Jukka Relander Järkivihreä

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Pohjolan Puerto Rico?

Kaupan oven yläpuolella lukee El Pueblo se on Puerto Ricon pääkaupungissa San Huanissa sijaitsevan supermarketin nimi, joka tarkoittaa kansaa. Omassa päässäni sanan sytyttämät lamput viittaavat chileläiseltä bändiltä lainattuun lauseeseen, jota edistyneistö katsoi  
viisaaksi toistaa kulkueissaan 1970-luvulla: El Pueblo Unido Jamás Será Vencido. Yhtenäistä kansaa ei voi hajottaa.

Lauseen voima liittyi alkuperäisen 9/11:n muistoon, eli Chilen presidentin Salvador Allenden murhaan. Tuota tapahtumaa on muuten hyvä muistella syyskuun yhdeksäntenä edelleenkin.

Tunnen viittauksen toki vain teksteistä. Omat mielenosoitukseni rajoittuivat 1970-luvulla päiviin, jolloin kouluissa tarjottiin tillilihaa. Mutta silti tuo hokema nousee mieleen kun seison helteisellä kadulla kaupan edessä.

Sisällä kaupassa yhtenäisen kansan voima unohtuu nopeasti. Puerto Rico on amerikkalainen hallintoalue, jolla ei ole sen enempää itsenäisyyttä kuin edustusta Washingtonin Capitol Hillillä. Vähän semmoinen hybridi.

Kauppaa isoveljen kanssa käydään tullitta, ja se näkyy. El Pueblosta on lähes mahdotonta löytää  paikallisia tuotteita, kahvia ja rommia lukuunottamatta. Kasvatettu Hondurasissa, pakattu New Jerseyssä, lukee eräänkin pakkauksen kyljessä.

Paikallinen pienimuotoinen tuotanto päätyy toreille tai kasvattajien omiin kattiloihin, muita markkinoita hallitsevat alan amerikkalaiset jättiläiset.

Pikkukauppoja on muutenkin vähän, koska kaupankäynti on keskittynyt Karibian suurimpaan ostoskeskukseen, Placa Las Américasiin, joka täyttää kokonaisen monen hehtaarin mittaisen laakson heti kantakaupungin ulkopuolella. Kauppa on kansainvälisten ketjujen hallussa. Piste.

Käsitöillä ja pienimuotoisilla pajoilla oli aiemmin vahva asema Puerto Ricon talouden perustana, mutta kansainvälinen kauppa kilpaili ne kumoon. Tilalle tuli amerikkalaisin investoinnein rakennettua kemianteollisuutta, lääketehtaita ja teknologiaa.

Arvostelijoiden mukaan maan talous on ontto: ulkopuolinen pääoma pyörittää tuotantoa ja kansainväliset ketjut hallitsevat kulutusta. Talous ikäänkuin tulee ja menee, voittojen karatessa saarelta jonnekin kaukaisiin finanssikeskuksiin.

Järjestelmässä on toki jotain hyvääkin. Puerto Ricon bkt on kohtalaista balttilaista keskitasoa. Se on paljon enemmän kuin lähisaarten valtioisssa, kuten Dominicaanisessa tasavallassa, Jamaicalla tai saati nyt sitten Haitilla.

Mutta elintaso ei myöskään voi nousta: kotimaisia pääomia ei synny, palkat menevät kulutukseen eikä uutta omaa tuotantoa käynnisty.

Lisäksi tehtaat ovat alkaneet karata maihin, joissa palkat ovat vielä alhaisemmat.  Tämä taas on johtanut julkisen talouden kustannuskriisiin ja hallinnon ottaman velan holtittomaan kasvuun. Puerto Rico on siirtomaa, jonka kohtalon avaimet ovat muiden käsissä.

Tarinassa on jotain tuttua. Vähän näin se menee meilläkin. Vähittäiskauppaa hallitsevat ketjut ovat toki toistaiseksi kotimaisia, mutta kahden suurimman hallussa on jo 80 prosenttia kaupasta.

Nokia myytiin amerikkalaisille, telakat norjalaisille, kaivokset kanadalaisille ja rakennusurakat ranskalaisille.  Pienet tuottajat eivät saa tavaraansa jakeluun, kaupat täytyy perustaa itse tai tarpoa torille tarjoamaan tuotteita.

Ilmastollisista syistä meistä ei voi tulla banaanivaltiota, mutta matalan jalostusasteen tuottajatasavalta olemme jo nyt.

Siksi en lainkaan ymmärrä puheita, joissa iloitaan kansainvälisten investointien kasvusta maassamme. Investoijat kun eivät punkea pohjolaan vaurastuttaakseen meitä, vaan itseään.

Kasvu syntyy työstä, ideoista, ja omista pääomista. Kaikista alkaa olla pulaa.  Vaarana on, että taannumme korkean osaamisen ja laadukkaiden raaka-aineiden pohjoiseksi reserviksi, jonka kohtalo on omissa käsissä yhtä vähän kuin Puerto Ricon. Elintaso pysyy kohtalaisena näinkin, mutta se ei nouse, eikä voi nousta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Markku Nieminen

Pohjolan romaniasta pohjolan puerto ricoksi! No huomaahan tuon jo katukuvastakin että näin on käynyt.

Thomas Makinen

Ennen kuin käydään syyttämään murhasta ketään ja rakentelemaan sen varassa kuvioita CIA:n osuudesta maailman ihmisten kärsimyksiin, niin muistutettakoon, että Servicio Médico Legal de Chile vahvisti 19. heinäkuuta 2011 Salvador Allenden tehneen itsemurhan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tuore tutkimus vahvistaa presidentti Allenden omaisten käsityksen itsemurhasta, mutta se ei vielä kerro oliko ja mikä osuus CIA:lla Chilen tuolloisiin tapahtumiin.

http://www.telesurtv.net/secciones/noticias/95430-...
http://www.piensachile.com/secciones/opinion/8854-...

Varsin selkeä viite itsemurhaan on Allenden viimeisessä radiopuheessa, joka kaikkine taustaäänineen on todella aika ”live”.

http://www.youtube.com/watch?v=g1QJ-y_xUmk
http://mrzine.monthlyreview.org/2006/allende110906...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat