Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Pitäisikö oikeasti rakastua suomenruotsalaiseen?
On aika helppo heittäytyä kriittiseksi suomenruotsalaisuutta kohtaan. Avainsanoina voi käyttää vaikkapa käsitteitä pakkoruotsi, bättre folk ja ankkalampi. Ja jos pulssi ei vielä kohonnut, voi hetkeksi hiljentyä muistelemaan Nalle Wahlroosin vaaleanpunaisia housuja silloin, kun kunkku tuli kylään.
On sinällään totta, että toisella kotimaisella kansanryhmällä on enemmän rahaa. Ruotsinkielistä pääomaa on suhteessa monin verroin suomenkieliseen omaisuuteen verrattuna.
Ruotsinkieliset ovat yliedustettuina yläluokassa, ja aliedustettuina itsemurhatilastoissa. Hyvinhän niillä menee, perkele. Mutta kun se suomenruotsalaisuus ei tyhjene tähän. Kyse on noin keskimäärin ihan tavallisesta suomalaisesta porukasta, joka sattuu tilaamaan Hufvudstadsbladetia ja laulamaan ennen juomista, eikä vasta sen jälkeen: porukasta, joka pystyy lausumaan sumhomffararallallei tukehtumatta snapsiinsa. Yhteistäkin on.
Suomenruotsalaisille on ihan yhtä tärkeää voittaa Ruotsi jääkiekossa, kuin meille muille. He saunovat, juovat olutta ja syövät silliä. Ehkä makkaraakin. Suomenkielisille metsä on jollakin lailla pyhä alkuperän lähde.
Suomenruotsalaisille vastaava pyhän alue on meri. Jos ruotsinkielinen Kalevala olisi kootu ja kerätty, tarinat sijoittuisivat saaristoon. Ja tavallaan suomenruotsalainen tarusto on myös olemassa: Tove Janssonin muumit seikkailevat juuri niissä maisemissa, joista suomenruotsalaisuuden romanttiset myytit on tehty. Käydään majakoilla, kalastetaan kampelaa ja purjehditaan kaukaisille luodoille. Suomenruotsalaisten romanttinen kansa ei kuoki kaskea, vaan käy merellä kalassa.
Outoa taas on se, että tunnemme suomenruotsalaisia niin vähän ja niin huonosti. Mitää käytännön estettä ei ole. Suomenruotsalaiset puhuvat sujuvaa suomea, jolle he kääntävät myös keskinäisen keskustelunsa salamannopeasti, kun suomenkielinen ilmestyy paikalle. Tämä tapahtuu liiankin nopeasti, sillä me ruotsinkieleen positiivisesti suhtautuvat suomenkieliset saamme sangen harvoin harjoitella toista kotimaista natiivin taitajan kanssa.
Lapsilta yhteisharjoittelu on suorastaan kielletty. On nimittäin mahdollista perustaa suomalais-ranskalainen päiväkoti, suomalais-saksalainen yläaste ja suomalais-kiinalainen lukio, mutta kunnon suomalais-ruotsalaisia kielikylpyjä tarjoava kaksikielisine kouluympäristö kuuluu kiellettyjen vaihtoehtojen listalle.
Ruotsinkieliset ovat viiden prosentin vähemmistö, joka on ymmärrettävistä syistä huolissaan kielensä ja kulttuurinsa säilymisestä. Tästä seuraa kuitenkin kaksi asiaa, jolla suomenruotsalaiset itse tulevat kasvattaneeksi itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja, joiden olemassaolo jo sinällään heikentää suomenruotsalaisten asemaa.
Ensimmäinen on pakkoruotsi. Vaikka itse kuulun mahdollisimman laajan ruotsinkielen opiskelun kannattajiin, ymmärrän kuopiolaista mekaanikkoa, joka ei syty ruotsin epäsäännölliselle verbeille tai sanajärjestyksen muutoksille kysymyslauseissa. Vastentahtoisesti tankattu ja huonosti opittu kieli ei paranna yhdenkään suomenruotsalaisen asemaa. Olisi parmpi, jos nykyistä hieman harvemmat osaisivat ruotsia nykyistä paljon paremmin.
Pieni ratkaisu siihen suuntaan voisi olla se, että kaksikielisillä alueilla voisi käydä kaksikielistä koulua. Sen mahdottomuus liittyy nimenomaan ruotsinkielisten pelkoihin, että enemmistökieli valtaisi välitunnit ja suomenkielistäisi pikkuhiljaa koko vähemmistön. Pelko on turha. Kyllä ihminen pitää omasta kielestään kiinni, vaikka osaisi muita kieliä sujuvasti. Tilaisuudet käyttää äidinkieltään päinvastoin kasvaisivat, kun olisi suurempi joukko suomenkielisiä, jotka kykenisivät ja halauisiva puhua tilaisuuden tullen myös ruotsia.
Kielipolitiikassa on painotettu eristäytymistä aivan liikaa, ja kieliraja yli tapahtuvaa yhteydenpitoa liian vähän.
Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta. Silloin ennakkoluuloillekin jää enemmän kasvualustaa. Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti. On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
RKP:hen ja sen rahoittajiin tuskin kannattaa rakastua, mutta ruotsinkielisten suomalaisten asiaa pitää tietenkin ajaa. Pakkosuomi pitäisi tietenkin poistaa ruotsinkielisiltä. Myöskin asevelvollisuuden suorittamninen voitaisiin muuttaa heille vapaaehtoiseksi.
Moi Pertti, mihin sinun asevelvollisuuden vapaaehtoisuusajatuksesi perustuu?
Tällöin ei tarvittaisi Dragsvikin varuskuntaa edes kielipoliittisista syistä. Ruotsinkielisten pakollinen asepalvelu suomen kielisessä varuskunnassa olisi tietenkin tulkittava ruotsinkielisten assimiloinniksi.
Lisäksi arvelisin tämän lisäävän ruotsinkielisyyden suosiota.
Terve.
Ilman suomenkieltä en pärjäisi suomenruotsalaisena suomessa enkä haluaisi että se poistettaisiin meidän opetuksesta. Olen samaa mieltä kuin sinä että ruotsinkieltä ei käytännössä tarvita lähellä rajaseutua tai pohjois-suomessa. Haluaisin kuitenkin että kulttuuriamme ja tapojamme ymmärrettäisiin koska jokainen haluaa tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi meidän yhteiskunnassa. Hyvän kuvan antaminen itsestään ei ole aina niin helppoa varsinkin jos on kielimuuri välissä.
Suomenruotsalaisuutta on aika vaikeata jakaa ellei toinen osaa ruotsia. Meidän tapoja voi selittää suomenkielellä suhteellisen hyvin mutta ei muuta sitä faktaa että jos puhun ruotsia kaverini kanssa ja jos ympärilläni on vain suomenkielen osaajia niin heitä ärsyttää koska eivät ymmärrä mitä sanon. Sellainen yhteiskoulu mistä puhuttiin aikaisemmin saattaisi olla ihan hyvä vaihtoehto koska nykyinen pakkoruotsi ei oikein toimi vaikka sen olemassaolo on minun kannaltani hyvin perusteltua koska haluaisin että voisin puhua ruotsia kaverini kanssa teitä ärsyttämättä.
Asevelvollisuudesta lyhyesti niin jos se tehdään meille vapaaehtoiseksi niin sitten se pitää myös tehdä vapaaehtoiseksi suomenkielisille. Emme halua mitään erikoisoikeuksia. Monet meistä haluaa palvella maataan kunniakkaasti ja puolustaa sitä mitä rakastaa viimeiseen hengenvetoon asti.
Jos se tulisi meille vapaaehtoiseksi niin se saattasi aiheuttaa vihaa että meillä on se erikoisoikeus eikä teillä. Ja se ei todellakaan ole meille suomenruotsalaisille suotuisaa eikä meidän yhteiskunnassa kun meidän pitäisi sen sijaan yrittää ymmärtää toisiamme ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä eikä yrittää jakaa kansaa kahtia.
Lopuksi olemma kaikki ihan tavallaisia ihmisiä joille kuuluu samat oikeudet ja velvollisuudet.
Kiitos.
"Hyvän kuvan antaminen itsestään ei ole aina niin helppoa varsinkin jos on kielimuuri välissä."
Kirjoitat erinomaista suomea. En näe missään kielimuuria.
Ei minulla sitä ongelmaa ole että en osaisi suomea. Mutta pitää kuitenkin muistaa että en edusta kaikkia suomenruotsalaisia suomenkielentaidoillani... olisipa tämä niin yksinkertaista, mutta tunnen lukuisia ihmisiä jotka eivät osaa suomea ja ovat riippuvaisia siitä että suomessa saa tai ainakin lain mukaan muistaakseni toistaiseksi tulisi saada palvelua myös ruotsiksi. Tämä pätee varsin voimakkaasti terveydenhuollon kannalta. Ymmärrät varmaan itsekkin miksi.
Suomella on lain mukaan kaksi ns. kansalliskieltä Suomi ja Ruotsi, joiden pitäisi olla käsittääkseni samanarvoisia, ja hyvä näin.
Jos kuitenkin haluamme ryhtyä kehittämään yhteiskuntaamme ajan vaatimusten mukaan, niin on parasta ryhtyä kehittäämään myös suomen ja ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Tällöin on kuitenkin esim. Suomalaisuuden Liiton harjoittama sanelupolitiikka unohdettava ja haettava komppromisseja.
Jos halutaan päästä eroon ns. pakkokielistä, on pakkosuomi ensin lopetettava ruotsinkielisiltä. He varmaan itse kukin voivat päättää tarvitsevatko he suomea. Tämän jälkeen voitaisiin sitten poistaa myös pakkoruotsi. Jos nämä em. toimet halutaan tehdä samanaikaisesti, niin pakkokielien pitäisi mielestäni jäädä jäljelle kaksikielisissä kunnissa. Kyse on hyvin tärkeästä ja samalla herkästä asiasta. Minusta Suomi tarvitsisi Manner-Suomeen vähintään 100 000 ummikko ruotsinkielistä, jotta ruotsinkieli säilyisi Suomessa. Näin voitaisiin aivan hyvin sallia suomen opiskelun väheneminen esim. ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Asevelvollisuuden suhteen pätee sama asia. Jos Dragsvikin varuskunta on puolustuksellisesti tarpeeton, niin se pitäisi tietenkin lakkauttaa. Kuitenkin näen ruotsinkielisten pakottamisen esim. Upinniemen varuskuntaan kielipoliittisena sortona, koskapa suomella ja ruotsilla on sama asema Suomessa lain mukaan. Ainoa vaihtoehto tähän olisi ruotsinkielisten vapauttaminen pakollisesta asepalveluksesta. Näin Dragsvikin varuskunta voitaisiin lakkauttaa ilman, että kielilakia pitäisi muuttaa. Olen vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimat kykenisi myös tässä uudessa tilanteessa tarjoamaan mielekkäitä ja houkuttelevia palveluspaikkoja myös ummikko ruotsinkielisille.
Saamelaisista voisi kirjoittaa aivan saman jutun. Laittaa vain suomenruotsalaisen tilalle sanan saamelainen.
Paitsi kukaan ei sitä tee, kukaan ei ole kiinnostunut saamen opettamisesta suomalaisille. Miten saamelaisten oikeuksista Lapin ulkopuolella huolehditaan, ei läheskään niin hyvin kuin ruotsinkielisten oikeuksista rannikkoalueen ulkopuolella. Itseasiassa ei ollenkaan.
Luulisi että saame on kansalliskieli siinä missä ruotsinkin.
Kokeilin tuota:
"Saamelaisille vastaava pyhän alue on meri. Jos saamenkielinen Kalevala olisi kootu ja kerätty, tarinat sijoittuisivat saaristoon... Saamelaisten romanttinen kansa ei kuoki kaskea, vaan käy merellä kalassa."
Ei se ihan toimi. Saame ei muuten minkään lain mukaan ole kansalliskieli siinä missä ruotsikin. Vuonna 2008 saamea puhui Suomessa äidinkielenään 1 778 henkilöä. Venäjänkielisiä oli 48 740.
Ja mitä siitä sitten, jos ruotsi on kansalliskieli? Kyseessä on pelkkä historiaan perustuva sanahelinä. Kantele on kansallisoitin, kielo on kansalliskukka, laulujoutsen on kansallislintu jne. Mitä tästä pitäisi seurata? Jokaisen pitäisi osata soittaa kanteletta, ja jos joku narisee asiasta, sanotaan syyksi se, että kantele on kansallisoitin? Jos joku narisee edelleen, kirjataan perustuslakiin, että kantele on kansallisoitin? "Emme tarvitse järkeä emmekä demokratiaa, meillähän on lait", ajattelee ruotsin ihailija :-))
En kannata pakkoruotsia enkä ruotsinkielisten pakkosuomea. Peruskoulun isän Reino Oittisen mielestä suomalaisten olisi pitänyt opiskella kakkoskielenä englantia. Itselläni oli sattumalta onni joutua kokeilukansakouluun, jossa näin tehtiin kolmannella luokalla jo vuonna 1964.
Saamelaisilla muuten on rikas suullinen perinne, josta me emme ole edes tietoisia. Heillä kulkee perimätietona se, että ennen suomalaisia he tulivat maahan, jossa jo asui suurikokoinen kansa. Lars Lestadius ilmeisesti ainakin jonkin verran keräsi tietoa, mutta liekö kaikkea vielä kirjoissa ja kansissa. Minusta muutenkin kansa käsitteenä on hämärtynyt.
Kansan ei tarvitse asua keinotekoisesti määritellyn rajan sisällä. Vuosisatojen kuluessa rajat ovat siirtyneet milloin mitäkin sopimusta vastaamaan. Kansana saamelaiset asuvat niin Norjan, Ruotsin, Suomen kuin Venäjänkin alueella. Samoin suomalaisia on aina asunut Venäjällä, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Kun puhutaan rajan takaisista suomalaisten lähikansoista, pitäisi oikeastaan puhua vain eri heimoista.
Kurdeja ja juutalaisiakin asuu eri valtioissa. Mutta kansallisuus onki eri asia. Kansallisuuden voi saada rajojen sisällä olevat eri kansoihin kuuluvat ihmiset. Suomen kansallisuuden voi siis saada ruotsalainen, venäläinen, virolainen, saamelainen, romaani, tataari, suomalainen jne. Emme silti ole samaa kansaa. Rajat heikentävät mahdollisuuksiamme ylläpitää yhteyksiä kansamme eri heimoihin, mikä on valitettavaa. Mutta emme ole suinkaan ainoita. Marokkokin on miehittänyt alueen, jossa jopa perheet joutuvat asumaan rajan molemmilla eripuolilla vailla mahdollisuutta tavata toisiansa. Mikä on sitten kansalliskieli ? Tarkoittaako kansalliskieli kansallisuuden kieltä, vai kansan kieltä ? En ymmärrä. Ja miksi esimerkiksi vain saamelaiset saavat alkuperäiskansa statuksen, vaikka suomalaiset ovat yhtäkauan asuneet samoilla alueilla. Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan kaukana muista eurooppalaisista, on jopa suurempi vaihtelu suomalaisten kesken kuin ruotsalaisten ja saksalaisten kesken. Siellä, missä geneettinen variaatio on suurempi, siellä on myös vanhin alkuperäispopulaatio. Nyt varsinkin tulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja joudumme ottamaan pakolaisia vastaan, tulemme jäämään auttamattomasti vähemmistöön. Silloin alkuperäisstatus olisi hyödyllinen, ettei meitä ajeta omilta mailtamme pois. Jaa, mistäkö tiedän että olen alkuperältäni Suomenniemeläinen. Familytreedna:lta voi tilata geenitutkimuksen, joka näyttää omien geenien lokaation maailman kartalla. Oma testini osoittaa, että samankaltaisten joukko on 96 prosenttisesti täällä, 4 prosenttisesti kaukoaasialainen (?).
Suosittelen niille, joita asia kiinnostaa. Ei ole enää kallistakaan.
Mutta aiheeseen ja vastatakseni edelliseen viestiin.. Sillä perusteella, että joku populaatio on suurempi kuin toinen, ei voi mielestäni perustella kansalliskieltä. Meillä voi kohta olla tilanne, jossa 5 miljoonaa suomalaista on vähemmistö. Emmekö sitten ole kansalliskieleen oikeutettuja ? Ei.. Minusta saamenkieli, romaanikieli, suomi ja suomenruotsi kaikki ansaitsevat kansalliskielen statuksen, ei määrällisyyden vuoksi, vaan laadun vuoksi. Me olemme alkuperäisimpiä suomenniemeläisiä. Mutta mielipiteeni on vain yksi muiden joukossa, olkoon jokaisen mielipide tärkeä. Oikeaa ja väärää ei ole olemassa.
Termit "kansalliskieli" ja "kansalaisuus" ovat kuivaa juridiikkaa, eivät lennokasta filosofiaa.
Suomen kielilain mukaan kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Kun puhut "kansallisuuden saamisesta", tarkoitat varmaan kansalaisuuden saamista, millä ei kotikielen kanssa ole tekemistä.
Ruotsin kieltä kutsutaan kotimaiseksi kieleksi. Tunnuksenaan on kuitenkin Ruotsin lippu. Pidetäänkö suomalaisia (finnar) vähä-älyisinä?
Saamelaisalueellakin 1) pakollisena kielenä pitää opiskella ruotsia.
Sitä ei saa vaihtaa saamen kieleen 2). Jos edes siellä ruotsi olisi valinnainen saamen kanssa paranisi saamen kielen asema.
1.)Saamelaisalue=Utsjoki,Enontekiö,Inari ja Sodankylän pohjoisosa.
2.) Pohjoissaame,inarinsaame ja kolttasaame
Hulluinta tässä on se,että saamelaisaktivisti Klemetti Näkkäläjärvi oli Rkp:n kansanedustajaehdokkaana Lapissa,vaikka juuri Rkp vastustaa tuota valinnaisuutta. En käsitä,mutta olenkin ilmeisesti poikkeava.
On vaikeaa perustella sen toisen kotimaisen kielen olevan elävä, elävien ihmisten puhuva kieli ja suomenruotsalaisen kulttuurin olevan osa suomalaista kulttuuria, jos ei kuule kieltä missään, eikä tunne ketään suomenruotsalaista. Kannatan lämpimästi kielikylpyjä, mutta voitaisi aloittaa ihan vaikka sillä, että jos samalla paikkakunnalla on kahdenkielisiä kouluja, että koululaiset tapaisivat toisiaan ihan sitten vaikka jalkapallo-ottelun merkeissä.
http://perukangas.blogspot.com/2011/09/helan-gar-inte.html
Mielestäni on parempi tavoitella sitä, että meillä on oikeasti kaksikielisiä ihmisiä kuin että koko maa olisi kaksikielinen.
Tosin, kaiken rehellisyyden nimissä voisi myös miettiä esimerkiksi pakkopesäpallon asemaa. Syntyperäisenä helsinkiläisenä ei ole mitenkään selvää, että on saanut äidinmaidossaan ymmärryksen siihen mitä on olla "merkki päällä".
http://perukangas.blogspot.com/2011/05/suomessa-on-pakkopesapallopakko.html
"Mielestäni on parempi tavoitella sitä, että meillä on oikeasti kaksikielisiä ihmisiä kuin että koko maa olisi kaksikielinen."
Mielestäni on parempi tavoitella sitä, että Suomella on monen kielen kielitaitovaranto, kuin että koko maa on vain kaksikielinen - varsinkin, kun sitä toista kieltä suurin osa osaa täysin turhaan eikä kieli ole edes sivistyskieli suomenkielisille.
Ehdottomasti kannattaa rakastua suomenruotsalaiseen. Olen koko ikäni noudattanut tätä tapaa.
Miksi minun pitäisi pistää lapseni ruotsin kielen kielikylpyyn? Olen koko koulutusputken TKK:lle asti käynnyt ja ainoa paikka, jossa olen tarvinnut ruotsia on TKK-pakkovirkamiesruotsin koe. Siis sekin tarve on keinotekoisesti eliitin luoma. Sen jälkeen olen tehnyt töitä ympäri maailmaa enkä juuri koskaan tarvinnut ruotsia. Olen tarvinnut englantia, japania ja saksaa. Yhden ainoa kerran yksi suomenruotsalainen yritti puhua ruotsia kun ryhmässä oli meidän lisäksi pari ruotsalaista. Fiksut ruotsalaiset vaihtoivat heti englanniksi. Ankkalammikon poika vaan yritti sölköttää ruotsia.
Perheeni on kaksikielinen mutta kielet eivät todellakaan ole suomi-ruotsi vaan suomi-japani. Haluan että lapseni oppivat kieliä, joita he tulevat tarvitsemaan. Ruotsi ei kuulu näihin kieliin. Jos joku haluaa sitä opiskella niin siitä vaan mutta insinöörin aivooni ei vaan yksinkertaisesti mahdu miksi Suomen eliitti vieläkin pakkosyöttää tota kieltä kaikille suomalaisille. Uskomatonta ajan ja rahan tuhlausta.
Tämä pakkoruotsikiusauksen takia en voisi vähempää välittää ruomenruotsalaisten asiasta. Minusta on tullut asialle täysin kylmä. On aivan sama mitä heille tapahtuu. Jos ruotsin kieli ja kulttuuri poistuu Suomesta, niin se ei minua yhtään hetkauta. Samoin minua ei hetkauta, jos Närpiön mummu ei saa palvelua ruotsiksi Närpiön ulkopuolella. Syy tähän on uskomattoman typerä pakkoruotsi. Asenteeni saameen on aivan erilainen: olen sen puolella ja kannan huolta sen säilymisestä. Samoin karjalan kielestä ja lähes mistä tahansa muusta vähemmistökielestä.
Hyvin kirjoitit Hokkaidon Johannes! Ympärillänl pyörii enimmäkseen näitä TKK:N kävijöitä ja tiedän vain yhden joka on pakkoruotsin kannalla.
Mahtaakohan olla niin, että Suomen talouselämän parhaita tekijöitä ja moottoreita ovat juuri nämä jämerät insinöörit, jotka ajattelevat asioita järjellä, eikä tunteella? Tunteella ei tätä maata kehitetä ja rakenneta niin, että pystyisimme säilyttämään nykyisen hyvinvointivaltiomme näinä talouden epävarmuuden aikoina.
Ei minkään kielen tarvitsisi olla pakollinen, paitsi englannin, joka tieteen, tutkimuksen ja kansainvälisen kaupan kielenä on tärkeä. Ruotsi tulisi joka tapauksessa säilymään sitä äidinkielenään puhuvien keskuudessa. On jotenkin ihmeellistä, että juuri suomenruotsalaiset ovat kiihkeästi pakkoruotsin puolella - suomenkielisiä alistamassa kieleen, jolla ei ole kuin marginaalisen vähän käyttöä.
Mksi kukaan ei puhu rakastumisesta venäläiseen, saksalaiseen tai ranskalaiseen? Eikä heidän maidensa kulttuurikaan ole ihan vähäpätöinen:)
Minä rakastuin taannoin suomenruotsalaiseen, ja nyt poikani on sujuvasti ei vain 2- vaan 3-kielinen. Kolmas kieli on sen maan kieli, jossa hän asuu, eli norja. Hän on vajaa 4-vuotiaanakin hyvin looginen kielenkäyttäjä: ruotsi on äidin, suomi isän ja norja päiväkotikieli.
Vaikka suhtauduin kouluruotsiin varsin vakavasti, mikä näkyi koulumenestyksessäkin, etenkin puheentuottoni olisi paljon parempi, jos olisin saanut puhua ruotsia. Toki nykykouluissa kuuleman mukaan puhutaan enemmän, mutta motivaatio käyttää kieltä paranee kun saa todisteita siitä että natiivikielenkäyttäjiä on olemassa. Omassa kotikylässäni ei ollut, vaikka alueella oli ruotsinkielinen koulukin. Ei puhettakaan siitä, että olisimme joskus tehneet jotakin heidän kanssaan yhdessä.
"Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta. Silloin ennakkoluuloillekin jää enemmän kasvualustaa. Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti. On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri."
Tuosta positiivisyydestä ja jännittävyydestä nyt en tiedä mitä siitä kommentista ajattelisin? Suomenruotsalaiset ovat kuuluneet Suomeen jo niin kauan itsestäänselvyytenä, ihan niin kuin saamelaisetkin.
Itselläni on ollut suomenruotsalaisia ystäviä jo lapsuudesta asti, joten mitään ennakkoluuloja en itse, eikä muutkaan ystäväni heitä kohtaan tunne.
Ajatuskin on omituinen. Välittömyydellään ja sosiaalisuudellaan he myös päihittävät mennen tullen meidät suomenkieliset. He ovat myös useimmiten jopa paremman näköisiäkin:)
Itse olen kiivas pakkoruotsin vastustaja ja kielipolitiikassa kannatan ehdottomasi Ruotsin mallia. Minun on vaikea ymmärtää, että miksi ihan fiksutkin ihmiset katsovat oikeaksi nykyisen pakkoruotsin opiskelun.
Globaalisaation myötä maailma on pienentynyt ja maailmalla puhuttuja tärkeitä kieliä olisi suomalaisten jo aika osata monipuolisemmin. Nyt kielitaitomme painottuu vain ruotsiin ja englantiin. Sen järkevyys olisi jo aika asettaa kyseenalaiseksi ja unohtaa kulttuuriset, historialliset ja muut höpinät syrjään.
Maailma on kehittyy ja uudistuu ja vaatimukset sen myötä. Miksi meidän pitäisi kulkea jälkijunassa ja antaa kielitaidossa muille maille selvän etumatkan? Kahden marginaalikielen opiskelu on tuhlausta, joka vielä tulee osoittautumaan yhdeksi tyhmemmistä päätöksistä mitä meillä koulutuspolitiikassa on tehty. Historia tulee sen vielä osoittamaan. Näin uskon.
Pakkoruotsia ei voi perustella millään muulla syyllä kuin sillä, että päättäjämme pitävät suomenkielisiä liian tyhminä valitsemaan opiskeltavat kielet. Ja mehän nämä samat päättäjät vuodesta toiseen valitsemme...
"Pitäisikö oikeasti rakastua suomenruotsalaiseen?"
Ei ole tarpeellista. Täällä aikaisempi, toinen pätevä blogisti todisti, että suomenruotsalaiset naiset ovat 'helppoja nakkeja'.
"ota riski ja rakastu perussuonalaiseen."
Tapani ei ole puuttua harmittomiin näppäilyvirheisiin, mutta missä vaiheessa impivaaralaiset muuttivat perussuon alle? :-)
Olen itse ruotsinkielinen. Olen samaa mieltä siitä, että pakkoruotsi ei aja asiaa. En usko pakkoihin - luonto, olosuhteet ja sisäinen kaipuu määrittävät tarpeeksi absoluuttisia ohjeita kaidalle tielle.
Pakolla saadaan aikaan juttuja, kun ei luoteta sen vapaaehtoisesti tapahtumiseen. Pakkotyö on rakentanut hienoja kirkkoja, kauniita palatseja ja pyramideja, joita on ilo katsella. Pakkosavuttomuus on saanut savuttomuuskertoimen nousemaan kansan keskuudessa ennätysnopeasti. Pakolla saadaan lapsi käyttäytymään kauniisti. Verotuksella eli pakkokeräyksellä kustannetaan sekä yhteisiä asioita kuten terveydenhuoltoa että yksityisiä asioita kuten rahanvuokraa rahalaitoksille.
Pakolla saa pakon asentaja toivottua aikaan heti. Tämä toivottu voi olla jopa yleisesti katsoen kaunis asia. Kuitenkin, sen lyhyellä aikavälillä näkymätön kustannus on yksilön vapaan tahdon nujerrus. Kun tahtoani nujerretaan, se vaatii näkemykseni mukaan minulta kaksi asiaa balanssin saavuttamiseksi:
1) Että suoristan itseni ja teen selväksi mikä henkilökohtainen tahtoni on. Se kun on mikä se on, ei sitä saa muuksi piilottamalla tai muuta esittämällä.
2) Että jätän tarttumatta kaunaan - tai päästän siitä menemään. Muuten minä kannan jotain raskasta, toiselle kuuluvaa, vapaaehtoisesti.
Pointtini on, että ymmärrän pelon siitä, että kanssaihmisen vapaus valita johtaa muuhun kuin omaan toivottuun visioon. Silti pakon hinta on mielestäni liian kova - jollen saa itse tehdä omat virheeni, elämä menettää makunsa. Jollen saa mennä oman kompassini mukaan, se ei koskaan kalibroidu.
Olen myös samaa mieltä kaksikielisten koulu- ja tarhaympäristöjen mahdollisuuksista. Itse asiassa luin samantyyppistä etsintäkuulutusta Svenska klubbenin jäsenlehdestä tänään. Näköjään joku siinäkin jengissä on pelkäämättä näitä mahdollisuuksia. Mikä on mielestäni kivaa. Sillä mahdollisuuksistahan on elämässä kyse. Itselleni oman kompassin käyttö on ykkösjuttu. Jukka, kiitos kirjoituksestasi.
Kaksikielisten koulujen ja päiväkotien ongelmaa et taida helsinkiläisenä ymmärtää. Niiden avulla tietysti ruotsinkielen osaaminen lisääntyy jonkin verran - suomenkielisillä alueilla, ja suomenkielen osaaminen ruotsinkielisillä alueilla. Todennäköisesti niitä myös syntyisi suhteellisesti selvästi enemmän juuri ruotsinkielisille alueille. Eli niille, joiden parempi kieli on ruotsi muodostuu uhka heidän äidinkielensä häviämisestä. Sinä hesalaisena kaksikielisenä, jolla on ruotsinkielen kanssa enemmän vaikeuksia kuin suomen, näet asian hieman toisin. Vaikka minäkään en niitä vastusta, yritän tuoda esiin toistenkin näkemyksiä.
Taitaa olla kymmenes kerta, kun kerron täällä, että se pakkokieli minun tyttärelleni oli englanti. Siis kolmannen luokan aloituksessa peruskoulussa. Tyttäreni oli saanut päähänsä, että ruotsi olisi mielenkiintoinen kieli, mahdollisesti siksi, että olin hankkinut ja tallentanut ruotsalaisia lastenohjelmia melko paljon hänelle, koska minä pidän niitä valovuosia amerikkalaista lastenkrääsää parempana. Minä puolestani sanoin hänelle, että mikä tahansa muu kieli kuin englanti olisi parempi vaihtoehto, koska englantia opit kuitenkin, vaikka koulussa et koskaan siinä opetusta saisikaan, mutta aivan äidinkielistä englannin puhujaa sinusta ei tule mitenkään.
Häneltä ei koskaan edes kysytty. Englantia ei voinut poiskaan jättää, pakko se oli ottaa. Kuusi vuotta myöhemmin tuli mahdollisuus ruotsin opiskeluun. Tämä on tilanne hyvin monilla maaseudun asukkailla. Tilastotkaan eivät totuutta kerro, sillä koskaan ei edes kysytä. Tilastoissa kaikki haluavat opiskella englantia. En tiedä mikä tilanne on ruotsinkielisillä seuduilla. Saako siellä mahdollisuuden opetella suomea kolmannelta luokalta, jos niin haluaa.
No vaikka se pakko olikin, niin pakonkin voi ottaa kuten pakon opiskella matematiikkaa. Pakostakin huolimatta voi vaikka rakastua, ja englanti on hänen kotikielensä nykyään.
Minullakin on omia näkemyksiä siitä, miten ruotsin kieltä tulisi vaalia Suomessa. Vastassa on kuitenkin kiilusilmäinen kaikkea erilaisuutta pelkäävä ja kammoksuva persulauma vahvistettuna muutamilla muilla vastaavanlaisilla, eivätkä ne fobioistaan pääse, ennenkuin ruotsin julkinen puhuminen on Suomessa kielletty. Eli koska ruotsin kielen vastustuksen ainoa todellinen peruste heillä on suvaitsemattomuus, niin perääntymään ei pidä lähteä.
Ei kannata aloittaa kivien heittelyä, jos itse asuu lasitalossa, sanoo vanha viisaus. Jos niin mitätön ja vähän puhuttu kieli kuin suomi on parhaana kielenä, ei kannattaisi vastustaa pienten kielten käyttöä ja olemassaoloa.
Kun Britannia on jättämässä Eurooppaa ja liittymässä yhtenä osavaltiona Yhdysvaltoihin, muodostuu Euroopan kielitilanne aivan uudeksi. Saksan merkitys ja käyttö kasvaa suuresti. Mikäli Turkki ja Ukraina ovat mukana, saatetaan käytttökielet EU:ssa rajoittaa Saksaan, turkkiin, ranskaan. Seuraavina olisivat mahdollisia espanja, italia ukraina ja puola. Mikäli näiden kielten edustajat valvovat kielellisiä etujaan, ovat useimmat suomalaiset mepit pulassa. Ruotsissa Tanskassa ja Norjassa voidaan ottaa opetusohjelmaan toiset skandinaaviset kielet, jolloin he pystyvät keskustelemaan erinomaisesti keskenään. Mikäli Suomesakin olisi yleinen skandinaavian perusteiden tuntemus ja miljoona ihmistä osaisi sitä hyvin, voisimme kuulua tuohon pohjoismaiseen yhteisöön ja olla vähän vahvemilla kielenkin suhteen.
Kaikissa realistisissa tulevaisuudenkuvissa ainoa tärkeä kansainvälinen kieli seuraavat 50 vuotta on englanti. Pikkuhiljaa sen rinnalle nousee kiina, mutta vielä pitkään kiinalainen tiedekin käyttää englantia.
Kannatan kaikkia monipuolisen kielitaidon ohjelmia, joihin ei sisälly englannin vähättely. Englanti on ihmiskunnan kieli.
"Eli koska ruotsin kielen vastustuksen ainoa todellinen peruste heillä on suvaitsemattomuus, niin perääntymään ei pidä lähteä."
Voisitko kertoa ihan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomessa vastustetaan ruotsin kieltä? En ole itse tällaista kohdannut ja minusta olisi täysin absurdia vastustaa jotain kieltä sinänsä.
Jari-Pekka Vuorela.
Minä en tuohon pistänyt mitään aikatauluja. Edellisen maailmanvallan kielihän säilyi melkein kaksituhatta vuotta itse valtion luhistumisen jälkeen. Nykyaikana muutokset ovat nopeampia. En taaskaan sano mitään aikataulua, mutta kovin pitkään en usko menevän siihen, että kiinalainen ja suomalainen keskustelevat kännyköidensä tai vastaavien välityksellä kumpikin omalla kielellään. Se vie englannin merkityksen maailman yhteisenä kielenä. Maailmanlajuisesti englanti pysyy yhteisenä turismin ja vastaavanlaisen kanssakäymisen kielenä ainakin sata vuotta.
Mutta puhutaanko Suomessa koskaan englantia suomea puhuvien ja suomenruotsalaisten välillä? Kannattaako ruotsinkielisten opetella suomea?
Kannattaako siinä EU:ssa, jossa englantia äidinkielenään puhuvia ei ole, opetella englantia. Kannattaako siellä englantia pitää pääkielenä? Irlanti ehkä jää, mutta se nyt on suomen arvoinen kieli siinä yhteisössä. Irlannissakin kaikkien on pakko opetella maan omaa perinteistä kieltä tälläkin hetkellä.
A Salminen
Ruotsinkielisten perheiden lapset pelkäävät mennä jonnekin tai osallistua johonkin toimintaan, koska siellä saatetaan kiusata heitä ja turpiinkin voi tulla, jos sattuu puhumaan siellä ruotsia. Näin ei ollut vielä paria vuotta ennen jytkyä.
Tällaista esiintyy tämän päivän Suomessa.
Mistähän pienistä merkeistä alkoi juutalaisten tuhoaminen? Kuinka yllättäen ja kuinka äkkiä se sitten tapahtuikaan? Hyvää ja suvaitsevaisuutta on vaikeampi levittää.
"Ruotsinkielisten perheiden lapset pelkäävät mennä jonnekin tai osallistua johonkin toimintaan, koska siellä saatetaan kiusata heitä ja turpiinkin voi tulla, jos sattuu puhumaan siellä ruotsia. Näin ei ollut vielä paria vuotta ennen jytkyä."
Vai pelkäävät? Vaiko kuvittelevat?
Totuus on, että tässä maassa on luvuttomasti tapauksia, joissa suomenkielisiä on sorrettu ja jopa surmattu vain heidän suomenkielisyytensä takia. Toisenlaisia tapauksia ei yhtään todellista (?).
"Läntisen Uudenmaan liikkuvan teloitus-(ei taistelu-)joukon eräät jäsenet olivat olleet punaisen vallan aikana Helsingissä, ja ilmeisesti häpesivät vaatimattomia sotasaavutuksiaan punaisten vankina Katajanokalla? Kielikysymys liene ollut kuitenkin tärkeämpi syy raivoon?
Ruotsinkielisten etnisissä puhdistustoimissa näyttäytyy hyvin korostetusti myös heidän (katteeton) rotuhybriksensä: Hävitettin alempaa rotua.
Jo 1920-luvulla svedufiilien rotukupla puhkesi. He olivat asettanet toivonsa nuoreen tutkijaan, omaan mieheen, Nordenstrengiin, joka teki mittavan ja sen ajan kriteereillä pätevän työn Suomen ja lähinaapureiden rodullisten olojen kartoittamiseksi. Nordenstreng päätyikin työssään tuloksiin, joita ei oltu odotettu: Suomen- ja ruotsinkielinen rahvas olivat (silloisten kategorioitten mukaisesti) "pohjoista" tai "itäbalttilaista" rotua, mutta sv.talande yläluokka oli tutkijan mukaan "sekoitus ruotsalaisia, suomalaisia, saksalaisia, venäläisiä ja juutalaisia", jotka olivat nousseet yhteiskunnan tikapuita ja omaksuneet "paremman väen" kielen. Pahempi juttu, kun "jalo viikinki" vaihtui narikka-juutalaiseen tai savolaiseen metsäkauppiaaseen.
Nordenstreng joutuikin etsimään itselleen oppituolin Tukholmasta, missä "itäruotsalaisille" über-germaaneille naurettiin makeasti. Missään germaanisten kielten puhuma-alueella ei liene sotkettu käsitteitä kieli ja rotu niin perusteellisesti kuin Suomen ruotsinkielisessä yläluokassa?
Länsi-Uudenmaan pataljoona ei siis osallistunut sotatoimiin punaisia vastaan, mutta puhdisti maaseutua suomenkielisistä, ja yltiörasisteina kokivat työnsä rodullisena ristiretkenä. Miten sitten tämä perinne nähdä suomalaiset "huonompina ihmisinä, koska ovat alempaa rotua" näkyy nykyajassa?"
http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/e...
Näin Kaakkois-Suomalaisena sanoisin, että tällä ilmansuunnalla rakastutaan nykyisin enimmäkseen venäläisiin ja erityisesti venäläisiin naisiin. Suomenruotsalaisiinkin rakastuttaisiin, jos heitä täällä asuisi.
Etelä-Karjalan 135 000 väestöstä 200 ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin.
Kansalaiset ovat tietenkin panneet merkille venäjän kielen osaamisen parantavan mahdollisuuksia työpaikan saamisessa esim. kaupan aloilla.
Vuoksenniskan lukion vanhempaintoimikunta reagoi 2007 ja keräsi kansalaisadressin vapaan kielivalinnan puolesta eli ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa. Adressi toimitettiin opetusministeriöön Sari Sarkomaalle (kok).
Reaktio oli tietenkin odotettu, pakkoruotsi on voimassa edelleen.
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=7697&NakymaID=267
Pakkoruotsi tuli voimaan 1968 ja toteutettiin peruskoulu uudistuksen yhteydessä 1972-1977. Ilman pakkoruotsia pärjättiin satoja vuosia.
Ruotsin kieltä ei täällä vastusteta, ainoastaan pakkoruotsia.
Harvemmalti on tullut tunnetta, että olisin Rellun kanssa samaa mieltä, mutta nyt näin pitkälti kävi.
Ruotsivaltaisella Paraisilla eräs päiväkoti erotteli suomenkieliset ja ruotsinkieliset toisistaan. Kun normaalisti hoitajien ja lasten määrä iltaa kohden harveni, ryhmät yhdistettiin. Silloin raikui suomalaislasten suusta: "tuolta ne ruotsalaiset tulee!". Rotuerottelu teki tehtävänsä. Suomenruotsalainen kulttuurin suojelu tuhoaa itse itsensä.
"Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti. On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri."
No, kuten kielten opiskelun suhteenkin, tutustukoon ken haluaa, mutta meillä on paljon muitakin kiinnostavia vähemmistöjä.. Mikään muu vähemmistö ei halua simputtaa enemmistöä VAATIMALLA opiskelemaan heidän kieltään ja tapojaan, vaan jokainen voi halutessaan tutustua niihin tai olla tutustumatta. RKP:n, suomenruotsalaisten edunvalvojan, hoitaman brändäyksen jälkeen en halua tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Se ei millään tavalla vastaa minun arvojani, joihin kuuluu (myös enemmistöä koskeva) suvaitsevaisuus, empaattisuus ja ennen kaikkea KOHTUUS.
"On aika helppo heittäytyä kriittiseksi suomenruotsalaisuutta kohtaan"
Suomessa on vähän kriittisyyttä suomenruotsalaisuutta kohtaan.
Suomessa on paljon kriittisyyttä pakkoruotsia vastaan ja melko paljon kriittisyyttä suomenruotsalaisia suosivia käytäntöjä ja kiintiöitä vastaan.
"Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta."
Eivät ole jääneet sen vieraammaksi kuin savolaiset, hämäläiset jne.
===
Peruskoulusta pitää poistaa kahden vieraan kielen pakko (ruotsi ON vieras kieli). Kun muistamme, että lukioon menee alle puolet ikäluokasta, niin on sulaa suuruudenhulluutta olettaa, että se toinen puoli pystyisi omaksumaan tai hyötymään kahdesta vieraasta kielestä tai että olisi edes kiinnostunut siitä toisesta vieraasta.
On suuruudenhulluutta yrittää pakko-opettaa kahta vierasta kieltä siivoojille, metsureille, lastenhoitajille, putkiasentajille ym. perusammatin hankkiville. Siinä prosessissa tuhotaan inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja eikä oikeastaan voiteta mitään.
Olen 1/8 norjalaista roskasakkia, josta iso-äitini kävi ruotsinkieliosen koulun ja luuli olevansa suomenruotsalainen, mutta oli puoli norjalainen pata juoppo. Olenko siis suomenruotsalainen?Lol!
Olen 1/8 norjalaista roskasakkia, josta iso-äitini kävi ruotsinkieliosen koulun ja luuli olevansa suomenruotsalainen, mutta oli puoli norjalainen pata juoppo. Olenko siis suomenruotsalainen?Lol!
Se, miksi tällä kansanryhmällä on "enemmän" rahaa johtuu syystä, että niillä on hyvät kielitaidot. Hyvillä kielitaidoilla on helppo rakentaa erilaisia suhteita ja päästä hyviin työpaikkoihin. He ovat yleensä myös aika sosiaalisia toisin kuin tavanomaiset suomalaiset. Esimerkkinä eräs suomenruotsalainen nainen, jonka vein treffeille.
Mitä pakkoruotsiin tulee, voisi sen pakon tosiaan siitä poistaa. Kun katsoo, mitä mieltä suurin osa suomalaisista opiskelijoista on siitä kielestä nykyään (tämäkin johtuu lähinnä tuosta pakosta) ja minkälaisia arvosanoja he siitä saavat, niin melko turhaa pitää pakkona. Se olisi sitten niille intoilijoille, jotka tosissaan haluaisivat oppia kieliä. Englanti on asia erikseen, kun sitä lähes jokainen haluaa oppia.
Pakkoarmeijankin voisi siirtää vapaaehtoiseksi kuntokouluksi.
Mutta se on mielestäni hienoa, että saamme kuulla tässä maassa erilaisia kieliä.
"Se, miksi tällä kansanryhmällä on "enemmän" rahaa johtuu syystä, että niillä on hyvät kielitaidot."
Ei johdu, vaan johtuu seuraavista seikoista:
- Suurin osa on kaksikielisiä, ei yksikielisesti ruotsinkielisiä (miettikää mitä tästä seuraa esim. koulutuspaikkojen suhteen)
- yliopistojen koulutusalakiintiöt
- historiallinen asema
- pääoma kulkee suvuissa
- raha kulkee säätiöissä, joista jaetaan rahaa vain ruotsinkielisille
- ruotsinkielisten etu on, että pakkoruotsi haittaa suomenkielisten etenemistä koulutuksessa ja julkishallinnon rekrytoinnissa
- asuvat rannikolla, jossa on suurin osa työpaikoista
- hyvä veli -verkostot rekrytoinnissa.
Antti Paasivaara
Eva Biaudet puhui MTV3:n tentissä erinomaista englantia, mutta huomioni kiinnittyi siihen, että hän sai mielestäni jopa sanottavansa paremmin esille kuin suomeksi. Suomea hän kuitenkin osaa siinä kuin kuka tahansa muista ehdokkaista. Ehkä syynä on se, että ajatukset jossain määrin lähtevät hänellä jostain syvemmällä olevasta ruotsinkieleen pohjautuvasta, ja ne ajatukset on helpompi pukea englanniksi kuin suomeksi.
Suomalaiset eivät koskaan tule puhumaan englantia yhtä hyvin kuin ruotsalaiset, vaikka ero kaventuukin. Eikä siihen pakkoruotsi vaikuta tippaakaan, muuta kuin positiivisesti, minkä tietysti mikä tahansa indoeurooppalainen ja varsinkin germaaninen kieli tekee.
Paljon melua tyhjästä.
Minun isoisäni vaihtoi suomenkieliseksi aikuisiällään käytännön syistä. Osa sukulaisistani asuu Ruotsissa tai Norjassa. Mutta minä synnyin suomenkielisenä. Jos minulta kysytään, ns. suomenruotsalaiset ovat ihan tavallisia suomalaisia. Perheissä vaan on erilaisia tapoja. Meilläkin isä joinakin vuosina oli polttamassa kokkoa, toisena juhannuksena nostettiin majstång. Entäs sitten?
PS. Pakkoruotsin sanana ja käsittenä tapasin ensimmäistä kertaa jossakin blogista. Pentuna se oli vain yksi aine muitten joukossa.
Näinhän se on Erik, vain erilaisilla keskustelupalstoilla ja blogeissa käydään pakkoruotsista avointa keskustelua. Suomalaiset lehdet ja muu media ei siitä halua puhua mitään. Ja jos mainitseekin, niin vain siinä mielessä, että pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvat ovat lähinnä vain mielenterveys-potilaina olevat impivaaralaiset..
Ilman nettiä kukaan ei tietäisi edes naapurinsa mielipidettä, koska siitä ei nyt ole kohteliasta puhua ääneen. Ehdokas Lipposenkin mielestä pakkoruotsista puhuminen on vähemmistöjen sortamista ja vihapuhetta, jota ei tule sallia.
Harva muukaan politiikko uskaltaa asiasta puhua ääneen, vaikka kaikki kuitenkin tietävät, että noin 70% kansasta on pakkoa vastaan. Todennäköisesti valistuneet nuoret tulevat asian vielä korjaamaan, mutta yhteiskunnan rattaat kulkevat vain kovin hitasti, jos vielä politiikot eivät asiasta suostu edes keskustelemaan.
Näitä minä, minä ihmisiä on liikaa, jotka katsovat asiaa vai omasta ahtaasta näkökulmastaan. Suomen kokonaisetu pitäisi olla se ykkösasia!
Teen "Hommat" ja käsittelen mieluisat kokonaisuuteni blogista.
Ehkä irroitan jotain asiayhteyksistä.. Ehkä en. Luojan kiitos Vihreät, Vihreä, eli, printtimedia ei sorru tällaiseen ikinä.
"On aika helppo heittäytyä kriittiseksi suomenruotsalaisuutta kohtaan."
- Ihanko buuristi? Miksiköhän?
" Ruotsinkielistä pääomaa on suhteessa monin verroin suomenkieliseen omaisuuteen verrattuna." ja "Ruotsinkieliset ovat yliedustettuina yläluokassa, ja aliedustettuina itsemurhatilastoissa."
- En itsekään ymmärrä koska: yhtenäinen kohtelu?
Ja kulttuurirelativismi.
Koskakohan suomenruotsalainen menee naimisiin mustalaisen, tai saamelaisen, kanssa?
"Outoa taas on se, että tunnemme suomenruotsalaisia niin vähän ja niin huonosti. Mitää käytännön estettä ei ole."
-Eikö itsensäintellektuellisoija näe jalustaltaan yhtään korviensa heiluvan? Käytännön esteitä ei siis ole. Ja vaikka olisikin, niitä ei ole ainakaan keinotekoisesti luotu.. Ja vaikka olisikin, niin niiden tahtotila on ollut ehdottomasti, valitettavasti, molemminpuolinen.
"Suomenruotsalaisille on ihan yhtä tärkeää voittaa Ruotsi jääkiekossa, kuin meille muille. He saunovat, juovat olutta ja syövät silliä. Ehkä makkaraakin. Suomenkielisille metsä on jollakin lailla pyhä alkuperän lähde."
- Tämä kertoo kaiken blogin aidosta motiivista. Perussuomalaisia äänestävä on idiootti ja moukka.. Flirttailee vielä rasismilla.
"Suomenruotsalaisille vastaava pyhän alue on meri."
- Wow. Noinkin "älykkääksi(WSOYtm)" osaat kertoa itsestäsi paljonkin..
Kokeile korvata sana "suomenruotsalainen" sanalla "muslimi".
Sinunlaisesi kaksois-standardisti -hölmöt satavat meille Persuille enenemissä määrin suomenruotsalaisiakin ääniä.
Ja Vihreissä ei ole stereotypioita?
"Ruotsinkieliset ovat viiden prosentin vähemmistö, joka on ymmärrettävistä syistä huolissaan kielensä ja kulttuurinsa säilymisestä. Tästä seuraa kuitenkin kaksi asiaa, jolla suomenruotsalaiset itse tulevat kasvattaneeksi itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja, joiden olemassaolo jo sinällään heikentää suomenruotsalaisten asemaa.
Ensimmäinen on pakkoruotsi. Vaikka itse kuulun mahdollisimman laajan ruotsinkielen opiskelun kannattajiin, ymmärrän kuopiolaista mekaanikkoa, joka ei syty ruotsin epäsäännölliselle verbeille tai sanajärjestyksen muutoksille kysymyslauseissa. Vastentahtoisesti tankattu ja huonosti opittu kieli ei paranna yhdenkään suomenruotsalaisen asemaa. Olisi parmpi, jos nykyistä hieman harvemmat osaisivat ruotsia nykyistä paljon paremmin."
- Suoraan kopioitu Perussuomalaisilta. Mekin VAADIMME että se "pihtiputaanmummo" saa palvelua omalla äidinkielellään. Pakottaa koko kansa opiskelemaan toista niche-kieltä on kestämätöntä.
"Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta. Silloin ennakkoluuloillekin jää enemmän kasvualustaa. Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti. On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri."
- Täysin samaa mieltä. Mutta seuraukset ovat paljolti RKP:läisen politiikan seurausta josta kärsii koko kansa. Suomenruotsalaiset ovat mahtava voimavara.
Rkp edunvalvojana kyseenalaistaisin.
Kysynkin avoimen kysymyksen Max Jakobsonilta, Ruben Stilleriltä ja Zysseltä (c'moon ollaan Suomessa.. Muistaakohan itsekään aina zetan jne... paikkaa):
Miltä teistä tuntuu Freudenthal-palkinto?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Paavo Lipponenhan on saanut hopeisen eugeniikka-mitalin.
Mitenköhän se voisi olla ristiriidassa Soinin abortti-syytöksille?
P.S. Valitsin siis tosissaan blogista lauseita, ehkä, asiayhteyksistä ja toivon että luet aina koko kappaleen.
Teen "Hommat" ja käsittelen mieluisat kokonaisuuteni blogista.
Ehkä irroitan jotain asiayhteyksistä.. Ehkä en. Luojan kiitos Vihreät, Vihreä, eli, printtimedia ei sorru tällaiseen ikinä.
"On aika helppo heittäytyä kriittiseksi suomenruotsalaisuutta kohtaan."
- Ihanko buuristi? Miksiköhän?
" Ruotsinkielistä pääomaa on suhteessa monin verroin suomenkieliseen omaisuuteen verrattuna." ja "Ruotsinkieliset ovat yliedustettuina yläluokassa, ja aliedustettuina itsemurhatilastoissa."
- En itsekään ymmärrä koska: yhtenäinen kohtelu?
Ja kulttuurirelativismi.
Koskakohan suomenruotsalainen menee naimisiin mustalaisen, tai saamelaisen, kanssa?
"Outoa taas on se, että tunnemme suomenruotsalaisia niin vähän ja niin huonosti. Mitää käytännön estettä ei ole."
-Eikö itsensäintellektuellisoija näe jalustaltaan yhtään korviensa heiluvan? Käytännön esteitä ei siis ole. Ja vaikka olisikin, niitä ei ole ainakaan keinotekoisesti luotu.. Ja vaikka olisikin, niin niiden tahtotila on ollut ehdottomasti, valitettavasti, molemminpuolinen.
"Suomenruotsalaisille on ihan yhtä tärkeää voittaa Ruotsi jääkiekossa, kuin meille muille. He saunovat, juovat olutta ja syövät silliä. Ehkä makkaraakin. Suomenkielisille metsä on jollakin lailla pyhä alkuperän lähde."
- Tämä kertoo kaiken blogin aidosta motiivista. Perussuomalaisia äänestävä on idiootti ja moukka.. Flirttailee vielä rasismilla.
(vrt. "SuomenruotsalaisUUDELLE on ihan yhtä tärkeää voittaa Ruotsi jääkiekossa, kuin meille muille. He saunovat, juovat olutta ja syövät silliä. Ehkä makkaraakin." Huomioi myös seuraava kohta. Näpertelyä ehkä? Vrt. muslimi/islam. Vihreät naiset ry tämän aloitti. Minusta on erittäin tärkeää eroittaa kulttuuri ihmisryhmästä).
"Suomenruotsalaisille vastaava pyhän alue on meri."
- Wow. Noinkin "älykkääksi(WSOYtm)" osaat kertoa itsestäsi paljonkin..
Kokeile korvata sana "suomenruotsalainen" sanalla "muslimi".
Sinunlaisesi kaksois-standardisti -hölmöt satavat meille Persuille enenemissä määrin suomenruotsalaisiakin ääniä.
Ja Vihreissä ei ole stereotypioita?
"Ruotsinkieliset ovat viiden prosentin vähemmistö, joka on ymmärrettävistä syistä huolissaan kielensä ja kulttuurinsa säilymisestä. Tästä seuraa kuitenkin kaksi asiaa, jolla suomenruotsalaiset itse tulevat kasvattaneeksi itseensä kohdistuvia ennakkoluuloja, joiden olemassaolo jo sinällään heikentää suomenruotsalaisten asemaa.
Ensimmäinen on pakkoruotsi. Vaikka itse kuulun mahdollisimman laajan ruotsinkielen opiskelun kannattajiin, ymmärrän kuopiolaista mekaanikkoa, joka ei syty ruotsin epäsäännölliselle verbeille tai sanajärjestyksen muutoksille kysymyslauseissa. Vastentahtoisesti tankattu ja huonosti opittu kieli ei paranna yhdenkään suomenruotsalaisen asemaa. Olisi parmpi, jos nykyistä hieman harvemmat osaisivat ruotsia nykyistä paljon paremmin."
- Suoraan kopioitu Perussuomalaisilta. Mekin VAADIMME että se "pihtiputaanmummo" saa palvelua omalla äidinkielellään. Pakottaa koko kansa opiskelemaan toista niche-kieltä on kestämätöntä.
"Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta. Silloin ennakkoluuloillekin jää enemmän kasvualustaa. Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti. On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri."
- Täysin samaa mieltä. Mutta seuraukset ovat paljolti RKP:läisen politiikan seurausta josta kärsii koko kansa. Suomenruotsalaiset ovat mahtava voimavara.
Rkp:n suomenruotsalaisten de-facto edunvalvojana kyseenalaistaisin. Sitä saa mitä tilaa? Astrid? Biaudet? Tuntuuko joskus että tarkoitus on pelkästään ärsyttää ja provosoida?
Miltä teistä tuntuu Freudenthal-palkinto?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Paavo Lipponenhan on saanut hopeisen eugeniikka-mitalin.
Mitenköhän se voisi olla ristiriidassa Soinin abortti-syytöksille?
P.S. Valitsin siis tosissaan blogista lauseita, ehkä, asiayhteyksistä ja toivon että luet aina koko kappaleen.
Näemmä Blogistani hieman bugittaa..
Ei siis johdu allekirjoittaneesta että ainakaan "muokkaa" -optio ei toimi.
''Suomenruotsalaisille vastaava pyhän alue on meri.''
Varsin mielenkiintoista. Nyt tiedän, mistä rakkauteni mereen johtuu.
''Tove Janssonin muumit seikkailevat juuri niissä maisemissa, joista suomenruotsalaisuuden romanttiset myytit on tehty. Käydään majakoilla, kalastetaan kampelaa ja purjehditaan kaukaisille luodoille. Suomenruotsalaisten romanttinen kansa ei kuoki kaskea, vaan käy merellä kalassa.''
Vielä pelottavampaa. Pitää äkkiä pyyhkiä jaloista tällainen kulttuuri, koska minä en ole koskaan mieltänyt itseäni suomenruotsalaiseksi. Johtuu varmaankin siitä, että äidinkieleni on suomi. En varmaan koskaan unohda sitä, kun puhuin kotona ''hurreista''. Äitini, joka on suomenruotsalaisesta perheestä, oli miltei kauhussaan moisesta nimityksen käytöstä ja hurrittelut kiellettiin.
J.K. Olen samaa mieltä kielikylvyistä ja kaksikielisistä kouluista, niiden kautta voisi syntyä aitoa kaksikielisyyttä.
Kun kerran olin rakastumaisillani suomenruotsalaiseen naiseen, me päätimme alussa että molemmat kommunikoivat omilla kielillään. Suhde siis oli kaksikielinen, vaikka ihmiset yksikielisiä. Toki järjestely edellytti erinomaista sen toisen kielen ymmärrystä.
Outoja yleistyksi8ä tyylin "kummallista että tunnemme niin vähän suomenruotsalaisia". Minun tuttavapiirissäni on suomenruotsalaisia on vähintään kymmenisen prossaa. Mutta en minä heitä kaveeraa suomenruotsalaisina vaan kavereina. Höh!
Dragsvikin käyneenä vierastan myös Relanderin (rasistisilta vivahtavia) yleistyksiä. Suomenruotsalaiset ovat liki samanlaisia kuin kaikki muutkin tässä maassa. Toisilla on ja toisilla ei kielestä riippumatta. Ero on lähinnä siinä, että heikäläisiä asuu rintamailla enemmän ja siksi he näyttävät joissain tilastoissa menestyvimmiltä kuin koko tai suomenkielinen väestö, josta siis asuu suuri osa vieläkin Ryysyrannassa tai ainakin naapurissa. Ihan koko selitys tämä ei tietenkään liene.
Relanderin mielipide pakkoruotsiin on myös kummallinen. "Vaikka itse kuulun mahdollisimman laajan ruotsinkielen opiskelun kannattajiin", kirjoittaa Relander. Se on kuin sanoisi, että kannatan mahdollisimman laajaa neuvostoliiton historian opiskelua, tai että kannata mahdollisimman laajaa freudilaisuuden, geometrian tai jonkun helvetin satunnaiskielen mahdollisimman laajaa opiskelua. Jokainen kouluaine syö aikaa muulta opiskelulta, "mahdollisimman laaja opiskelu" mahdottomasti.
Pitäisi, Jukka, valita puolensa: joko kannatta suomenkielisten koululaisten kielitaidon sabotointia tai sitten ei.
Pakkoruotsin opiskelua perustellaan lähinnä historiallisilla ja sivistyksellisillä syillä. Historia on sitä, että Ruotsi valloitti ristiretkien yhteydessä Suomen niemen ja toi paavillisen sivistyksen meille. Toinen perustelu on ruotsinkielisten palvelut, mutta niihinkään ei tosiasiallisesti riitä kuin äidinkielen tasoinen ruotsintaito.
Näin jäljelle jää se, että ruotsinkielinen kulttuuri kuuluu sivistykseen toisin kuin suomenkielinen. Suomea ei voikaan lukea sivistysvaltioksi, koska suurin osa sen kansasta elää sivistyskulttuurin ulkopuolella. http://www.youtube.com/watch?hl=fi&v=XGiy-v7sZlI
Jukka, jag önskar det du skriver om håltimmarna vore sant. Att vi oroar oss i onödan. Men så tror jag inte det är, dessvärre. Kom ihåg att det barnens värld vi talar om. Den avvikande mobbas skoningslöst, och anpassar sig blixtsnabbt. En tvåspråkig skola bleve nog helfinsk utanför klassrummen.
Kul och tänkvärd artikel för övrigt. Jag kommer att läsa mer.
Hälsningar från Sverige
Muuten ihan hyvä Jukka, mutta luulen olevasi väärässä tuossa kaksikielisten koulujen asiassa. Pahoin pelkään, kuten professori Marketta Sundman (esim. sunnuntain HS:ssä) sanoessaan, ettei kaksikielisessä koulussa ruotsinkieli säilyisi. "Pelko on turha", väität.
Sinänsä asiaa ei tiedetä kokeilematta kaksikielisiä kouluja (ehkä ei edes kokeilemalla tiedettäisi). Mutta olisiko se kokeilu, johon löytyisi halukkaita ruotsinkielisiä vanhempia; laittamaan lapsiaan kouluun sillä riskillä, että heistä voisi tulla puolikielisiä äidinkieleltään? Kenties löytyisi, ja voihan se olla, että oppi olisi se, että pelko oli turha. Tai sitten ei. Mielestäni kysymys tiivistyy periaatteessa tuon asian selvittämiseen ja ilman faktaa siitä on vähän turha olla tätä tai tuota mieltä. Löytisikö maailmalta esimerkkejä, joista voisi oppia jotain, vuosikymmenen kenties eettisesti arvelluttavan testaamisen sijaan?
Suurin ongelma on kuitenkin pakkoruotsi, joka kuulemma myös EU:n virallisen selvityksen mukaan ei perustu muuhun kuin historiallisiin ja poliittisiin syihin. Kuinka kauan Suomella on varaa nykymenoon: siinä onkin hyvä kysymys?
Hyvät vastaukset ja selitykset vain vielä odottavat sen kertojaa.
Rakastua voi myös suomenruotsalaiseen ilman, että se vaatisi koko Suomen pakkoruotsittamista:)
Kun pakollinen ruotsin kieli tuli Suomen kouluihin elettiin vielä YYA-aikaa.
Ei ollut tietotekniikkaa ja globalisaatio ei vielä ollut edes alkanut.
Nyt kaikki on toisin ja meidän lapsemme tarvitsevat myös muita maailmankieliä
pystyäkseen rakastumaan muidenkin maiden asukkaisiin. Eipäs nyt olla liian yksipuolisia valinnoissamme:)
Ettei joku suomenruotsalainen ala nipottaa, niin korjataan näppäilyvirhe:
Suomessa, demokratiassa, on oikeus vaikkapa vihata suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä, niin kauan kun ei vie vihaansa konkreettiselle tasolle esim. väkivaltana.
Kun tulin taannoin ulkomaanlennolta Suomeen, vieressä istui Ruotsin kansalainen, juteltiin englanniksi ja välillä puhuin huonoa ruotsia, hän ihmetteli kuinka ylipäätään osaan ruotsia ja kun mainitsin että se on Suomessa pakollinen vieraskieli niin kanssaamatkustaja alkoi nauramaan! Hänen mielestään meille tärkeämpi on Saksa ja Ranska. Ihmetteli miksi meidän pitää puhua kieltä jota osaa n 8 miljoonaa ihmistä puhuu ja keski Euroopassa ei kukaan sitä ymmärrä. Ruotsalainen oli muuten aivan oikeassa!
Ruotsalaiset ovat fiksuja kieliasioissa. Siellä opetellaan englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja nykyään myös kiinaa. Suomen kieli on virallinen vähemmistökieli. Ruotsin kielilaki:
Uusi kielipolitiikka Ruotsissa niille, jotka haluavat lukea vain pääkohdat.
"Ruotsin uuden kielitilanteen pohjalta valtiopäivät tekivät 2005 päätöksen Ruotsin yhteisestä kielipolitiikasta, jossa on neljä kokonaisvaltaista tavoitetta:
* Ruotsin kielen tulee olla Ruotsin pääkieli.
* Ruotsin tulee olla kattava ja yhteiskuntaa kantava kieli.
* Julkisesti käytettävän kielen tulee olla huollettua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.
* Kaikilla tulee olla oikeus kieleen: oppia ruotsia ja kehittää taitoaan, käyttää ja kehittää omaa äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltä ja saada oppia vieraita kieliä."
Sopisi varmaan meillekin?
"Vastentahtoisesti tankattu ja huonosti opittu kieli ei paranna yhdenkään suomenruotsalaisen asemaa."
Nimenomaan parantaa, eikä pakkoruotsin tarkoitus todellisuudessa mikään muu olekaan, kuin parantaa suomenruotsalaisen asemaa. Mutta ei niin, että pakkoruotsilla olisi jotain tekemistä ruotsinkielisten palveluiden, kulttuurin tai kielen ylläpitämisen kanssa - nämä pysyvät kyllä yllä suomenruotsalaisten omin voimin suomenruotsalaisten asuessa tiiviisti kolmella rannikkoalueella.
Pakkoruotsi toimii tasoituksena sille, että suomenruotsalaisten on joka tapauksessa opeteltava suomea ollakseen osa tätä yhteiskuntaa, oli suomi kouluissa pakollinen tai ei.
Mutta, kun suomenruotsalaiset oppivat suomen ympäristöstään ja englantikin on heille helpompi kieli oppia, kuten muutkin vieraat kielet, kaksikielisiä kun ovat, ovat suomenkieliset tosiasiassa suomenruotsalaisia heikommassa asemassa kouluopetuksessa. Tämä on pakkoruotsin tarkoitus. Tämä suomenkielisten suomenruotsalaisia heikompi asema sopii erittäin hyvin RKP:lle. Sen tuloksena nimittäin on "bättre folk".
Tämän säilyttäminen on RKP:n agenda, ei ruotsinkieliset palvelut. Vai onko joku joskus kuullut RKP:ltä luovia ja älykkäitä ehdotuksia ruotsinkielisten palveluiden organisoimiseksi? Niitä ei nimenomaan saa organisoida, jotta säilyy tekosyy pakkoruotsille, jotta säilyy nykyinen suomenruotsalaisten parempi yhteiskunnallinen asema, "bättre folk".
Eiväthän suomenruotsalaiset edes tarvitse ruotsinkielisiä palveluja, hehän on kaksikielisiä! Suomenruotsalaiset tarvitsevat nimenomaan pakkoruotsia, jotta he saavat em. tasoitusta yhteiskunnassa sekä voivat kuvitella olevansa tasavertainen väestöryhmä suomenkielisten kanssa.
Niin, ja tietenkin me "suomalaiset" tarvitsemme pakkoruotsia, koska olemme niin tyhmiä, ettemme ymmärrä, mitä kieliä tarvitsemme, niin tyhmiä ettemme ymmärrä, että suomi ei ole sivistyskieli ja niin tyhmiä, ettemme ymmärrä, ettemme olisi mitään ilman ruotsia, sillä suomi on mongolien kieli, jota ei puhuta kuin Suomessa.
Opetelkaa ruotsin kieli ja ostakaa Burberryn kaulahuivi, niin jumalauta teistä tulee niin sivistyneitä, että ihan häkäisee, kun kävelette Aleksia pitkin Stockalle.
"Pieni ratkaisu siihen suuntaan voisi olla se, että kaksikielisillä alueilla voisi käydä kaksikielistä koulua."
Pieni ratkaisu apartheidiin voisi olla että musta- ja valkoihoiset voisivat istua samoilla samoilla puistonpenkeillä, siis vain kaksirotuisilla alueilla tietenkin.
Tee ihan mitä lystäät, kunhan et:
1) pakota muita tekemään samoin
2) pakota muita maksaamaan "rakastumisesi" seurauksia
Reilu peli?
Olisiko syytä oikeasti rakastua suomenkielisyyteen? Eikö tämän pitäisi olla tärkein kysymys Suomessa asuville?
Jos ei rakasta Suomen pääkieltä, suomea, niin kuinka voi rakastaa suomalaisuutta?
Hyvä kirjoitus ja monta hyvää kommenttia. Haluan lisätä yhden aspektin: Vierastan sanaa "suomenruotsalainen". Samoin vierastan sanaa "finlandssvensk". Se on kummallinen 20-luvun konstruktio. Minä olen aivan samanlainen suomalainen, kuten te muutkin, vaikkakin puhun ruotsia kotona. Itse asiassa opin suomenkielen kunnolla vasta armeijassa, koska en suostunut lähtemään Dragsvikiin. Ruotsi on äidinkieleni, kuten isällä ja äidilläkin oli. Isoisänisä tuli aikoinaan Suomeen 1860-luvulla. Eli Runbergin aikoihin. Johan Ludwig Runeberg ei tuntenut sellaista ilmaisua kuin "finlandssvensk". Sven Duvastakin hän kirjoitti "han var finne". Niin olen minäkin ja muutkin maamme kansalaiset vaikka puhuisimme ruotsia kotona.
Thomas Romantschuk
Vaikea on kielellisiä vakiintuneita käsitteitä muuttaa. Kirjoitin Maria Wetterstrandista Pekka Siikalan blogiin, että onhan hän melkein suomenruotsalainen. Oikein olisi tietysti ollut Suomen ruotsalainen.
Lupaan puolestani yrittää käyttää enimmäkseen ilmaisuja Suomen ruotsinkieliset, ruotsinkieliset, tai ruotsinkieliset suomalaiset, ruotsia puhuvat suomalaiset jne. silloin kun erottelu on tehtävä.
"Hyvä kirjoitus ja monta hyvää kommenttia. Haluan lisätä yhden aspektin: Vierastan sanaa "suomenruotsalainen". Samoin vierastan sanaa "finlandssvensk"."
Hyvä ja oikea kannanotto. Valitetatvasti valtaosa suomenruotsalaisista menee vielä pitemmälle ja käyttää itsestään sanontaa finländare todella erottuakseen suomalaisista.
Mutta kaikki Suomen ruotsinkieliset eivät ole suomenmaalaisia. Esim. Marsalkka Mannerheim ei kuulunut suomenRUOTSALAISIIN ja kieltäytyi käyttämästä sanaa finländare itsestään.
"Brittiäinen sotahistorian tuntija J. E. O. Screen kirjoitti kirjassaan Mannerheim:"Merkille pantavaa on, että hän (Mannerheim) halusi tulla kutsutuksi nimellä finne (suomalainen), jonka monet ruotsinkieliset varasivat tarkoittamaan vain suomea puhuvia suomalaisia. Eräät ruotsinkieliset pitivät Mannerheimia liian suomalaisena, ...
Hän arvosteli avoimesti Ruotsin puuttumista kielikiistaan:"
Ensimmäisen kerran Ruotsi sekaantui itsenäisen Suomen asioihin maan juuri itsenäistyttyä kielilainsäädännön vääntämiseksi suomenruotslalaisia, rotuveljiä suosivaksi. Vasta 1956 rasistinen kansanpuole (RKP) poisti puolueohjelmastaan kohdan, jossa RKP julistautui RUOTSALAISEN RODUN asian ajajaksi.
Mannerheim oli ruotsinkielinen SUOMALAINEN EIKÄ suomenRUOTSALAINEN. Olkaamme hänen tavallaan reilusti ja rehellisesti suomalaisia.
Mitä sinulla on Kuopiolaisia vastaan? Jos esimerkkiä haet "ei-koulutetusta maalaisesta", joka ei ole kiinnostunut Ruotsin opiskelusta, niin on niitä kaupunkeja idemmässä ja pohjoisemmassakin. Tietysti tuollaiselle city-vihreälle Kuopio on pohjoisin Suomalainen kaupunki jonka tiedät.
Nimestäni huolimatta, olen syntynyt ruotsinkieliseen sukuun. Eipä vanhemmat minun lupaani kysyneet. Myös kulmakunnan kaikki kakrut olivat kaksikielisiä ja minäkin opin paremmin suomea. Koulun ensimmäisellä luokalla oli hiukka vaikeuksia, sillä ajatusmaailma oli hieman erilainen, vaikka eihän minun kielitaidossani puutteita ole.
Mutta yksi perustavanlaatuinen asia. Kulmakunnan perheistä ei kukaan ollut yhtään rikkaampi eikä vaikutusvaltaisempi kuin pelkästään suomenkielinen.
Joten siskoonikaan ei kannata senpuolesta rakastua:) Hän asuu Vantaalla, että sikäli lyhyt matka tapaamaan. Vapaa nainen, eikä hassumman näköinenkään, sanovat monet.
En ymmärrä, että mikä hötäkkä tästä on syntynyt. Onhan ruotsinkielisiä ollut iät ja ajat, eikö niihin jo totu? Venäjänkielisiä taitaa olla jo enempi, joten siihenkin pitää tottua ja osa heistä voisi ostaa koko Suomen. Mitä niitä ruotsinkielisiä pitää sorsia, enempää kuin venäjänkielisiäkään. Täysin ruotsinkielisiä pelkästään on niin vähän, että ne mahtuu hyvin stadikalle ja tilaakin jää vielä paljon. (loput kertoo muunneltua totuutta tai esittää ummikkoa)
Onhan sitä ruotsinkielisissä joku kiilusilmä, joka haluaa, että Kuopion torillakin pitää saada ostaa kalakukko ruotsiksi, mutta antaa sen meuhkata.
Meuhkaamallahan siellä Suomessa on monen muunkin tapa saada asiansa esille ja näyte siitä tuli Pj. Soinin performanssina eilen eduskunnassa, joka esitys oli lähinnä stand up-komiikkaa muistuttavaa haircuttia. Sekin sopii näköjään Eduskunnan puhujapönttöön, jossa pitäisi esiintyä arvokkaasti ja hillitysti.
Samahan se nyt on mitä kieltä puhuu, kun vain osaa valtakieltä edes vähän, että ei tee omaa elämäänsä vaikeaksi. Se on pienemmän riesan tie opetella sitä kieltä, mitä puhutaan eniten. Sveitsissäkin on 4 eri virallista kieltä.
Portugali lienee ainoita maita jossa ei vielä ole toista virallista kieltä.
Joku lakialoite sielläkin on menossa, mutta sen kohtalosta en tiedä.
"Mitä niitä ruotsinkielisiä pitää sorsia, enempää kuin venäjänkielisiäkään. Täysin ruotsinkielisiä pelkästään on niin vähän, että ne mahtuu hyvin stadikalle ja tilaakin jää vielä paljon. (loput kertoo muunneltua totuutta tai esittää ummikkoa)"
Mitä oikein tuolla kommentillasi tarkoitat? Kuka nyt on sorsinut ruotsinkielisiä? Et taida olla selvillä siitä, että tässä yleensä kritisoidaan vain ja ainoastaan pakkoruotsia. Kyse ei ole mistään muusta.
Ruotsinkieliset saavat ihan rauhassa puhua äidinkieltään, pitää koulunsa ja lastentarhansa ruotsiksi. Me haluamma vain vapaan valintamahdollisuuden omille
lapsillemme ja lastenlapsillemme lukea kieliä, joista on maailmalla hyötyä!
Nyt puhutaan vain suomen kielipolitiikasta, joka ei ole enää ajan tasalla.
Vertaat Suomea muihin maihin, mutta jos olisit niistä tarkemmin perillä, niin huomaisit, että suomenruotsalaiset ovat todellakin maailman pienin ja hemmotelluin vähemmistö. Hemmotelluin, mutta siitä huolimatta vaatimassa
aina vain lisää etuisuuksia ja velvollisuuksia suomenkielisiltä.
Tutustu vaikka joutessasi Ahtisaaren ja kumppaneiden uusiin aatoksiin!
Mainitset myös Sveitsin, mutta eri kanttoneilla on omat kielensä ja esim. saksankielisellä alueella (joita on 60% väestöstä)
pitää peruskoulussa lukea yhtä toista kantonin kieltä (esim. ranskaa tai italiaa) Tosin siitäkin päätetään kantonikohtaisesti, demokratiassa kun ollaan ja eletään. On myös eri asia opiskella kieltä, jota puhuu 60 milj. tai jopa 400 miljoonaa ihmistä, kuin nyt pikkuista ruotsia 8 miljoonan väestöllään. Kaiken lisäksi suurin osa suomenruotsalaisista osaa hyvin suomea, joka on itsestäänselvä asia vain 4.5% vähemmistöllä.
Mikähän minun kommentissani oli liian vaikeaa ymmärttää, koska mietin sitä pitkään. Olen kaksoiskansalainen, mutta suomalainen ja espanjalainen, en ruotsalainen.
Muistan vain sen ensimmäisen hävyttömyyden muutama vuosi sitten Suomessa, Helsingissä, jossa poikajoukko tuli ja yritti haastaa riitaa vain siksi, että puhuimme ruotsia kekenämme. Siinä vilahti puukko ja nyrkkirautakin, mutta en ole aivan hernekeppi, joten jonkinlainen itsesuojeluvaisto kaiketi voitti.
Se oli ensimmäinen kerta lapsuuden jatkuvan kiusaamisen jälkeen, "hurri" perkele sai taas tuntea, että mikään ei ole muuttunut. Suomalaiset juntit eivät opi ikinä ymmärtämään, että maailamassa on muitakin kuin se yksi promille suomenkielisiä.
Kaija Kelhu
Ruotsin väestöön saat lisätä kaksikymmentä prosenttia eli siis 9,5 miljoonaa. Jos se on pikkuinen väestö, niin onhan Suomen väestö vielä pikkuisen, pikkuisen pienempi.
Toisaalta 300 000 islantilaista puhuu kieltä, jota muualla ei ymmärretä (skandinaavit oppivat sen vähällä työllä). He ovat pystyneet kuitenkin luomaan hyvin toimivan vauraan yhteiskunnan ilman että kieli olisi edes haitannut.
"Onhan sitä ruotsinkielisissä joku kiilusilmä, joka haluaa, että Kuopion torillakin pitää saada ostaa kalakukko ruotsiksi, mutta antaa sen meuhkata."
Kyllähän suurin osa suruista meuhkaa ja todella kovasti. He vaativat pakkoruotsia ja kaksinkertaista byrokratiaa eli byrokratiruotsia, vaikka miltei kaikki osaavat hyvin tai riittävästi suomea. Jos ruotsinsuomalaiset menettelisivät samalla tavalla kuin suomenruotsalaiset, miten heihin Ruotsissa suhtauduttaisiin? Tietysti leimattaisiin hulluiksi kielikiihkoilijoiksi!
Mitä siis suomenruotsalaiset ovat? Sitä juuri!
Joo. Kyllä rakastuin suomenruotsalaiseen joskus 80-luvun alkupuolella. Naimisissa oltiin 13-vuotta ja ihan hyvin meni - ainakin alussa. Ja todellakin, ruotsinkielen omaksui sinä aikana suhteellisen hyvin.
Sitä paitsi, eivät kaikki "hurrit" ole rikkaita, eivät edes Helsingissä. Ihan samanlaisia duunareita, kuin me muutkin. Se, jolle joku toinen maksaa palkkaa, on aina duunari. Riippumatta tuloista.
Kaksikieliset koulut kielletään samasta typerästä syystä kuin maahanmuuttajille ei anneta mahdollisuus kotoutua muilla kielellä kuin suomi: ruotsinkielinen vähemmistö pitää ihanteellisena tilanne, missä vain ruotsinkieliset saavat kaikki karkkityöpaikat ja haluavat tämän tilanteen säilyvä jatkossakin.
Jos minulta kysytään, ruotsinkielen asema pudotettaisimme vähemmistökielen asemalle. Tämän jälkeen Suomen ikiainoana kansalliskielenä olisi suomi. Sen lisäksi olisi myös neljä eri suojattua vähemmistökieltä (roma, ruotsi, pohjoissaami, inarinsaami), joille annetaan paikkakunnan virallisten kielteiden mukaisesti tukea mm. mahdollisuus suomenkielisille ja maahanmuuttajille opiskella ko.paikkakunnalla muut paikkakunnan kielet, jotta kunnan palvelut kaikilla kunnan asettamilla kielillä säilyy.
Ei ole nykyaikaa vaatia esimerkiksi kansalaisuuden saamiseksi suomen tai ruotsin kielen koetta.
Mielipiteeni on aina ollut, että ellei joku ole oppinut suomea Suomessa asuessaan, hän ei ilmeisesti ole tavannut suomalaisia. Lapset joutuvat aina suomalaisten lasten kanssa yhteen, ja oppivat kielen. Aikuiselle suomen oppiminen on kiinni meistä suomalaisista.
Työ, jossa saa runsaati kosketusta suomen kieleen on paras opettaja.
Sinulle sanon, että ruotsinkieliset yleisesti ottaen hyväksyvät ulkomaalaiset ulkomaalaisina, myös omaa kieltään osaavina, suomenkielisiä useammin. Ruotsinkielisillä seuduilla on suhteellisesti enemmän ulkomaalaisia ja he ovat paremmin työllistyneitä ja osaavat kielen(ruotsi)
paremmin kuin muualla Suomessa asuvat maahanmuuttajat.
Ruotsinkielisille ei anneta karkkityöpaikkoja vain siksi, että he ovat ruotsinkielisiä. Karkkityöpaikkaa hakeva ruotsinkielinen muuttaa Ruotsiin.
"Ruotsinkielisille ei anneta karkkityöpaikkoja vain siksi, että he ovat ruotsinkielisiä. Karkkityöpaikkaa hakeva ruotsinkielinen muuttaa Ruotsiin."
Jos puhutaan nykyisestä Nokiasta, niin asia on noin. Mutta aina ei ole ollut noin.
Elokuussa 2006 HBL:n päätoimittaja Max Arhippainen syytti pääkirjoituksessaan Nokia johtoa ruotsinkielisten syrjinnästä. Perusteena oli se, että Nokian johdossa e i ole enää ketään ruotsinkielistä huippajohtajaa. Toista oli aikoinaan, valitteli HBL. Mutta nykyinen suomenkielinen johto on syrjinyt ruotsinkielisiä paikkakuntia, koska yhtään Nokian tehdasta ei ollut sijoitettu niihin. (En voi muuta kuin ihmetellä HBL: päätoimittajan kansainvälisen bisneksen ymmärtämisen tasoa.)
HBL:n pääkirjoitukseen vastasi kolumnissaan Iltalehdessä Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle Isokallio. Hänen mukaansa kyse ei ole syrjinnästä, vaan todellisuudessa aiemmin Nokiassa (kuten monessa muussa nk suomenruotsalaisessa yrityksessä ennen ja nytkin) harjoitettiin kielen (=ruotsin kielen) perusteella pappas poikien suosintaa eli ts suomenkielisten syrjintää. Siihen ei enää kansainvälinen liikemaailma suo mahdollisuuksia.
Mutta kaikki yritykset eivät ole kansaninvälisiä eikä tietenkään julkinen sektori ole sitä. Hyvin moni suru harjoittaa tlaisuuden tulleen edelleen etnistä nepotismia, vaikkakin se on vähentynyt menneiden aikojen räikeydestä.
Hyvä kirjoitus! Itse kun kuulee yliopistolla ruotsia suunnilleen päivittäin ja kun piraattipuolueen aktiivina on hyötyä kyvystä seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä, motivaatio kielen oppimiseen ja taidon ylläpitämiseen on varsin erilainen kun kuopiolaisella mekaanikolla. Pakkoruotsista olen kanssasi samaa mieltä.
Jos Itä-Suomessa aletaan kokeilla pakkovenäjää, veikkaan kyllä, että parin kuukauden päästä moni kuopiolainen tuleva mekaanikko anoisi itkien pääsyä takaisin pakkoruotsin pariin, yritettyään opetella venäläisiä suhuäänteitä ja kieliopin koukeroita.
Onko joku taho ehdottanut Itä-Suomeen pakkovenäjää? Jos on, niin minulta on sitten jäänyt huomaamatta.
Täällä halutaan venäjä vapaaehtoiseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Jokainen voi vapaasti valita kumpaa haluaa opiskella.
"Jos Itä-Suomessa aletaan kokeilla pakkovenäjää, veikkaan kyllä, että parin kuukauden päästä moni kuopiolainen tuleva mekaanikko anoisi itkien pääsyä takaisin pakkoruotsin pariin - -."
Tämä onkin sen ehdotuksen todellinen päämäärä, että ruotsin tilalla saisi valita vain venäjän eikä mitään muuta. Tosiasiassa esim. saksa on suunnilleen yhtä tarvittu kieli kuin venäjä.
Ad hominen A.A.:
Ei pakkovenäjää ole kukaan vaatinut. Sen sijaan on vaadittu _valinnan vapautta_ kielten opiskeluun. Kannattaa opetella tuo sanapari: valinnan vapaus.
Jonain päivänä vielä ihmetellään miksi kieliopinnoissa suomalaisia holhottiin niin voimakkaasti eikä kansa mahtanut asialle mitään.
Kun kielilaita säädettiin 1922 ja suomi nousi ruotsin rinnalle tasaveroiseksi kansalliskieleksi, Suomen väestöstä n. 15-20% oli ruotsinkielisiä. Ruotsia puhuttiin myös maantieteellisesti paljon laajemmalla alueella, mm. Tampereella, Oulusssa, Kuopiossa ja Porissa oli merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, joka on nykyään surkastunut.
Ruotsin virkamiestutkinto ei riitä tarjoamaan palveluita ruotsinkielisille ja tämän on RKP:kin epäsuorasti myöntänyt. Puolue vaati Kokkolan kuulumista Vaasan eikä Oulun seutukuntaan ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi, vaikka Oulun suomenkieliset virkamiehet ovatkin suorittaneet virkamiesruotsin. Miksi siis kyseistä tutkintoa vaaditaan, vaikka tiedetään ettei se täytä tarkoitustaan?
MIelestäni olisi parasta luopua koko maan kaksikielisyydestä. Meillä on jo yksikielinen enklaavi eli Ahvenanmaa. Tämän lisäksi olisi kaksikielisiä enklaaveja, eli Turunmaa, Uusimaa ja Pohjanmaan rannikko. Muu Suomi olisi suomenkielistä. Tämäntapaisia käytäntöjä on muissakin kaksikielisissä maissa, esim. Kanadassa Quebec on ranskankielinen ja muu maa englanninkielinen, Sveitsissä kantonit ovat yksikielisiä eikä muissa ole pakko opiskella kaikkia maan virallisia kieliä.
Kun kielilaki säädettiin, olivat ruotsia puhuvat suomalaiset lähes viidennes kansasta ja yleisesti ottaenkin vähän niskan päällä. Jotta maahan saataisiin yhtenäisyyttä, kielirauha ja myös suomenkielisten oikeudet turvattua, luvattiin ruotsinkielisille heidän kielensä asema jatkossakin, vaikka se olivähemmistökieli ja tulisi sellaisena vähenemään.
Kannattaa harkita milloin pettää lupauksensa.
Quebec on keskellä Kanadaa, eikä Ranskan vieressä. Ahvenanmaa ja rannikkoseudut voivat liittyä Ruotsiin, ellei Suomi miellytä. Olisi vahinko minun mielestäni.
Ahvenanmaan pitää heti liittyä ruotsiin. Päästäänpä siitäkin suomalaisten verorahojen kankkulankaivosta.
Ei ole olemassa mitään yhtenäistä yksikielistä rannikkoaluetta, joka liittyisi minnekään. Ja sitä paitsi Suomessa on armeija yhtenäisyyden takeena.
"Kun kielilaki säädettiin, olivat ruotsia puhuvat suomalaiset lähes viidennes kansasta ja yleisesti ottaenkin vähän niskan päällä. Jotta maahan saataisiin yhtenäisyyttä, kielirauha ja myös suomenkielisten oikeudet turvattua, luvattiin ruotsinkielisille heidän kielensä asema jatkossakin, vaikka se olivähemmistökieli ja tulisi sellaisena vähenemään.
Kannattaa harkita milloin pettää lupauksensa."
Silloin oli suruja noin 12% väestöstä. Mutta heillä oli rahaa sekä miltei kaikki valkoisen voittaneen armeijan upseesit olivat ruotsalaisia.
K.J Ståhlberg ei halunnut kaksikielistä valtiota nykyiseen tapaan, vaan tavanomaisen länsimaisen aseman kielivähemmistölle. Hän joutui antamaan suomenruotsalaisten ja Ruotsin ajamat lakiesitykset eduskunnalle. Syy oli se, että Ruotsi uhkasi miehittää ruotsalaisen Pohjanmaan.
Siis surut toimivat maanpetoksellisesti vieraasn vihamielisen vallan Ruotsin kanssa Suomen kansan etuja vastaan. Melkomoista roskaväkeä!
Ei ole mitään perustetta tällaisen sotilaallisen kiristyksen tuloksena syntyneen lainsäädännön ylläpitämiseksi. Päinvastoin Suomen on syytä kopioida Ruotsin kielilaki ja muuttaa ruotsin kieli kohtaan suomenkieli. Nän Suomi siirtyisi länsimaalaiseen kielipolitiikkan vähemmistön etuilujen ajamisen asemesta.
"Ruotsin väestöön saat lisätä kaksikymmentä prosenttia eli siis 9,5 miljoonaa. Jos se on pikkuinen väestö, niin onhan Suomen väestö vielä pikkuisen, pikkuisen pienempi.
Toisaalta 300 000 islantilaista puhuu kieltä, jota muualla ei ymmärretä (skandinaavit oppivat sen vähällä työllä). He ovat pystyneet kuitenkin luomaan hyvin toimivan vauraan yhteiskunnan ilman että kieli olisi edes haitannut."
Enpä ole väheksynyt pieniä maita, miksi olisin? Suomi on pieni ja vähäväkinen,
mutta juuri siksi sen kansalaisten olisi osattava maailmalla eniten puhuttuja kieliä enemmän. Kahden pienen marginaalikielen osaaminen ei paljoa auta maailmalla, jos pitäisi asiaa ajatella myös talouselämän kannalta. Onkohan kukaan edes kuullut koskaan, että Nokian Jorma Ollilla olisi missään maailman kolkassa puhunut ruotsia? :) Hän kuului myös siihen sukupolveen, jonka ei edes tarvinnut suorittaa TTK:ssa virkamiesruotsia, niin kuin nykyisen sukupolven pitää tehdä.
Ahvenanmaalla on täysi oikeus liityä Ruotsiin, mutta suomalaisten tarjoamat hyvät edut ovat sen tähän asti tyrmänneet.
Mitä tulee lupausten pettämiseen, kuten asian ilmaiset, niin asia ei ole niin yksiselitteinen. Perustuslain mukaan jokaisen on saatava viranomaisilta
palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä, mutta se ei tarkoita silti koko Suomen pakkoruotsittamista, eikä mikään estäisi myöskään tulkkipalvelujen käyttämistä. Näinhän asiat hoituvat myös meidän maahanmuuttajiemme kohdalla.
Suomenruotsalaiset osaavat, rantaruotsalaisia lukuunottamatta hyvin suomea, joten ongelmat virkamiesten- ja muun tulkkauksen suhteen olisivat hyvin pieniä.
"Kun kielilaki säädettiin, olivat ruotsia puhuvat suomalaiset lähes viidennes kansasta ja yleisesti ottaenkin vähän niskan päällä. Jotta maahan saataisiin yhtenäisyyttä, kielirauha ja myös suomenkielisten oikeudet turvattua, luvattiin ruotsinkielisille heidän kielensä asema jatkossakin - -."
Tosiasia vain on, että ruotsin asemaa on vahvistettu moneen kertaan edellisen eli 1920-luvun jälkeen. Pakkoruotsi tuli kouluihin kaikille vasta 1970-luvulla, virkamiseruotsi tuli yliopistoihin vasta 1980-luvulla, alun perin kaksikielisen kunnan raja oli 10 %, kun nykyään raja on 3 000 henkeä, virkamiesten pakkoruotsia on lisätty, kuntaliitosten myötä suomenkielisistä kunnista on tullut ja tulee kaksikielisiä jne.
Nykyinen kielilaki on kyllä vuodelta 2004. (1.1.2004) Presidentti Halonen (sdp) oikein alleviivasti alamaisuutta Ruotsiin ja allekirjoitti sen Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2003.
Kielilakikomitean pj. Pekka Hallberg sai korkean ruotsalaisen kunniamerkin työstään Ruotsin kielen hyväksi.
Kielilakikomiten sihteeri, lainsäädäntöneuvos OM:stä, sai Svenska Folksskolans vänner rf:ltä, 10 000 euron kulttuuripalkinnon työstään ruotsin kielen hyväksi samoin.
Valtion virkamiehelle voidaan antaa ihan selvää rahaa, kun sitä vaan kutsutaan kulttuuripalkinnoksi. m.o.t.
OM:ään palkattiin kielilain toteuttamista seuraamaan kolme virkahenilöä. Kolme ruotsinkielistä naista,joiden toiminta ei ole ollut ollenkaan tasapuolista.
Kielilaista tiedotettiin ruotsinkielisiin talouksiin hengessä että ruotsinkielisten oikeudet on suomenkielisten velvollisuuksia.
Suomenkielisiin talouksiin ei kehdattu lähettää minkäänlaista tiedotetta.
Komitean työn tuloksia hävettiin kai sen verran.
Esim. poliisit tulivat epäpäteviksi virkoihinsa.Jouduttiin järjestemään laaja kurssitus ylimenokauden ajaksi. Rajavalvojaksi ei pääse enää Venäjän vastaiselle rajalle jollei ole läpäissyt virkamiesruotsian kurssia!
Jne. Jos noista olisi tiedotettu koko kansalle olisi syntynyt varmaan kapina.
Tuo OM:n lainsäädäntöneuvos kehui HBL:ssä että kielilaki on pommi enemmistölle. (omin silmin luettu)
Näin nämä tabut vähitellen alkavat väistyä. Kunhan oikeasta suunnastakin välillä tuulee.
Suomenruotsalaisilla nuorilla näkee vähemmän lävistyksiä, tatuointeja ja värjättyjä hiuksia. He katsovat puhuessaan silmiin ja hymyilevät -ainakin silmillään ja äänessään. Tykkään!
Ruotsinkielisestä lapsuudesta ja nuoruudestani huolimatta ei mielestäni kenenkään ole pakko opiskella yhtään mitään. Ei edes lukemaan, sillä sellaista on helppo viedä kuin litran mittaa. Siksihän joissain maissa on kielletty naisten ja tyttöjen koulunkäynti etteivät he vaan vahingossakaan ymmärtäisi mitään, kun näkee esim. netin ensimmäistä kertaa.
Ruotsinkielen tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen pätee sama kaava. Jos ei osaa, eikä halaua opetellakaan, niin lopetetaan siihen liittyvä kaikki höpinä. Pitäisi vain saada perustuslakia muutettua. Kukaan ei ole tehnyt edes aloitetta.
Sitähän Perussuomalaisetkin paheksuu, että heidän puheenjohtajaansa kohtaan on tullut uskonnollisesta mielipiteestä lyömäase. Se on minusta halpamaista, sillä asun katolisessa maassa ja noin 30 miljoonalla on sama mielipide aborttiasiasta, kuin Soinilla. Se kuuluu siihen uskontoon ja perinteeseen.
Et ole katolinen, jos et tuota asiaa ymmärrä ja hyväksy.
Suomessa haetaan lyömäaseita pienistä ja henkilökohtaisistakin asioista tajuamatta, että ei niillä ole mitään käytännön merkitystä. Kuvastaa vain, että lopulta asiat ovat ainakin toistaiseksi todella hyvin.
Jotta ymmärtää ja tulee ymmärretyksi arkielämässä ja töissä Venäjällä, ei siihen tarvitse kuin opetella aakkoset ja vajaan vuoden työrupeama venäläisten joukossa, niin sitä huomaa pärjäävänsä jo aivan mainiosti.
Eihän se oikein kieliopillisesti mene, mutta en minä osaa suomenkielen kielioppiakaan yhtään sen paremmin. Puhumiseen ja asikaspalvelutehtäviin venäläisten kanssa ei todellakaan tarvitse osata taivuttaa verbejä täsmälleen kirjakielellä, sillä eihän he itsekkään niin tee. Koulussakin kilenopiskelu voisi olla vähemmän teoreettista ja enemmän käytännönläheistä, esim keskustelua.
Jo Pietarissa puhutaan eritavalla kuin Moskovassa. Kieli vain on osa identiteeettiä ja sitä vaaliakseen on muistettava syntyperänsä. Minulle Suomi on syntymämaa ja nyt myös kesänviettopaikka. Kesänviettopaikalla ei kukaan puhu ruotsia, enkä sitä ole taatusti ollut keltään vaatimassakaan. Eikä ne kaksi mukavaa venäläistä perhettäkään puhu kuin muutaman sanan suomea ja englantia ja hyvin tullaan toimeen. Ollaan oltu talkoissakin toisillamme ja pidetty yhteisiä iltoja. Ei pienempiäkään ongelmia. Niitä voisi tehdä, mutta miksi?
"Suomenruotsalaiset ovat jääneet vieraaksi porukaksi, jota ei oikein tunneta. Silloin ennakkoluuloillekin jää enemmän kasvualustaa. Suomenruotsalaisuuteen kannattaisi suhtautua uteliaasti."
"Sanalla (ankkalammikko) tarkoitetaan suomenruotsalaisten muodostamaa pientä, SULJETTUA yhteisöä, jossa kaikki tuntevat toisensa."
Suomenruotsalaiset ovat itse vimmalla rakentaneet suomalaisten veronmaksajien rahoilla kalliin apartheid-järjestelmän, jotta he erottuisivat sämrefolkista.
Sen järjestelmän suojamuuri on pakkoruotsi pakkobyrokratia ruotsiksi. Käytännön toteutuksia on vaatimus täysin erillisestä koulutuksesta niin pitkälle, että koulurakenmnus ei saa olla yhteinen suomalaisteen "neekerien" ja paremman väen koulun kesken.
"On yksinkertaisesti vain positiivista ja jännittävää, että maastamme löytyy tällainenkin kieli ja kulttuuri."
Kerros, mitä positiivista siinä on?
Onko jännittävää uhrata verorahoista muutama prosentti eli pari miljardia tyhjän vuoksi?
No, minulla ei ole ainakaan mitään asian kanssa tekemistä. Keksitte vaikka minkä puuhan, jota verorahoilla rahoitetaan ja puhutaan ruotsia. Minulle se on yksi pieni vähemmisstön kieli maailman kaiksita muista kielelistä. Asia jota en tiennyt, kuin sain ensimmäisen kertaa turpaani alle kouluikäisenä. Sitten isä selitti, mistä se lyönti johtui.
Yleinen väärinkäsitys on että venäläisiä olisi Suomessa enemmän kuin ruotsinkielisiä, alla muutamat luvut:
suomenruotsalaisia: 290 000
venäläisiä n. 50 000
eestejä n. 30 000
saameja n. 3000
Kyllä itseäkin peruskoulun pakkoSUOMI niin hemmetisti ärsytti… mutta on siitä aikuisena enemmän hyötyä kuin koulun pakkopesäpallosta! :)
"Kyllä itseäkin peruskoulun pakkoSUOMI ärsytti...mutta on siitä aikuisena enemmän hyötyä kuin koulun pakkopesäpallosta."
Varmaan on hyötyä ollut. Vaikka ehkä puhutkin kotona ja kavereidenkin kanssa ruotsia, tarvitset työelämässä joka tapauksessa hyvää suomen taitoa. Suomi on de facto suomenkielinen maa.
Suomessa on ruotsinkielisiä noin 3,5 %.
Ahvenanmaa ei ole osa Suomea, vaikka juridisesti kuuluukin Suomelle pakkoliitoksen seurauksena. Ahvenanmaalaiset liputtavat Ruotsin lippua (vähän muunneltu), eivät noudata samoja lakeja ja sanovat itse julkisestikin, että Ahvenanmaa on osa Ruotsia.
En pidä ruotsinkielisinä sellaisia, joille suomi on äidinkielen vertainen kieli, ja suomenruotsalaisista tällaisia on 32 % Folktingetin selvityksen mukaan. Näin tulllaan siihen, että SUOMESSA on RUOTSINKIELISIÄ noin 3,5 %.
"Kyllä itseäkin peruskoulun pakkoSUOMI niin hemmetisti ärsytti"
Näin suomenruotslainen aivan pokkana ohittaa sen, että ruotsi on pienen, alueellisen vähemmistön kieli, kun suomi on enemmistön kieli. Uskomaton asenne! Suomi on tosiasiassa Euroopan yksikielisimpiä maita. Missä muussa maassa on yli 90 % samankielisiä?
Minun puolestani pakkosuomi voidaan poistaa ruotsinkielisiltä. Viranomaisista pakkosuomea ei voida poistaa, koska niillä on oltava yhteinen kommunikointikieli.
Hyvä herra Salminen,
Huomasin kommenttisi vasta nyt, mutta pari kommenttia ylläolevaan:
Kyllähän äidinkieli on aina äidinkieli, vaikka osaisiki muita kielejä! Sinun laskelmasi perustuu toivomukseen että meitä (suomenruotsalaisia) olisi vähemmän kuin mitä todellisuudessa on, mikä vaikuttaa aika absurdilta.
Asenteestani: suhtaudun hyvin positiivisesti suomen kieleen, mikä onkin maamme enemmistökieli, enkä näe mitään syytä vastakkainasetteluun.
Ruotsissa ei väestönlaskennassa selvitetä ollenkaan Ruotsissa asuvien ihmisten kieltä. Käytäntö poistettiin 1930-luvulla.
Olisiko Suomen noudatettava Ruotsin esimerkkiä niin säästyisimme kielikiistoilta paremmin?
Jukka, kiitos, kirjoitus oli kuin minua varten tehty, olen rakastunut suomenruotsalaiseen! :D
Täällä ollut kirjoitukseni suomenruotsalaisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä poistettiin ja sain sähköpostiini US:lta viestin: "Olet saanut varoituksen asiattomasta sisällöstä Uuden Suomen blogipalveluissa."
Mainitsin kirjoituksessani, että Suomessa ei saa suomenruotsalaisista - tai edes suomenruotsalaisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä, kuten minä asiaa kirjoituksessani käsittelin - sanoa mitään negatiivista. ASIA TULI TODISTETTUA. Suomessa ei saa arvostella suomenruotsalaisten toimintaa politiikassa. Voimme vain arvailla, oliko valituksen tehnyt suomenkielinen vai suomenruotsalainen.
Timo Elonen kirjoitti: "Ruotsinkielisten perheiden lapset pelkäävät mennä jonnekin tai osallistua johonkin toimintaan, koska siellä saatetaan kiusata heitä ja turpiinkin voi tulla, jos sattuu puhumaan siellä ruotsia."
En usko, että tuo on totta, mutta jos se on totta, väitän että asia johtuu pakkoruotsista. Suomenruotsalaiset lietsovat itse itseään kohtaan vihaa kannattamalla RKP:n ajamaa kielipolitiikkaa.
Jos haluaisin levittää vihaa suomenruotsalaisia kohtaan, olisi paras tapa se, että esiintyisin suomenruotsalaisena ja vaatisin, että äidinkieleni on pakotettava kaikille suomenkielisille. Jos siis haluat levittää suvaitsevaisuutta suomenruotsalaisia kohtaan, älä kannata pakkoruotsia. Mitä Timo Elonen sanoo tähän?
Mitä tulee käsitteeseen "suvaitsevaisuus", niin ainoa looginen keksimäni määritelmä on se, että suvaitsevaisuus on pakottamisen kieltämistä. Jotta arvo voisi olla arvo, tulee sen olla loogisesti toteutettavissa koko yhteiskunnassa. Emme esim. pakota muslimeille ateismia tai kristinuskoa, mutta hyväksymme sen, että yhteiskunnassa on muslimeja, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kristinuskolla voisi olla erityisasema Suomessa.
Vihreiden puheet suvaitsevaisuudesta ovat propagandaa; vihreät eivät määrittele suvaitsevaisuutta, vaikka puhuvat siitä. Vihreille heidän omat subjektiiviset asenteet ovat suvaitsevaisuutta ja kaikki muu suvaitsemattomuutta.
Sama suvaitsevaisuus voidaan toteuttaa suomenruotsalaisten kohdalla. Emme pakota heille suomalaisuutta tai suomen kieltä, vaan he saavat puhua ruotsia, hyväksymme sen, että yhteiskunnassa on suomenruotsalaisia ja ruotsin kielellä voi olla erityisasema Suomessa - mutta emme voi pakottaa ruotsia suomenkielisille, koska sillon asia kääntyy suvaitsemattomuudeksi. Meidän tulee suvaita ne suomalaiset, jotka näkevät itselleen ja Suomelle jonkun muun kielen tärkemämpänä, kuin ruotsin.
Pakkoruotsia parempaa esimerkkiä ei ole siitä, mitä suvaitsemattomuus on.
Mie en tästä asiasta juuri mithään ymmärrä, mutta meän kielisellä alueella esimerkiksi Haaparannassa ja Övertårneossa kiellethiin vielä 60-luvulla puhumasta koulussa ruottia. Silloin met suomessa ajattelimma että hulluja nuo ruottalaiset ko ei piä meitä minhään. No - se villtys meni pian ohi ja palathiin vanhhaan.
Vastavirthaan on turha soutaa. Opetethaan vain kaikille äidinkieltänsä ja englantia. Muut kielet oppii se ko kieltä tarttee.
Ad hominen Jari Lehtonen:
"Mie en tästä asiasta juuri mithään ymmärrä, mutta meän kielisellä alueella esimerkiksi Haaparannassa ja Övertårneossa kiellethiin vielä 60-luvulla puhumasta koulussa ruottia."
Svenska Tornedalingarna Riksförbund-Tornionlaaksolaiset rf:n muinaisena jäsenenä sain kyllä ihan päin vastaista tietoa.
Ruotsin kouluylihallitus määräsi suomen kielen puhumiskiellon jo 1880-luvulla Ruotsin kouluihin. Kielto kattoi myös suomenkielisen kirjallisuuden hankinnan kunnan kirjastoihin valtion avun menetyksen uhalla.
Kielto kumottiin vasta vuonna 1958 Nils-Erik Hansegårdin (puolikielisyystutkija) huomautettua,että ko. kielto on edelleen voimassa.
Jotkut kunnat jatkoivat Norbottenissa suomen kielen puhumiskieltoa vielä 1960-luvulla.
Nils-Erik Hansegård muuten kutsuttiin Tukholman Suomi-Seuran kunniajäseneksi v. 1994 kun TSS täytti 100 vuotta.
Tukholman Suomi-Seura oli eräs todiste siitä,että suomen kieli ei ole mikään uusi maahanmuuttajakieli Ruotsissa kun Euroopan Neuvosto vaati Ruotsia hyväksymään suomen vähemmistökieleksi Ruotsissa.
Huomattakoon,että Pohjoismaiden Neuvosto ei ole koskaan ollut aktiivi em. asiassa,vaan tarvittiin Euroopan Neuvosto avuksi.
Vuonna 1992 PN:n kokouksessa Oslossa silloisen porvarihallituksen opetusministeri Per Unckell totesi,että suomi on vähemmistökieli Ruotsissa.
Se tapahtui sen ansiosta,että Suomessa oli käyty Uosukaisen aloitteesta pakkoruotsikeskustelua ja Norja ja Ruotsi alkoi painostaa Suomea.
Niinpä kaksi Karjalan "tyttöä" delegaatiossa,Uosukainen ja Hurskainen nousivat puhujakorokkeelle ja penäsivät selon tekoa Ruotsilta mikä siellä on suomen asema. Hurskainen nousi kolme kertaa puhujakorokkeelle kunnes viimein Unckell naama punaisena totesi,että Ruotsissa on suomenkielinen vähemmistö.
Ruotsihan oli siihen asti kieltänyt sen olemassaolon vähän samalla tavoin kuin Turkki kielsi kurdivähemmistön olemassaolon.
Ei ole kunniaksi PN:lle nämä asiat eikä suomalaiselle medialle/toimittajille,jotka ovat harjmoittaneet itsesensuuria Ruotsiin päin näihin päiviin asti.
Ruotsin kielen taitoisille vähän arkirealismia minkälainen on ruotsalainen kulttuuri. Eikö pakkoruotsi ole sen jatkumoa?!
Lukekaapa:
http://www.svd.se/kultur/understrecket/nar-finskan-rensades-ut-ur-norrbo...
"On aika helppo heittäytyä kriittiseksi suomenruotsalaisuutta kohtaan. Avainsanoina voi käyttää vaikkapa käsitteitä pakkoruotsi - -."
Siinähän on koko asia. Kaikki muu on edellisen selittelyä kauniimmaksi, kuin mitä se on.
"Tosiasia vain on, että ruotsin asemaa on vahvistettu moneen kertaan edellisen eli 1920-luvun jälkeen. Pakkoruotsi tuli kouluihin kaikille vasta 1970-luvulla, virkamiseruotsi tuli yliopistoihin vasta 1980-luvulla, alun perin kaksikielisen kunnan raja oli 10 %, kun nykyään raja on 3 000 henkeä, virkamiesten pakkoruotsia on lisätty, kuntaliitosten myötä suomenkielisistä kunnista on tullut ja tulee kaksikielisiä jne."
Ruotsin asemaa on pystytty helposti vuosien aikana lisäämään, koska lehdet ja media eivät siitä yleensä ole juuri mitään kirjoittaneet. Asia, joka on aina ollut lähinnä läpihuutojuttu. Nyt vasta ihmiset ovat saaneet enemmän tietoa netin kautta niin taustoista, kuin myös muualla maailmassa olevista käytännöistä vähemmistökielten suhteen.
Edelleenkin osa suomalaisista, jotka ovat vain lehdistön ja median varassa tietävät hämmästyttävän vähän viime vuosien uudistuksista. Eniten on hämmästyttänyt tuo virkamiesruotsin pakollinen koe kaikissa yliopistoissa.
Asia, joka myös on viivästyttänyt opiskelijoiden valmistumista. Oletus, että kaikki suomalaiset aikovat virkamiesuralle, tai muuten työssään tarvitsevat ruotsia on saanut mittasuhteet, joka polkee enemmistön vapautta keskittyä tärkeimpiin maailmankieliin.
Miksi julkisuus ja päättäjät ei ole siitä ollenkaan huolestuneet?
Tänään Ylen presidentinvaalitentissä RKP:n Biaudet toi esille, että Suomessa on rasismia ruotsinkielisiä kohtaan. Tämän hän perusti negatiivisiin puheisiin. Suomen lainsäädännössä ei ole rasismia. En myöskään usko, että suomenkieliset ovat rasisteja suomenruotsalaisia kohtaan.
Koko asia on siinä, että suomenruotsalaiset tahot tietävät, että pakkoruotsi on se, joka luo "rasismin" suomenruotsalaisia kohtaan, mutta näille tahoille pakkoruotsi on tärkempi asia kuin se, mitä suomenkieliset ajattelevat suomenruotsalaisista. Siis yksinkertaisesti kyse on ylimielisyydestä. Suomenruotslaisia ei taida tosiasiassa hirveästi kiinnostaa, mitä suomenkieliset heistä ajattelvat,
Svenska Ylen tekemän selvityksen mukaan 40 % suomenruotsalaisista kannattaa pakkoruotsia SIITÄKIN HUOLIMATTA, että tietää pakkoruotsin herättävän aggressioita suomenkielisissä. Miettikää sitä, onko tällä 40 %:lla asenne kohdallaan. 40 % suomenruotsalaisista lietsoo enemmin vihaa, kuin luopuu oman kielensä pakottamisesta muille suomalaisille.
Sitten joku valittaa täällä siitä, että hän saa kokea Suomessa vihaa puhuessaan ruotsia - eikä vain valita, vaan tuo esille, että viha johtuukin siitä, että suomalaiset ovat juntteja. Alkakaapa nyt miettiä ihan tosissanne kerrankin, mistä johtuu se, jos ruotsia puhuva saa kokea vihaa. On kivempaa hakkua suomenkielisiä junteiksi, kuin myöntää tosiasiat - varsinkin jos tosiasia on se, että vika onkin ankkalammikossa itsessään.
"Svenska Ylen tekemän selvityksen mukaan 40% suomenruotsalaisista kannattaa pakkoruotsia SIITÄKIN HUOLIMATTA, että tietää pakkoruotsin herättävän aggressioita suomenkielisissä. Miettikää sitä, onko tällä 40%:lla asenne kohdallaan. 40% suomenruotsalaisista lietsoo enemmin vihaa, kuin luopuu oman kielensä pakottamisesta muille suomalaisille."
Miksi ruotsinkielisiltä yleensäkään kysytään mielipidettä pakkoruotsista ? Siis kysytään 5%:n vähemmistön mielipidettä 95%:n enemmistön kielen opiskelusta. Ei pieni vähemmistö päätä demokratiassa suuren enemmistön asioista.
Suomenkielisen valtaenemmistön pitää välillä nipistää itseään ja huomata,että Suomessa noudatettavasta kielipolitiikasta päätetään ihan normaalissa demokraattisessa järjestyksessä ja siinä suuri suomenkielinen enemmistö saa kyllä kantansa läpi.
Kaikissa tehdyissä selvityksissä valtaenemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Meidän tähän enemmistöön kuuluvien pitää edellyttää omien kansanedustajiemme kuuntelevan enemmistön mielipidettä ja ryhtyvän muuttamaan lakeja.
Näin miehenä suosittelen vilpittömästi rakastumista suomenruotsalaiseen naiseen. Ovat kerrassaan ihania.
Pekka, naiset ylipäänsä ovat ihania.
(Unohdetaan tässä se, että niin miehissä naisten kannalta kuin myös päinvastoin on toki muitakin puolia, mutta siis lähtökohtaisesti naiset ovat ihania.)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 111 kommenttia