Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
Karppaus ei tapa
Karppaaminen tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, eli sitä, että luovutaan viljasta, perunasta, riisistä ja sokerista. Ei enää pizzaa, vaan syödään pelkät täytteet.
Kyseessä on verraton äijädietti: keski-ikäinen ja vatsaantuva köriläs voi hoikistua ilman nälkää. Pihviä ja punaviiniä saa mielin määrin ja juusto muuttuu terveystuotteeksi kun ruuan arvon voi viimein mitata kaloreissa.
Karppaus on monen miehen mieleen myös henkisesti. Sen myötä ei tarvitse alistua terveysvalistukselle, vaan päinvastoin, karppaus on kapinaa virallista normistoa vastaan. Ravintoympyrän voi ripustaa tikkatauluksi ja rasvaa saa syödä vapaasti, kunhan muistaa välttää moniviljatuotteita ja perunaa.
Olen itsekin karpannut kerran. Paino putosi kahdeksan kiloa, ilman sen dramaattisempia sivuvaikutuksia. Ongelma vain oli se, että paino sitten myös nousi entiselleen kun pasta palasi pöytään. Karppausta ei oikein jaksanut pitää yllä, koska vaikka kuinka keskittyisi
juureksiin, juustoon ja salaattiin, karppauksen myötä ruokavaliosta tulee helposti aika lihapainotteinen. Se alkaa ajan mittaan tympiä, eikä lihan syönti jatkuvana käytäntönä oikein miellytä, vaikka en vegetaristi olekaan.
Karppauksen perusidea on aika simppeli. Ruokavalion lähtökohtana on se, että hiilihydraatit ovat ilmestyneet ihmislajin ruokavalioon aika myöhään, joitakin tuhansia vuosia sitten, eli silloin kun metsästäjä-keräilijät alkoivat viljelemään maata. Lapissa leipä ilmestyi pöytiin vasta parisataa vuotta sitten. Ihminen on siis lähtöoletuksen mukaan sopeutunut paremmin syömään juuria, pähkinöitä ja toukkia, kuin leipää, perunaa ja sushia.
Väite on sinällään ihan järkeenkäypä. Ja jos karppaa viisaasti, lautasella on monipuolisesti kaikenlaista. Kuituja saa salaatista ja valkuaista pähkinöistä. Ja niin pois päin. Silti juuri karppausta pidetään asiantuntijoiden keskuudessa vaarallisena, jopa kuolemaan johtavana dieettinä.
Luulisi, että aiheesta olisi ihan selkeää ja täsmällistä tieteellistä tietoa tarjolla, koska juuri ravinnon vaikutuksia terveyteen on tutkittu enemmän kuin mitään muuta. Asia on kuitenkin koulukunnittunut.
Virallinen linja lähtee siitä, että rasvan syöminen kerryttää rasvaa elimistöön, ja elimistöön kertynyt rasva aiheuttaa kaikenlaista ikävää, kuten muun muassa äkkikuolemia. Karppaamista suosivat tutkijat lähtevät taas siitä, että rasvaa kertyy, koska elimistö ottaa ensin ravinnokseen helpot hiilihydraatit, ja varastoi rasvan. Jos ruokavaliossa on enemmän rasvaa, sen sulatusprosessi pysyy käynnissä koko ajan, ja varastoinnin sijasta elimistö polttaa helpommin myös elimistöön jo kertynyttä rasvaa. Lopputuloksena on pienempi maha ja pidempi ikä.
Yksinkertainen kysymys tuntuu jakavan asiantuntijat aika jyrkkiin leireihin.
Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Täsmälleen sama jakautuminen leimaa monia muitakin aihepiirejä, kuten ilmastonmuutosta, Itämeren lohen kalastusta ja vauvojen rintaruokintaa. Tupakkateollisuus uhrasi mittaamattomat summat ostaakseen tutkijoita, jotka vakuuttelivat,
ettei tupakan haitallisuudesta ollut yksiselitteistä näyttöä.
On ainakin huhuiltu, että amerikkalainen lihateollisuus olisi panostanut aika lailla karppaamisen tutkimiseen, ja tulokset, yllätys yllätys, puoltaisivat reipasta lihansyöntiä. Nämä väitteet ovat peräisin Ruotsin radion tekemästä tutkimuksesta.
No, jos lihateollisuus kerran rahoittaa lihansyöntiä puoltavaa tutkimusta, katsooko muu elintarviketeollisuus toimettomana vierestä? Maanviljelystä alkava arvoketju on isoa bisnestä. Uskoisin että viljantuottajien, einesteollisuuden, hampurilaisketjujen ja perunalastuvalmistajien kannattaisi kustantaa viljalti tutkimuksia, joissa nimenomaan painotetaan että ruisleipä on hyvää, riisi pidentää ikää ja peruna on pyöreä. Uskon, että ne myös tekevät juuri niin.
Perustavin ongelma on se, että asiantuntija-auktoriteettia ei enää ole. Tieteen omat prosessit tuottavat kyllä luotettavahkoa tietoa, mutta ne jyrätään pian mediassa uudella kohututkimuksella, jos nyt niistä kukaan ehti kuullakaan. Kohututkimuksen takana on usein taho, jolla on myös varaa markkinointiin.
Otaksun, että ihminen pysyy hengissä karppaamalla ihan yhtä hyvin kuin ravintoympyrän joka lokerosta kohtuudella ammentava naapurinsa. Karppaamisen kasvua kannattaa vastustaa muista syistä.
On ekologisesti kestävämpää syödä 17 kiloa kasviksia kuin syöttää ne sialle, ja saada kilon verran lihaa. Näin se vain menee.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Pihviä ja punaviiniä saa mielin määrin"
En viitsi puuttua muihin asiavirheisiin, mutta alkoholia nautittaessa maksa alkaa käsitellä etanolia ensin, sitten vasta muita makroravinteita.
Kaikki makroravinteet eivät tarvitse maksan käsittelyä. Glukoosi menee suolistosta suoraan porttilaskimon kautta verenkiertoon, samoin rasvat, jotka kiinnittyvät kuljettajaproteiineihin, kuten LDL, HDL. Lihassolut pystyvät käyttämään hajottamaan omaa proteiiniaan polttoaineeksi.
Suomen sokerin tekemissä tutkimuksissa testattiin aikanaan, auttaako sokerin nauttiminen krapulan oireisiin. Krapulan yhtenä ongelmanahan on verensokerin alhaisuus. Tulosten mukaan sokeri ei helpottanut krapulaisten oireita.
En ollut itse koehenkilönä. Olisi se ollut mukava saada palkkaa ryyppäämisestä nuorena miehenä.
"Kaikki makroravinteet eivät tarvitse maksan käsittelyä. Glukoosi menee suolistosta suoraan porttilaskimon kautta verenkiertoon."
no autsi-poppaa...
Sen porttilaskimon koko nimi on maksan porttilaskimo. Kaikki suolistosta verenkiertoon imeytyvä menee suolen seinämästä hiussuonista maksan porttilaskimoon, siis maksaan. Porttilaskimo on maksan omaa verenkiertoa eikä osa suurta verenkiertoa.
Rasvat imeytyvät kuitenkin lymfakiertoon, joka on verenkierrosta erillinen nestekierto paitsi tietyin kohdin missä imusolmukkeissa suodatettu lymfa (so. imuneste) yhyttää itsensä myöhemmin verenkiertoonkin.
Pedagoginen totuus.
Muuten, kyllä toiset lukevat etanolin makroravinteiden luokkaan, toiset eivät. Joka tapauksessa suomalaiset saavat noin 5 % energiantarpeestaan alkoholin kautta.
Mikko hyvä
Jos tämä esityksesi edustaa käsitystäsi makroravinteiden käsittelystä ja maksan osuutta, se on vähintäinkin yksinkertaistettu esitys.
Maksa on keskeisin ja suurin ja suorastaan ihmeellinen filtteri/kemiantehdas, joka käsittelee niin suolistolaskimoiden (porttilaskimon kautta) kuin valtimoverenkin (resirkulaatio) kautta saamansa tavattoman moninaisen materiaalin. Geeneillä on osuutta tähänkin toimintaan mm lääkkeiden käsittelyssä - tietää uusi tutkimusalue, farmakogenetiikka. Maksa lisäksi toipuu uskomattomista tälleistä (regeneraatiokyky)
Jos vertaamme suuren suon toimintaa siten, että siihen laskee kaksi puroa ja poistuu yksi.
Saapuvat voivat esittää vaikka juuri sitä porttilaskimon tai maksavaltimon tuloa. Varmaan olemme aika yksimielisiä, että suolta poistuvan veden osuus on paljolti muuttunut erilaisten mm mikrobitoimintojen seurauksena.
Ontuvan suovertauksen sanoma on jokseenkin yhtä pielessä kuin käsityksesi sokerimetaboliasta.
Kannattaisi ehkä sinun, Tapio, voimailulajin harrastajana lukaista tuo englanninkielinen artikkeli, jossa kerrotaan insuliinin ja hiilihydraattien syönnin tärkeästä vaikutuksesta lihasten kasvulle harjoitusten jälkeen. Insuliinihan on myös anabolinen hormoni, ja siksi urheilijoille suositellaan hiilihydraattipitoisia juomia harjoitusten jälkeen, jotta keho saataisiin anaboliseen tilaan.
http://www.steroidology.com/forum/anabolic-steroid-forum/598816-good-rea...
"On ekologisesti kestävämpää syödä 17 kiloa kasviksia kuin syöttää ne sialle, ja saada kilon verran lihaa. Näin se vain menee."
Mutta kun sika on hyvää.
Näin se vaan menee.
Jos koko 7 miljardia ihmistä karppaisi, niin puolet maapallon väestä kuolisi nälkään. Et se siitä.
Jos koko maapallo karppaisi niin maailmassa olisi tuon kaavan mukaan 3,5 miljardia ihmistä... Ja tässä on mikä ongelma? Maapallon kantokyvylle tuo 3,5 mrd olisi ihan passeli...
Aika moni kuolee nälkään muutenkin. Väestöräjähdys pitäisi saada pysäytettyä joka tapauksessa.
Suhdelukujen 1/17 ja 50% välillä on aikamoinen ero. Jos 6% ihmisistä söisi pelkkää lihaa se olisi kantokyvylle sama, kuin jos kaikki olisivat kasvissyöjiä. Länsimainen sekasyöjä ja maapallon keskimääräinen kansalainen sijoittuvat tuohon välille.
Aika paljon on sekin, jos puolet ihmisistä täytyy uhrata sen takia että toinen puoli voi karpata. (käsittääkseni anti-karppaamisesta puhutaan, mutta se on sanana vielä tyhmemmän kuuloinen)
Moraalinen ongelma se on siksi, että ihmishenki koetaan yleisesti säilyttämisen arvoiseksi ja oman edun tavoittelu on sallittua vain mikäli se ei vahingoita muita. Moraalisesti hyväksyttävä osuus nykyään olisi noin seitsämäsmiljardisosa maapallon kantokyvystä. Kun väestömäärä vähenee puoleen, voi resurssejakin hyvällä omalla tunnolla käyttää tuplasti. Sitten kun maapallon väkiluku on 411 miljoonaa, voi syödä vaikka pelkkää lihaa.
(Suhdeluku 1:17 perustuu aloituspuheenvuoroon ja 50% kommentteihin. Näiden lukujen määrittely tarkemmin ei ole oleellista sen kannalta mitä yritän sanoa. Mikäli lukuihin osoitetaan tieteellisesti yli viisinkertainen poikkeama, voisin ajatella harkitsevani kantaani. Eli jos lihan hyötysuhde on 33% ja karppaaminen vaikuttaisi kantokykyä vain 10% enemmän rasittavasti)
Mitä enemmän karppaajia, sitä korkeammalle nousee lihan hinta, kun kysyntä lisääntyy.
Mitä enemmän on kasvissyöjiä, sitä alhaisemmaksi painuu lihan hinta.
Tukekaamme vegaaneja ja heidän ideologiaansa, niin saamme lihaa edullisempaan hintaan, ja köyhilläkin on sitten varaa syödä lihaa.
Itse olen viime aikoina syönyt 42 luomukananmunaa viikossa raakana. Ihan hyvin on mennyt kaikin puolin.
Kai olet tietoinen että runsas raa'an kananmunan syöminen voi aiheuttaa neliraajahalvauksen? :)
"Adhisivam et al reported acute-onset quadriplegia in a 10-year-old boy associated with basal ganglia lesions due to biotin deficiency.[3] The history included prolonged raw egg consumption as the basis for the biotin deficiency. Biotin treatment resulted in remarkable recovery."
moneen kertaan se pitää joka paikkaan kirjottaa että tämä ei ole mikään pihvidieetti. onhan sulla varmasti sen perunan ja pastan rinnalla ollu jotain lihaakin? vai mussutatko pelkkää perunaa välipalaksi? karppauksen ideana on vaihtaa näiden hiilaripommien tilalle esimerkiksi kasviksia. välipalaksikaan ei tarvitse käydä teurastamassa sikaa vaan voi keittää vaikka pari kananmunaa ja syödä ne. tai ihan viilikin käy.
lopettakaa hyvät ihmiset provosointi ja ottakaa asioista selvää. :)
Tätähän se on, kun ei ole kunnollista vasta-argumenttia niin vedetään ilmastonmuutos-kortti ja kaikki vastaavat. Karppaaja ei syö lautasellista pelkkää lihaa, vaikka ne Iltalehden ja vastaavien uutiskuvien henkilöt syövätkin, usein vielä suupielet alhaalla.
Lukekaa tämä:
Asiantuntijoilla ei ole eri henkilökohtaisesti erimielisyyttä karppauksen turvallisuudesta. Se "erimielisyys" tulee esiin vain julkisessa esiintymisessä. THL:n Pekka Puska ja Suomen Sydänliiton Matti Uusitupa ovat molemmat saaneet merkittäviä "avustuksia" lääketeollisuudelta.
Mikä on todella merkittävä tuontituote Suomeen? Diabeteslääkkeet. Niitä kun ei karppaamalla tarvitsisi, kuten ei tarvittu ennen niiden keksimistäkään.
Tässä jotain lisää jälkimmäisenä mainitusta kaverista:
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/10/14/matti-uusitupa-teoll...
"Ja Suomessako ei ole korruptiota?"
Yksinkertaisesti: kolme ateriaa päivässä säännöllisiin aikoihin, jokaisen aterian tulee sisältää rasvaa, proteiinia ja se oma, itselle räätälöity määrä hiilihydraatteja, jotka otetaan kotimaisista marjoista ja ravinteikkaista kasviksista. Jos aiot laihtua, käytä hiilihydraatteja 25-30 g / pv. Jos paino-ongelmaa ei ole ja haluat muuten vain energisen, terveen ja fantastisen hyvän olon, älä koskaan käytä hiilihydraatteja yli 70 g / pv.
Kolesterolihypellä on peloteltu suomalaisia jo aivan tarpeeksi, niistä arvoista ei kannata välittää. Kolesteroli ei tapa. Sen sijaan triglyseridit kannattaa pitää alle 1:ssä, silloin on terveys hyvällä tolalla.
Lauri puhuu välipaloista, mutta vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa niitä ei tunneta. Koska syömme riittävästi rasvaa, aterioiden välillä ei tule nälkä, makean mieliteosta puhumattakaan.
On ekologisesti kestävämpää syödä 17 kiloa kasviksia kuin syöttää ne sialle, ja saada kilon verran lihaa. Näin se vain menee.
Ikävästi totta. Ihmisten hiilihydraatti/insuliini/leptiini/katekooliamiini
-vasteissa on myös paljon eroja. Joku voi kiskoa tosi pastapitoista ruokaa ja näyttää ihmiseltä, jopa hoikalta. Toisella jokainen hiilarigramma tuntuisi muodostavan 2 grammaa vyötärörasvaa.
Jep, minä ainakin kuulun tuohon jälkimmäiseen porukkaan. Ei tarvitse kuin vilkaista pullaa, niin jopas alkaa housut kiristämään.
Minulle sopii VHH, jollekin toiselle ei sovi. Kuten Siikalan aiheesta kirjoittamaan blogiin kommentoin, selätin vähähiilarisella raskausajandiabeteksen ja olen myöskin löytänyt vammaani (adhd) avun vähähiilarisesta ruokavaliosta. Etenkin sokeri aiheuttaa sellaista hyperaktiivisuutta ja keskittymiskyvyn totaalista romahdusta, että pyrin välttelemään sokeria tosi tarkkaan. Valkoinen viljaa taas aiheuttaa mielettömän turvotuksen ja näppylöitä. Ongelma on se, kuten Jukka kirjoitti, että yletön lihan syöminen tympii ja kieltämättä tuntuu hieman eettisestikin väärältä, mutta kananmunat ja pähkinät ovat päivittäisessä käytössä ja kalaa pitäisi syödä enemmän. Oikein hyvä naudanlihapihvi kuuluu sitten erityisiin hetkiin :P
Karppauksesta löytyy yksi huono juttu. Jos liikkuu enemmän, niin lihakset väsyy. Siihen tosin löytyy itselläni apu ihan sillä, että hieman ennen lenkkiä syö palan ruisleipää tai hedelmän.
Vedä nyt kuitenkin pitko pari kertaa viikossa, niin saamme nauttia vauhdikkaista kirjoituksistasi. Heikkoudet pitää osata hyödyntää vahvuuksiksi.
Joo no se on tietysti, että parhaat levottomuudet jäävät pois :D
Helena, mielenkiintoista... karppaus kutsuu kuin kreikkalainen julmatarustojen reliefi... hiljaa ja vienosti...
"On ekologisesti kestävämpää syödä 17 kiloa kasviksia kuin syöttää ne sialle, ja saada kilon verran lihaa. Näin se vain menee."
Toisaalta, saadakseen saman kalorimäärän kuin kilossa jauhelihaa, pitää syödä esim. 16 kiloa tomaatteja. Eli ei pidä katsoa pelkkää tuotettua kilomäärää, vaan paljonko siinä tuotetussa kilomäärässä on kaloreita. Mutta kasviksethan sopivat karppaajalle mainiosti, viljat ei. Joten kun sitä vasta uutisissa ollutta taulukkoa katsoo, niin karppaajat itse asiassa kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin viljanpuputtajat. Viljaa kun ei korvata lihalla vaan kasviksilla ja rasvalla.
Menen kaverin kanssa ravinteliin ja kumpikin tilaa saman annoksen, vaikka pihviä tai kanaa tai kalaa tms. Kaverille tulee perunat tai riisit, minä pyydän pottujen tai riisin tilalle lisää kasviksia ja salaattia. Mielestäni en ole sen epäekologisempi kuin virallisterveellisen linjan mukaan syövä kaverini.
Ekologia on paljon muutakin kuin syömistä. Eläminen Suomen leveysasteilla on epäekologista.
Ei kasvinsyönti, herbivoria, tai sekasyönti, omnivoria, ei lihansyönti, carnevoria, vaan lähisyönti, locavoria on ratkaisu ongelmiin.
Hedelmissä, marjoissa ja hunajassa on kyllä hiilihydraatteja ja väittäisin, että ne ovat olleet ihmiselle ravintoa jo hyvin varhaisista ajoista. Eikö ne sovi karppaamisen perusteluihin ja on siitä syystä "unohdettu" pois?
Kivikauden ihminen teki ruumiillista työtä enemmän ja söi määrällisesti vähemmän ja harvemmin. Ja varmastikin tunki suuhunsa kaikki helpot hiilihydraatit, mitkä vain sattui löytämään.
Tukholmassa sushiravintoloiden omistajille on tullut kannattavuusongelmia kun lounasbuffetissa intohimoiset karppaajat kaivaa sushista riisin pois:( Jotain tajua pitäisi sentään olla!
Itse ovat monet ihmiset syöneet ja ennenkaikkea juoneet itsensä lylleröiksi, se ei vaan ole Pekka Puskan syy.
Kohtuuteen pyrkiminen on yksi perustavista elämisen pilareista. Silloin ei tarvitse huutaa Heikkilän Antin nimeen joka käänteessä.Minä ainakin olen aina ottanut vastuun lihomisestani itse, en minä siitä ketään muuta syytä. Juuri sen tähden olen pyrkinyt pysymään mitoissani ja siinä suhteellisen hyvin onnistunutkin.
On muistutettava, että viljelystuotteiden syöjätkin syyllistyvät luonnon tuhoamiseen ja raiskaamiseen. Maanviljelys edellyttää maaperän muokkaamista sen luonnollisesta tilasta. Tämän seurauksena lukemattomien eläinten ja eliölajien luonnollisia elinympäristöjä on tuhottu.
Ainoa oikea tapa olla tasapainossa luonnon kanssa on olla metsästäjäkeräilijä ilman kehittyneitä työkaluja. Tai no... toinen tapa on päättää päivänsä, mihin harva kuitenkaan päätyy.
Joka tapauksessa maataloutta harjoittava ihminen on maapallon syöpä. Ihmisinä meidän ei tarvitse tästä välittää, jollemme halua.
http://www.mindandmuscle.net/forum/40258-worst-mistake-we-ever-made
Oheinen kirjoitus koskee maanviljelyksen aikaansaamaa valtaisaa tuhoa maapallolle ja yksilön hyvinvoinnille. Eniten uutisarvoa itselleni oli sillä, että metsästäjäkeräilijät ei menekään niin kauan aikaa ravinnon hankintaan kuin on otaksuttu.
Worst Mistake We Ever Made by Jared Diamond
Jared Diamond kertoo myös tasan 10 vuotta myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan Guns, Germs and Steel paljon esimerkkejä siitä, että oikeastaan mihinkään muuhunkaan suuntaan emme olisi voineet siirtyä, vaikka maataloustuotanto supistikin ihmisten ravintoa väliaikaisesti voimakkaasti, ja omien ja eläinten ulosteiden keskellä asuminen toi paljon tauteja.
Metsästäminen johti kuitenkin siihen, että monet suuret maanisäkkäät kuolivat sukupuuttoon ja sen jälkeen piti miettiä, että mistä se leipä pöytään kannetaan. Kyse on kuitenkin elämästä ja elämässä on vallitsevana teemana kauttaaltaan vajaat resurssit.
"Worst Mistake" on ehkä ennemmin hänen henkilökohtainen kannanottonsa, eikä niinkään se, mihin väistämättä on ajauduttu missä tahansa suunnassa maapalloa, missä viljely yleisesti edes on mahdollista.
Onneksi nykyisin on huomattavasti laajempi skaala viljelykasveja ja konfliktit tappavat vähemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin - jopa verinen 1900-luku maailmansotineen oli ihmishengen säilymiselle parempi kuin varhaishistoria. On siis mahdollista tehdä helpommin henkilökohtaisia valintoja ruokavalion suhteen. Ainakin toistaiseksi.
Tämä karppaaminen on taas uusi trendi, joka valloittaa ihmiset.
Onko tämä vain suomalainen ilmiö? Tuskin, yleensähän nämä asioiden yksinkertaistamiset lähtevät Atlantin takaa.
Muistanpa, kuinka jokunen vuosikymmen sitten miltei kaikkien sairauksien syy löytyi tiettyjen hivenaineiden puutteesta.
Ilmiön ylipappi oli tri Antti Arstila.
Silloin lehdet pursusivat lisäravinteiden autuutta.
Veikkaan, että tämäkin ilmiö talttuu aikanaan.
Tuskin karppaaminen ketään tappaakaan.
Niin on ja kohta tulee taas seuraava.
Jos haluaa terve ihminen haluaa tiputtaa painonsa niin se vaatii vain hieman itsekuria. Sitä ei ikävä kyllä myydä missään - vielä.
Tuulalle.
En sanoisi vähähiilihydraattista ruokavaliota uudeksi trendiksi. Itse olen tiennyt sen olemassa olosta kymmenisen vuotta, kun Antti Heikkilä alkoi sitä tuoda esille. Vhh-elämäntapa on ollut perheessämme itsestään selvyys kahdeksan vuotta, entiseen emme palaisi mistään hinnasta.
Arvaan, että Jukalla on hyviä ja luotettavia lääkäri-väärtejä, joilla ei ole ollut tarvetta tässä asiassa "koulukunnittua", joten en lähde julkisella taululla eipäs-juupas-väittelemään tai -argumentoimaan.
Hiukan tosin ihmettelen mielestäni aika "arvokkaan" agendan käyttämistäsi tämän asian pohdintaan, kun osaamista Sinulla jossain muussa olisi aika lailla enemmän - jossain paljon, paljon tähdellisemmässä (USA:ssa karppauksen suosio on romahtanut ihan siinä kuin muidenkin populististen kananlentojen kanssa käy).
Tiedän kuitenkin, että 7 miljardin ihmisen joukossa on miljardikaupalla niitä, joita tämä keskustelu ei vähääkään kosketa.
Heille pitäisi saada puhdasta vettä ja riittävä määrä kilojouleja, ettei niitä tarvitse lähteä kalaznikovien kanssa hankkimaan (niinkuin nykyisin alkaa yhä enemmän tapahtua).
Suomalainen mies - karppaapa tai ei - elää keskimäärin reippaasti yli 70-vuotiaaksi (siis hän, joka tänään syntyy), nainen yli 80-vuotiaaksi.
Siitä elämänkaaresta viimeiset vuodet ja erityisesti viimeinen kuukausi muodostavat nipun pahoja pulmia, joiden ratkaisuun pitäisi tiedeyhteisön nyt aika lailla satsata.
Syöpä pizzasta sitten sisukset, kuoret tai kummatkin.
Antti, juuri näin.
Mietin muuten itsekin miksi Relander kirjoitti näinkin turhasta aiheesta mutta joskus se Homeroskin kai haluaa nukahtaa:)
Yksi mielenkiintoinen pöytään nostettava tutkimus tästä voisi olla China-Cornell-Oxford-projekti, joka on mittaluokassaan ihan jotain muuta kuin pienet karppaustutkimukset. Tämä 20 vuotta kestänyt tutkimus osoitti erittäin hyvin Kiinan han-kansan (valittu riittävän suppean geneettisen varianssin takia, jotta nähdään kuinka elinolot vaikuttavat - suomalainen varianssi on tosin taas kärpäsenjätös verrattuna) terveydentilan suhteen ruokavalioon.
China-Cornell-Oxford -projektista voidaan vetää hyvin selvät johtopäätökset: eläinkunnan tuotteet pois ja täysjyvätuotteet tilalle, niin todennäköisyys sairastua esimerkiksi syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen murenee kuin _______ (liitä tähän oma vertauskuvasi).
Puhutko nyt tästä surullisen kuuluisasta The China Studysta? Campbellin vetämät johtopäätökset eivät oikein käy yksiin tutkimuksissa ilmenneiden korrelaatioiten kanssa. Yksi ruoka oli kyllä ikävissä korrelaatioissa ylitse muiden. Ei, se ei ollut liha, vaan vehnä.
Karppaus on mielestäni ammattidieetti. Tietotyöläisille, jotka eivät liiku paljoa, karppaus sopii hyvin.
Tiettyihin reumasairauksiin taipuvaisille, vähän liikkuville karppaus ei läheskään kaikilta osin sovi.
Jännää tämä karppauksen puolesta ja vastaan puhunta. Karppauksen puolesta voin sanoa, että paranin eri asteisista autoimmuunisairauksista, jätettyäni pois viljan, perunat ja muun roskaruuan.
Lääkkeiden käyttö supistui minimiin samoin kuin lääkärissäkäyntikulut.
Ehkä tämä onkin se trendi, joka saa virallisen ruokavalion suosittelijat hermostumaan.
Lähinnä eettisistä syistä, en ole lihaa oikeastaan koskaan osannut syödä, mutta kalaa ja äyriäisä sitäkin enemmän sekä muita karppaajien herkkuja.
Karppaukseen olen itsekin ottanut kantaa ja saanut rajuja purkauksia kontolleni. Summa summarum: kukin tehköön mielensä mukaan.
Toivoisin vain, ettei mentäisi äärimmäisyyksiin, jolloin terveysriskit kasvavat. Moniko karppaaja jaksaa noudattaa ruokavaliota siinä määrin, ettei se pelkästään painotu loppupelissä lihaan?
Samaa olen miettinyt, että onkohan lihateollisuus tässä mukana?
Niin tai näin: vähemmän ruokaa, tyhjät hiilarit pois, kasviksia reilut puolikiloa päivässä, noin kolmannes energiatarpeestatyydytetään vähärasvaisella proteiinilla. Ja liikunta. Auto kotiin, jalat liikkeelle ja menoksi.
" vähemmän ruokaa, tyhjät hiilarit pois, kasviksia reilut puolikiloa päivässä, noin kolmannes energiatarpeestatyydytetään vähärasvaisella proteiinilla."
Entäs nälkäkontrolli? Kyllä ruokavalion pitää olla sellainen, että nälkä pysyy poissa. Parhaiten se onnistuu kun yhdistää proteiinin ja rasvan, rehut siihen päälle. Ei tarvitse syödä kuin kaksi isompaa ja yhden tai kaksi pienempää ateriaa päivässä. Jos pienennät annoskokoja niin, ettei nälkä lähde niin olet kohta taas pistämässä jotain suuhusi. Ja muutoksen pitää olla pysyvä, mitä hyötyä aloittaa dieetti painopudotusta varten, kun sen lopetettuasi palaat taas vanhoihin tapoihin. Paino menee ylös ja alas niinkuin jojo.
Ruisleipä on ehdoton dieettiruoka. Se sulaa hitaasti ja pitää nälän poissa pitkään. Ja siitä saa tarpeelliset kivennäiset. Sen kanssa voi nauttia sitten vaikkapa salaattiannoksen.
Ja kaurapuuro! PUURO MIEHEN TIELLÄ PITÄÄ! Katso blogini.
"Ruisleipä on ehdoton dieettiruoka. Se sulaa hitaasti ja pitää nälän poissa pitkään"
Jos laitat päälle reilusti voita, kyllä. Nostaa ikävä kyllä myös verensokerin erittäin korkealle. Ei sovi diabeetikolle eikä gluteenivammaiselle.
"Ja siitä saa tarpeelliset kivennäiset."
Tarpeelliset kivennäiset saa helposti muista lähteistä ja suuremmissa määrissä. Jos et usko, mene Finelin sivuille ja vertaa. Niin, ja siinä on niitä kivennäisaineita siksi, koska ne on siihen lisätty jälkikäteen. Teollinen käsittely poistaa viljoista suurimman osan mineraaleista.
Ruisleipä. Aiaiaiaiaiaiaiai! Ei niitä hiilihydraattien nopeuksia mutu-mentelmällä määritellä. Hiilihydraatin hitaus ja nopeus täytyy katsoa GI-taulukosta. Siinä valkoisen vehnäleivän GI-arvo on 100, ja ruisleivän 83 - 89. Ruisleipä ei siis olekaan mikään hitaasti imeytyvä hiilihydraatti, vaan sillä on keskikorkea glykeeminen indeksi. Korkeampi kuin mm. perunalla, joka on karppaajien inhokki.
Ruisleivän hyöty on lähinnä siinä, että kun ihmisessä on kolesterolia, niin vaikka kolesteroli on rasvaa, niin ihminen ei polta lainkaan kolesterolia energiaksi. Miten sitten päästä liiasta kolesterolista eroon? Ylimääräisestä kolesterolista on mahdollista päästä eroon vain sitä kautta, että maksa erittää kolesterolia sappihappojen mukana ruuansulatuskanavaan. Tässä on kuitenkin ongelmana se, että ruuansulatuskanavasta kolesteroli imeytyy erittäin hyvin takaisin elimistöön. Jopa 95 % sapen kautta eritetystä sappihapoista imeytyy takaisin ohutsuolen pinnan kautta. Tätä takaisin imeytymistä voidaan estää, jos saadaan sappihapot sitoutumaan ravintokuituihin, jolloin osa sappihapoista poistuu ulosteiden ja kuidun mukana. Liukenemattomat kuidut eivät kuitenkaan tähän tarkoitukseen kelpaa, vaan tähän tarvitaan liukenevia kuituja, jotka muodostavat geelimäistä hyytelöä suolistossa. Hyviä liukenevien kuitujen lähteitä ovat kaura- ja ruisvalmisteet, marjat ja hedelmät, sekä herneet, linssit ja sekä pavut. Lisäämällä näitä liukenevia kuituja ruokavaloon saadaan jonkin verran laskettua veren kolesteroliarvoja.
http://ravitsemustiede.hpage.com/
Huomauttaisin lukijoille, että nykyaikainen maanviljelys perustuu lähes täysin fossiiliisiin polttoaineisiin (lannoitteet, peltotyöt). Öljyhuippu ja ilmeisesti myös maakaasuhuippu on ohitettu. Täten nykyiselle viljantuotannolla on ainoastaan yksi suunta: ALASPÄIN.
Ahti: "Ruisleipä on ehdoton dieettiruoka. Se sulaa hitaasti ja pitää nälän poissa"
Ahti puhuu nyt höpöjä. Ruisleipä on hiilaripommi pahimmasta päästä. Se käyttäytyy elimistössä kuin puhdas sokeri.
Liikkukaa läskit, niin ei tarvi ruokavaliota joka hetki miettiä!
Monipuolinen, kuitupitoinen ruokavalio yhdistettynä liikuntaan on paljon tehokkaampi painonhallintakeino kuin mikään yksittäinen dieetti tai lääke.
Laurille: Liikunta ei ole laihdutuskeino! Ainut tapa hallita painoa on harkita, mitä syö.
Juupajaapa.
1. Puhuin painonhallintakeinosta. Ymmärrätkö, että tämä ihmisissä roikkuva ylikehittynyt subkutaaninen kudos, eli siis läski, muodostuu, kun energia sisään on suurempi kuin energia ulos?
2. Energian sisäänotto muodostuu siis suurimmilta osin syömästämme ruuasta. Ulos tuleva energia sen sijaan muodostuu perusaineenvaihduntamme, mutta myös ylimääräisen fyysisen aktiviteetin kuluttamasta energiasta.
Yhdistämällä kohdat 1. ja 2. saadaan yksinkertainen lasku:
EnergiaIN - EnergiaOUT = energiatasapaino
Jos se on positiivinen, ihminen lihoo, ja jos se on negatiivinen, niin ihminen laihtuu.
3. Mutta tämä varsinainen väitteesi ansaitsee lähempää tarkastelua! Nyt sen luin ensi kertaa, mutta että väitätkö oikeasti, ettei liikunnalla voi hallita painoa!? En ole varma tavoitinko mitä oikeasti tarkoitat. Ylläoleva yksinkertainen lasku kertoo jo muuta, mutta uskon, ettet ole kokeillut aktiivista elämää, jos tuollaista väität.
Liikunta yksistään on tietty kova laihdutusmetodi ihmiselle, jonka BMI on vaikka 35, mutten tätä tarkoita. Tällaisella ihmisellä pitää lähteä painonpudotuksessa liikkelle juuri ravintovalinnoista. Mutta jokainen ihminen voi estää itseään joutumasta tällaiseen ylipainoiseen tilaan, elämällä aktiivista elämää, liikkumalla paljon (ei tarkoita siis pelkkää liikuntaa, vaan työmatkapyöräilyä, rappujen käyttämistä hissin sijaan jne.) ja pitämällä huolen, että on katabolisessa tilassa enemmän kuin anabolisessa.
Näin ollen väitteesi, että painonhallinan ainoa keino on ruoka, on potaskaa ja kaiken lisäksi perustelematon väite.
Kakarana sain näppeihini 60-luvulla Terveys-nimisen lehden, joka tuli kotiin jatkotilauksena.
Jo tuolloin kirjoitettiin valkoisen kuoritun viljan tarpeettomuudesta ihmiselle, mutta toisaalta alleviivattiin kuorimattoman viljan ravintoarvoa, ja kuitujen tärkeyttä. Se upposi lukunälkäisen kakrun päähän pysyvästi.
Siitä alkaen en olekaan syönyt pullahöttöä missään muodossa, muuta kuin jonkun satunnaisesti tarjoamana.
Ei ole koskaan vaivannut ylipainokaan.
"3. Mutta tämä varsinainen väitteesi ansaitsee lähempää tarkastelua! Nyt sen luin ensi kertaa, mutta että väitätkö oikeasti, ettei liikunnalla voi hallita painoa!? En ole varma tavoitinko mitä oikeasti tarkoitat. Ylläoleva yksinkertainen lasku kertoo jo muuta, mutta uskon, ettet ole kokeillut aktiivista elämää, jos tuollaista väität."
Väitän edelleen, että ainut keino laihtua sekä hallita painoaan on rajoittaa hiilihydraattien määrää. Huom! todellakin ainoa keino.
Jos syöt virallisten suositusten mukaisesti (hiilareita kertyy noin 250 g / pv), ja harjoitat liikuntaa, lihot varmasti. Liikunnalla ei ole mitään merkitystä, kun ihminen kiusaa haimaansa, pitää elimistönsä jatkuvassa hälytystilassa ja kerää varastorasvaa. Nauti vaan juoksusi lomassa holtittomasti hiilareita, niin haimasi reagoi siihen vapauttamalla suuren määrän insuliinia. Se laskee hetkeksi verensokeria, mutta lähettää samalla keholle viestin, että sokeri varastoi rasvaa (varastorasva). Pikku hiljaa haima väsyy ja pahimmassa tapauksessa seuraus on 2-tyypin diabetes.
Tämä on nähty ja toteen käynyt niin monta kertaa vhh-kursseillani. Taidat olla liikuntahihhuli, mutta et kuitenkaan voi metaboliaa muuksi muuttaa.
Mitä mieltä muut palstalaiset ovat Helyn väitteestä, että aktiivisella elämällä ja liikunnalla, kuntoilulla, urheilulla ei voi pysyä hoikkana?
Mielestäni näet asiat mustavalkoisena; kuulut itse johonkin vhh-leiriin ja näet vastapuolella vain viralliset ravintosuositukset. Onko mielestäsi näiden vastalaitojen välillä mitään muuta vaihtoehtoa?
Yksi gramma hiilareita tuottaa noin 4-5 kcal (17 kJ) energiaa, joten tuolla 250g:lla hiilareita saadaan noin 1000-1250 kcal, joka on noin puolet aikuisen miehen päivän energiantarpeesta. Jos tuohon päälle vetää kovan treeniin ad 1000 kcal asti, niin ei tuollakaan virallisella ravintosatsilla taitaisi vielä lihoa.
"Kiusaa haimaansa"...tiedätkö haiman tehtävät? Onko rasvojen syöminen sitten maksan kiusaamista?
Olet sinänsä oikeassa haiman väsymisestä ja DM 2 yleistymisestä, mutta insuliini on se keskeinen hormoni, mikä sinutkin on Hely isoksi kasvattanut. Insuliini on anabolinen hormoni, joka osallistuu myös rasva-aineenvaihduntaan ja proteiinisynteesiin. Tuo sinun sen sijaan tulisi uskoa, että varastorasvaa kertyy vain, jos ihminen syö energiaa enemmän kuin kuluttaa. Tulee se energia sitten mistä ruuasta ja ravintoaineesta tahansa.
Metaboliaa en muuksi voi muuttaa, mutta kehtaan tähän kuitenkin väittää, että tiedän metaboliasta enemmän kuin sinä. Liikuntahihhulikaan en ole. Kaiken kukkuraksi et ole ottanut huomioon sitä, että mitä minä syön. Pidän ehdottoman järkevänä turhan hiilarin karsimista pois ruokavaliosta, mutta tämäkään ei todellakaan ole syy liikunnan poisjättämiseen. Vaikka paino laskikin vhh-ruualla, niin fyysinen suorituskyky ei pysy samalla tasolla kuin monipuolisella sapuskalla.
Lisäksi palstan säännöissä lukee, että älä esitä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia, kuten hihhulia. Kun perustelut loppuvat, niin mennään asiattomuuksiin. Aletaanko seuraavaksi esitellä tässä tutkimuksia, tieteellisiä sellaisia?
Syöminen on monimutkainen asia, ja senpä takia sen tieteellinen analysointi on myös monimutkaista ihmistä tyydyttävällä tavalla. Eihän ole edes olemassa standardi-ihmistä, on vain keskiarvoja.
Syöminen on myös monella tapaa tunneasia, joka on luonamme monta kertaa päivässä. Siis meillä onnekkailla, joilla on tapana mennä nukkumaan maha täynnä.
Syöminen on kaikessa monimutkaisuudessaan silti myös hyvin yksinkertainen asia; ellet syö, niin käy kuin mustalaisen hevoselle. Ainoa oikea ruokaan liittyvä ongelma on se, että joillakin sitä on liian vähän ja toisilla taas aivan liian paljon. Jopa niin paljon, että on vara valittaa sitä, että maha on taas liian täysi.
Hyvä Jussi Marjamäki.
Ruisleipä sulaessaan hitaasti myös luovuttaa sokerinsa verenkiertoon hyvin hitaasti, kun taas kuoritusta viljasta tehty leipä nostaa verensokeria äkkihyppäyksellä. Diabeteksen kanssa on tietenkin aina oltava tarkkana hiilihydraattien kanssa. Eikä tietenkään ruis sovi gluteenivammaisille. Mutta terveille ihmisille ruisleipä on hyväksi. Eikä kaikki ruisleipä ole "tehdastekoista".
Ruisleivän sisältämien hivenaineiden luettelo on mykistävä. Katso itse vaikka Kansaneläkelaitoksen julkaisemasta Ruoka-aineiden ravintoainesisältö -kirjasta.
Kauraleipä saattaa sopia sitten jo gluteenivammaisillekin. Siinäkin on mukavasti hivenaineita.
"Ruisleipä sulaessaan hitaasti myös luovuttaa sokerinsa verenkiertoon hyvin hitaasti, kun taas kuoritusta viljasta tehty leipä nostaa verensokeria äkkihyppäyksellä"
Sitähän monet toitottavat, mutta käytännön esimerkit ja GI-indeksi kertovat toista. Siitä vain itse kukin kokeilemaan vs-mittarin kanssa.
"Ruisleivän sisältämien hivenaineiden luettelo on mykistävä. Katso itse vaikka Kansaneläkelaitoksen julkaisemasta Ruoka-aineiden ravintoainesisältö -kirjasta."
Kuten sanoin, käypäs Finelin sivuilta katsomassa Eniten-vähiten osasta makroravinteiden kunkut. Ei kovin monen vitamiinin ja hivenaineen kohdalla pääse edes Top25-listalle. Pähkinät, eläinkunnan tuotteet ja vihreät rehut siellä jyllää. Vehnälese myös, mutta sitä saa syödä aika ison lautasen jos haluaa saada edes 100g täyteen.
Ettekö tiedä, että ruisleivän teho painonhallinnassa perustuu sen sisältämään suurehkoon kuitumäärään!?
Kuitu siis ei imeydy suolesta, mutta täyttää kuitenkin mahaa, eli lisää suolensisältöä, eli suolisto laittaa aivoihin viestiä että täällä on vielä tavaraa, eli lisää kakan määrää, eli vähentää erityisesti paksusuolessa makaavan mahdollisesti karsinogeenejä sisältävän kakan läsnäoloaikaa suolessa, eli näin vähentäen paksusuolen epiteelisolujen saamaa altistusaikaa, eli vähentäen mutaatioiden ja mahdollisten syöpien syntyä, eli kuitu itsessään toimii ravinnonoton säätelyssä, eikä ruisleivän sisältämä hiilihydraatti.
Laurille:
"Mitä mieltä muut palstalaiset ovat Helyn väitteestä, että aktiivisella elämällä ja liikunnalla, kuntoilulla, urheilulla ei voi pysyä hoikkana?"
En sanonut niin. Sanoin, että liikunnalla ei laihdu eikä voi pitää painoaan kurissa, jos käyttää hiilareita holtittomasti eli virallisten suositusten mukaan. Tarkkuutta, Lauri.
"Mielestäni näet asiat mustavalkoisena; kuulut itse johonkin vhh-leiriin ja näet vastapuolella vain viralliset ravintosuositukset. Onko mielestäsi näiden vastalaitojen välillä mitään muuta vaihtoehtoa?"
Ehkä siinä mielessä mustavalkoisena, että hiilari on hiilari ja jos niitä on ravinnossa liikaa, on se tuhoisaa. Mutta se ei ole minun ideani, vaan puhtaasti fysiologiaa. En ole havainnut mitään "leirejä" tarkoittamassasi mielessä. Kahdeksan vuotta vhh:lla hoikkana ja terveenä on minulle ok. En piittaa kaloreista, vaan hiilareista, enkä tee asiasta numeroa. Oloni on loistava.
"Yksi gramma hiilareita tuottaa noin 4-5 kcal (17 kJ) energiaa, joten tuolla 250g:lla hiilareita saadaan noin 1000-1250 kcal, joka on noin puolet aikuisen miehen päivän energiantarpeesta. Jos tuohon päälle vetää kovan treeniin ad 1000 kcal asti, niin ei tuollakaan virallisella ravintosatsilla taitaisi vielä lihoa."
Nuo kalori- ja BMI-höpinät kannattaisi jättää sikseen ja kiinnittää huomiota hiilareihin.
"´Kiusaa haimaansa´...tiedätkö haiman tehtävät? Onko rasvojen syöminen sitten maksan kiusaamista?
Tiedän haiman tehtävät, ja kuka tahansa voi hankkia tietoa siitä. Ei se mitään sisäpiirin faktaa ole. Tiesitkö, että moni on hankkinut rasvamaksan ilman viinaa? Hiilihydraatit, sokeri ja erityisesti fruktoosi rasvoittavat maksan.
"Metaboliaa en muuksi voi muuttaa, mutta kehtaan tähän kuitenkin väittää, että tiedän metaboliasta enemmän kuin sinä. Liikuntahihhulikaan en ole. Kaiken kukkuraksi et ole ottanut huomioon sitä, että mitä minä syön. Pidän ehdottoman järkevänä turhan hiilarin karsimista pois ruokavaliosta, mutta tämäkään ei todellakaan ole syy liikunnan poisjättämiseen."
En ole sanonut, että liikunta pitää jättää. Olen vain kumonnut väitteesi, että se olisi laihdutuskeino, mitä se ei missään tapauksessa ole. Sorry, mutta vaikuttaa siltä, ettet tiedä kovin paljon ihmisen fysiologiasta etkä vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista. Epävarmuuttasi peittääksesi turvaudut lääketieteen jargoniin, se vaikuttaa hieman huvittavalta. Suosittelen lämpimästi Antti Heikkilän kirjoja, ja myös hänen bloginsa on hyvää luettavaa.
"Vaikka paino laskikin vhh-ruualla, niin fyysinen suorituskyky ei pysy samalla tasolla kuin monipuolisella sapuskalla."
Vhh-ruoka on erittäin monipuolista, vain kekseliäisyys ja luovuus ovat rajana.
Jos nyt alan karpata niin painoni (90kg) tippuu ehkä 80:een, ehkäpä vieläkin alemmas jos oikein skarppaan riittävän kauan. Mutta kysymys kuuluu, mitäs sitten? Alkaako sitten onni potkia oikein kunnolla. Tarjoaako elämä jotain uutta ja käsittämätöntä kun jätän hiilihydraattipitoiset herkut pois. Ja sitä tyyliä noudatetaan sitten kuinka kauan, loppuikä vai?
Tutkimusten mukaan paino putoaa karppauksella kahden vuoden aikajänteellä 3 - 4 kg.
Mikolle:
Mistä tutkimuksista puhut? Se, kuinka paljon paino laskee, on verrannollinen lähtöpainoon.
Aivan käytännössä olen nähnyt, että reippaasti ylipainoiset pääsevät kymmenistä liikakiloista alle vuodessa syömällä vhh-ruokaa.
Parastahan on kuitenkin se, että elintasosairaudet paranevat, laihtuminen on lisäbonusta.
Matille: Mikäli satsaat terveyteesi aloittamalla vhh-ruokavalion saavutat helposti haluamasi painon. Sitten huomaatkin, ettei ole mitään järkeä lopettaa, koska olosi on niin loistava. Vhh on loppuelämän projekti.
Meni miten meni, olen kirjoittanut monelle tämän, eli: enimmäkseen kasvipitoista ruokaa syöden tulee yksinkertaisesti parempi olo. Ja kun kuntoilee, ei mitään dieetteihin liittyviä ongelmia.
Jos syö vähemmän kuin kuluttaa (sianlihaa tai pullamössöä) niin ei lihoa. Sillä, missä muodossa energiaa saa, ei ole paljon merkitystä. Jos tekee mieli mässäillä, niin ottaa sitten mallia uimari Michael Phelpsistä, joka parhaimmillaan vetelee 12000 kaloria päivässä, mutta myöskin kuluttaa ne kaikki altaalla. Voisi syödä 12 Hesen kerrosateriaa päivässä lihomatta grammaakaan! Nam!
Karppaus on niin tuore keksintö, ettei sen terveysvaikutuksista taida olla riittävästi tietoa. Sen sijaan pitkään tyytyväisenä ja perinteisemmillä ruokavaliolla eläneitä ihmisiä löytyy kosolti, joten parempi ottaa heistä mallia. Eikä tuoreen salaatin lamppujen alla kasvattaminen tai maahantuonti näille leveyksille ympäri vuoden ole myöskään kovin eettistä...
Kyllhän Suomessakin nämä elintarviketutkukset tulevat lähinnä samoista sylttytehtaista eli kepulaisten miehittämiltä laitoksista tyyliin.
Monet suomalaiset toimittajatkin ovat elintarviketeollisuuden ja MTK:n asialla.
Karu fakta on se, että suomalainen ruokapöytä on liian hiilarivoittoinen ja mm. leipää syödään liikaa.
Kasvikset ovat tärkeitä, samoin muut elintärkeät aineet, ei siihen leipää ja perunaa tarvita joka päivä.
Muuten ihan ok kirjoitus, mutta viimeiset lauseet vähän hämmästyttää : "On ekologisesti kestävämpää syödä 17 kiloa kasviksia kuin syöttää ne sialle, ja saada kilon verran lihaa. Näin se vain menee." Niinkö se tosiaan menee? Tällaisena teholannoituksen aikana kun viljaa kasvatetaan hyvin raskailla lannoitteilla ja valumavedet saastuttavat järviä, voisi ehkä miettiä asiaa toisinkin. Saastuttavatko maapallolla tosiaan enemmän viljan kasvattajien käyttämät lannoitteet kuin ne varsinaiset viljan syöjät, eli karjaeläimet? Mene ja tiedä.
Järkevä teksti, naulan kantaan. Tuo viimeinen irrallinen lause (17kg rehua vs. 1kg lihaa) on hieman outo, koska en minä sianrehua kuitenkaan söisi, tuskin Jukkakaan.
Otsikosta tuli mieleen: Karppaus ei tapa, elämä tappaa.
Olet ihan oikeassa ruokavalion vaikutuksista maapallomme kestokykyyn. Riippumatta ruokavaliosta, jokainen mahdollinen dieetti aiheuttaa samantyyppisiä päästöjä. Tarkoitan niitä päästöjä joita seuraa kun omiin ruokavalioihinsa uskovat levittävät evankeliumejaan. Lääketiedekin on lopulta uskonasia, mutta edelleenkään en ymmärrä, miksi jokainen ruokavalio aiheuttaa aggressiivisyyttä.
http://perukangas.blogspot.com/2011/11/garppaajille-greatiinia.html
Tuskin on olemassa yhtä ainutta ruokavaliota, joka sopii kaikille. Joidenkin on esimekiksi syytä välttää kotimaisten viljojen syöntiä, vaikka varsinaista keliakiaa ei ole todettukaan, sillä viljojen poisjättäminen selvästi vähentää heillä esim. nivelkipuja. Itse kokeilin karppausta -80-luvulla, voin itseasiassa varsin hyvin sen puolen vuoden ajan kun karppasin, lopetin kun yksipuolinen ruokavalio alkoi tympiä. Nyt kasviksia, pähkinöitä yms saa ihan eri tavalla kuin silloin. Voisin kokeilla jonkinlaista hyväkarppausta taas uudelleen, kiloja kun on tullut hieman ylimäärin. Lihaa en kuitenkaan halua käyttää, koska tehotuotannon eläimille aiheuttama kärsimys on jotain mitä en halua ottaa tunnolleni. En myöskään ymmärrä pehmeiden rasvojen (monityydyttyneiden) hypetystä nehän hapettuvat nopeasti elimistössä, ainoastaan rypsi- ja oliiviöljyä ovat kertatyydyttymättömiä, joita voi suositella runsaaseen käyttöön italialaiseen tai kreikkalaiseen tyyliin
Viimeksi saimme yleiset ravitsemussuositukset vuonna 2005, kun katsoo henkilöitä, jotka ravintoasioista silloin päättivät en näe mukana yhtään kliinikkoa tai ihmisiä hoitavaa ravitsemusterapeuttia tai terveysvalmentajaa. Kaikki tutkijoita, virkamiehiä tai teollisuuden edustajia - jotain on pielessä
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenet ja heidän edustamansa tahot 2005-2008
Puska Pekka: Kansanterveyslaitos, pj.
Hirn Jorma: Maa- ja metsätalousministeriö, vpj.
Hakala Paula: Kansaneläkelaitos
Hasunen Kaija: Sosiaali- ja terveysministerio
Heiskanen Seppo: Elintarviketeollisuusliitto ry
Lahti-Koski Marjaana: Suomen Sydänliitto ry
Lausmaa Pirjo-Riitta: Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry
Leminen Katja: Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry
Lemström Anna: Kauppa- ja teollisuusministerio
Manninen Marjaana: Opetushallitus
Mykkänen Hannu: Kuopion yliopisto, Kliinisen ravitsemustieteen laitos
Männistö Satu: Kansanterveyslaitos
Packalén Leena: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Pyykkö Mika: Terveyden edistämisen keskus
Ryhänen Eeva-Liisa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Ryynänen Suvi: Maa- ja metsätalousministerio
Savisalo Anna: Päivittäistavarakauppa ry, 17.6.2005 alkaen
Tainio Riitta: Suomen Kuluttajaliitto ry
Kara Raija: pääsihteeri (sijoituspaikka Elintarvikevirasto)
Olisiko, olisiko jotenkin mahdollista, että nämä yllämainitut henkilöt olisivat käyttäneet joita kuita asiantuntijoita apunaan suosituksia laatiessaan?
Kommentoin eilen monia kirjoituksia, mutta yksi oleellisen tärkeä jäi mainitsematta, koska itselleni se on selvääkin selvempi sääntö. Vhh-ruokavalion yksi peruspilari, vapaa luonnollisten rasvojen käyttö, toimii tietenkin vain silloin, kun hiilihydraatit pidetään terveissä rajoissa (laihdutus: 25-30 g / pv ja sopivan painon sekä hyvän olon ylläpitäminen: alle 70 g / pv).
http://pekkaopollanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74816-dr-gabor-mat%C3%A9-...
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Rasvainen+ruoka+toimii+kuin...
Keskiluokalla USA:ssa ei ole varaa syödä terveelisesti. Ruokamarkkinat aiheuttavat riippuvuuksia joita voi verrata Gabor Mate n mukaan mihin tahansa riippuvuuksiin...
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 76 kommenttia