Jukka Relander Järkivihreä

Postmoderni tekotaide pakolliseksi oppiaineeksi

Suomi ja Nokia vetivät tietoyhteiskuntakehitystä niin kauan, kun kyse oli teknologiavetoisesta hankkeesta. Nyt ollaan jo kymmenen vuotta kehityksestä jäljessä millä tahansa mittarilla: luova luokkamme on lukumääräisesti pienempi kuin kehittyneissä maissa, sähköisten palveluiden kehittyminen on omituisen takkuista ja sisältöpuolen tuotantoa ei osata tukea.

Jähmeä teknologinen osaaminen ei enää riitä. Nokian ongelmat alkoivat heti, kun ihmiset rupesivat heittelemään toisiaan lampailla naamakirjassa, lukemaan nettilehtiä ja roikkumaan keskustelupalstoilla. Nokia ei pärjää kilpailijoilleen palvelusovelluksissa eikä viihdetarjonnassa. Noksulla on hyvä soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mutta siinä se.

Nokian kriisi on myös Suomen kriisi. Kehityksen veturista tuli sen jarru. Aloimme näet suomettua Nokiaan päin. Kun Nokia tilasi lisää insinöörejä, niitä koulutettiin. Kun Nokia tilasi uuden yliopiston, jolle se voisi ulkoistaa osan tuotekehittelystään, sellainen tehtiin. Kun Nokia halusi urkkia alaisiaan, säädetiin laki, joka salli alaisten urkkimisen. Vaikka samaan aikaan olisi pitänyt tehdä jotain ihan muuta.

Jälkiviisaasti voi todeta, että Nokia ei ollut tietoyhteiskunnan airut, vaan teollisen yhteiskunnan viimeinen parahdus. Se valmistaa tuotteita, jotka kolahtavat kun pudotettessa keittiön pöydälle. Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus. Työn lopputuotteena on esine, johon voi lyödä päänsä, mutta ei ideaa, joka loisi uutta. Teollisen yhteiskunnan käsikirjoituksesta pitää luopua. On ihan turha halata jäähtyvää savupiippua ja toivoa, että teolliset työpaikat alkaisivat lisääntyä. Odotus on yhtä realistinen kun toive siitä, että maataloudessa viimein luovuttaisiin traktoreista ja palattaisiin lihastyöhön. Ne junat menivät jo.

Tietoyhteiskuntakehityksen terävin kärki elää palvelukonsepteista ja keksii uusia tapoja koota ihmisiä ideoiden taakse. Nokia ei kyennyt luomaan käyttäjistään joukkoliikettä, Apple pystyi. Kyse ei ole vain siitä, mitä osataan, vaan myös tekemisen tavasta ja työkulttuurista. Tämä tuli mieleeni kun riitelin Jorma Ollilan kanssa.

Tai no, riitelin ja riitelin. En saanut suunvuoroa. Mutta tulin haukutuksi oikein nimeltä mainiten . Olimme Tarja Halosen kutsumina presidenttifoorumilla keskustelemassa taloudesta. Ollila nosti minut ja Juha Siltalan esiin varoittavina esimerkkeinä negatiivisesta ajattelusta. Olimme varmaan puhuneet jotain huonosta työkulttuurista ja Nokiasta riippuvaisten alihankkijoiden huonosta asemasta.

Ollila lyttäsi, mutta ei antanut vastata. Mikäs siinä. En pahoittanut mieltäni, päinvastoin, olin ylpeä osakseni koituneesta kunniasta. Eivät jumalat ketä tahansa kiroa.

Samalla mietin silloin, ja jälkiviisastuttuani mietin vielä painokkaammin nyt, että juuri tuolla reseptillä mennään metsään. Luova talous ei ole kurin, järjestyksen ja auktoriteettien talous. Isä Ollilan toimeenpanema lyttäys oli havainnollinen esimerkki niistä syistä, miksi sekä Suomi, että Nokia, jäivät kelkasta. Soraäänet ovat parhaita ääniä silloin kun pitää keksiä uutta. Tarvitsemme kuritonta uteliaisuutta, emme herran pelkoa ja kurinalaista tuotantoprosessia. Jos halaumme menestyä, ajatukset on nyrjäytettävä ihan uuteen asentoon.

Elinkeinopolitiikassa pitäisi painaa kaasua, eikä suunnitella uusia pientiloja Kainuuseen. Nokian paapomisen sijasta on panostettava satoihin pieniin. Nyt on loistava hetki muuttaa koko yritystukien strategia: Nokialta on vapautumassa väkeä. Heidät pitää tukea perustamaan pieniä yrityksiä ja keksimään jotain aivan uutta. Homman voi aloittaa vaikka opintomatkalla Ruotsiin. Olemme ehkä saaneet naapurin kiinni murtomaahiihdossa, mutta uuden talouden loppukilpailu on jo käynnissä, eikä joukkueemme ole mukana. Vielä ehtisi, jos oikein kovasti kirii.

Näiden kohtalonkysymysten äärellä on järkyttävää ja pelottavaa, että kevään vaalien keskeisin vaatimus on paluu kansalliseen yhtenäiskulttuuriin ja muihin teollisen yhteiskunnan kuri-ideologioihin. Perussuomalaisten ohjelmilla talous taantuu, työttömyys kasvaa ja kehittyneiden maiden etumatka kasvaa tavoittamattomaksi. Se on kertakaikkinen tuhon tie.

Postmoderni tekotaide pitäisi määrätä pakolliseksi oppiaineeksi: sen äärellä syntyy abstraktia ajattelua ja kykyä käyttää symboleita. Nämä ovat uuden talouden tuotantovoimia, soi Sibelius sitten taustalla tai ei. Nämä vaalit ovat tärkeimmät vaalit pitkään aikaan. Nyt päätetään, olemmeko kehityksessä mukana vai emme. Päätämme siitä, syntyykö tänne uusia työpaikkoja vai ei. Ja päätämme siitä, panostammeko luovan talouden elinkeinoihin, jotka ovat tuottavia, vai jäämmekö tosiaan halaamaan sitä jäähtyvää savupiippua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Luova luokka? TILT! GAME OVER! Uusiksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Asia on vielä pahempi kuin kuvaat. Nokia on syönyt korkeakoulujen siemenperunatkin ja niiden taso laskenut.

Toisekseen isot ja pienet maat eivät ole skaalautuvia. Suomessa on paljon kiinni sattumista ja hyvistä veljistä. Eikä ihan tilastollisestikaan täällä ole kuin parin prosentin verran tosi fiksuja esim. USA:n verrattuna. Ja siellä markkinat satakertaiset.

Taiteen puolellakin sisäpiirit jylläävät.

Yrityselämässä puhutaan kuolemanlaaksosta ennen nousua. Ehkä peruutussuomalaiset ovat nyt se kuolemanlaakso vaalien jälkeen... valitettavasti.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Lauri, kuulutko muuten itse tuohon pariin prosenttiin tosi fiksuja?

Eno Le Nuija

"Näiden kohtalonkysymysten äärellä on järkyttävää ja pelottavaa, että kevään vaalien keskeisin vaatimus on paluu kansalliseen yhtenäiskulttuuriin ja muihin teollisen yhteiskunnan kuri-ideologioihin.Perussuomalaisten ohjelmilla talous taantuu, työttömyys kasvaa ja kehittyneiden maiden etumatka kasvaa tavoittamattomaksi. Se on kertakaikkinen tuhon tie."

Näiden kohtalonkysymysten äärellä järkyttävää ja pelottavaa, että Vihreiden hallituskauden ainoa päämäärä on ollut kaventaa sanavapautta ja perusoikeuksia - ts. siirtyä pidemmälle demokratiasta poliisivaltioon, jossa ajatuksista voidaan tuomita ja niitä voidaan rajoittamatta valvoa.

ks. nettisensuuri ja poliisilain uudistus.

Ja mikähän on ero ? Ai niin, toisella puolueella se on vaaliohjelmassa ja toinen puolue on Vihreän "oikeus"ministerinsä johdolla tehnyt asiasta lakiehdotuksen. Tämä on reaalinen ja kertakaikkinen poliisivaltion tie.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ei kai kohta enää kukaan normaaliälyinenkään, saati sitten luova yksilö, osaa ottaa tosissaain näitä Suomen pysähtyneistön rikkaimpia edustajia, aatoserkkoja, jormaolliloita, nallewahlrooseja.

Eri asia sitten on se että he ottavat itse itsensä niin tosissaan. Siis että vaikka he eivät elämäniässään tule omaa näkemyksettömyyttään näkemään, he mieluummin vetävät koko Suomen hautaan mukanaan kuin myöntävät, että ovat olleet kaikessa ratkaisevasti väärässä.

Luovilla yksilöillä kaikilla taiteen aloilla on tässä maassa mahdollisuudet lytätty. Emme koskaan edes selvinneet suomalaisesta yhtenäiskulttuurista moniarvoisen yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntämään. Nyt kaiken läpitunkeva vulgaarikaupallisuus tuhoaa luovat sisällöt niistä taiteenlajeista, joissa rahoitusta tarvittaisiin.

Ei täällä esimerkiksi elokuvan alalla koskaan ehditty kehittyä niin pitkälle että ensimmäinen yleisinhimillisesti puhutteleva ja yleismaailmallisesti levityskelpoinen filmi olisi saatu aikaan.

Ei suomalaisessa kirjallisuudessa ole enää toivoa -- sama käpertyminen kansallisiin kirosanoihin on siinäkin edessä.

Elokuvissa onnettomat käsikirjoitukset, romaaneissa keskenkasvuiset sisällöt -- impivaaran aikaan palataan ilman perussuomalaista sinettiä ja kruunaustakin.

Mitä jää? Television saippuasarja-ihmissuhdesontaa, kirjallisuuden kohukirjoja, joita markkinoitaessa kirjailijan mediapersoona on olennaisempi tekijä kuin kirjan sisältö.

Parhaat jutut todellakin ilmeisesti tällä hetkellä leviävät netissä -- ja täysin ilmaiseksi. Taloutta niistä ei saa tekemälläkään. Sen täytyy olla kaikille jormaolliloille aivan tavaton kauhistus. Tai, no jaa, ei tietenkään -- siis sehän on jotain sellaista joka näiden rahantekokoneiden tajunnasta jää kokonaan ulkopuolelle.

Anna-Leena Nieminen

Ei kai kohta enää kukaan täysjärkinenkään, saati sitten luova yksilö osaa ottaa tosissaan näitä US:n puhujanpönttöön nostettujen Suomen pysähtyneistön rikkaimpia edustajia kuten mm. Jukka Relander, Akuliina Saarikoski...

Eri asia sitten on se että he ottavat itse itsensä niin tosissaan. Siis että vaikka he eivät elämäniässään tule omaa näkemyksettömyyttään näkemään, he mieluummin vetävät koko Suomen hautaan mukanaan kuin myöntävät, että ovat olleet kaikessa ratkaisevasti väärässä.

Käyttäjän ronin kuva
Ronja Ronin

"Luova talous ei ole kurin, järjestyksen ja auktoriteettien talous."

Ehkei sinun tai minun mielestä, mutta puolueesi ajaa juuri kuria ja valvontaa. Ensin kansallistunteen ja yhtenäisen moraalin alasajo, sitten talouden epävakaus ja kansan vastakkainasettelu ja lopulta liittovaltiosta käsin johdettu komentotalous, sensuuri ja mielipidevainot. Tämä kehitys on jo niin pitkällä, että sen pysäyttämiseen tarvitaan jo kansannousu.

Täytyy alkaa lukemaan venäläisiä selviytymisoppaita, miten selvitään järjissään huumorin avulla totaalisessa poliisivaltiossa mielipidevasikoita väistellen. Tai painuttava korpeen erakoksi.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Ehkä minun täytyy lukea se meidän poliittinen ohjelma vielä kerran läpi. Tällaista tavoitetta en sieltä kyllä muista

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Virkamiehet ja politiikot ovat jo 15 vuotta olleet Nokian bulvaaneja. Eivät ole vielä osanneet irrottautua. Nyt kätilöidään työpaikkoja.

Kansallisten strategioiden vitsit, "edelläkävijämaa", "ykkönen" siinä sun tässä jne. ovat olleet lähempänä päättäjien sydäntä kuin kansa. Keinoista on tullut tavoitteita ja kansan tarkoitus on ollut palvella kilpailukykyä.

Yhtään kansallista visioita ei ole esitetty Ollilan aikana, paitsi tuo naurettava "olemme ykkönen". Ei ole tarvinnut, kun agendana on ollut Nokian palveleminen.

Kyselyn mukaan kansa pitää Ollilaa luotettavampana kuin monia muita johtajia. Onko Jorma Ollila suurmies? Hän nosti Nokian ja päästi Nokian rappeutumaan. Onko sellainen sotapäällikkö suuri, joka voittaa taistelut, mutta lopulta häviää sodan?

Vuosittain Nokia on tehnyt miljardeilla turhaa työtä kehnoilla kehitystyökaluilla rinnakkaismallien kehittämisessä ja ylläpidossa. Nokia on harjoittanut törkeää kansallisten voimavarojen tuhlausta. Lisäksi nuo julkisella varoille koulutetut ohjelmistojen kehittäjät olisivat voineet tehdä paljonkin oikeissa innovatiivisissa hankkeista. Ollila on ollut eräänlainen kansallinen ryöväri jumalasta seuraavan vaatteissa. Onko Jorma Ollila suurmies?

"Suurmies" Ollila on luonut vaikean probleemin, irtisanomiset. Yksi Nokian ongelmista on ollut keskijohto, jossa on satoja negatiivisen tuottavuuden levittäjiä. Ennen toimenpiteitä pitää nuo negaatikot tunnistaa, jotta eivät pääse vaikuttuamaan henkilövalintoihin. ONGELMA ON KÄSITTÄMÄTTÖMÄN VAIKEA ja ratkaisu vie kuukausia!

Lalli Laaksonen

Vuonna 2000 palkkasin yhden Nokialta potkitun laatuammattilaisen. Huomasin heti, että kyse oli siitä, että hän oli sata kertaa etevämpi kuin esimiehensä. Sitä pomot eivät sietäneet. Eikä kestänyt kauan, kun hän oli Nokiaa sata kertaa suuremman yrityksen laatujohtaja.

Jaakko Laurila

Ennen vaaleja puolueet koettavat rökittää toisensa takertumalla lillukanvarsiin, vaalien jälkeen on ihan sama, todellakin ihan sama, keitä siellä Eduskunnassa istuu. Silloin otetaan viikatteet esiin ja alkaa niitto.

Velkaantuminen on pysäytettävä ja siinä ei riitä jotkut torkkupeitot, taidemäärärahat eikä kansanedustajien palkkojen leikkaamiset.

Käyttäjän salvator kuva
Elo Kemppainen

"Postmoderni tekotaide pitäisi määrätä pakolliseksi oppiaineeksi: sen äärellä syntyy abstraktia ajattelua ja kykyä käyttää symboleita."

Olen Jukka Relanderin kanssa ihan samaa, jopa samempaa mieltä, alla pari linkkiä:

https://lh4.googleusercontent.com/_3mHQYwYhrqk/Srs...
https://lh5.googleusercontent.com/_3mHQYwYhrqk/S1N...
https://lh6.googleusercontent.com/_3mHQYwYhrqk/Sqy...
https://lh4.googleusercontent.com/_3mHQYwYhrqk/SwE...
https://lh5.googleusercontent.com/_3mHQYwYhrqk/ShU...

Ovat muuten omia tuotoksia ("oksennuksia")...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin, on hyvää postmodernia taidetta ja huonoa postmodernia taidetta.

Ehkäpä persut eivät vain pidä huonosta taiteesta. Epäilemättä sille, että huono taide kiellettäisiin lailla, löytyisi paljonkin kannatusta kansan riveistä.

Käyttäjän Rajasusi kuva
Jouko Siivonen

Mitähän tuo postmoderni tekotaide oikein on? On jäänyt kurssi suorittamatta. Nykytaiteen tiedän ja ITE-taiteen samoin. Abstraktia ajattelua ja kykyä käyttää symboleja ei kai tarvitse erikseen opettaa-nehän ovat ihmisyyden määreitä sinänsä osana kielenkäyttöä.

Pentti Takola

Minun mielestä se on esimerkiksi sellaista että tapetaan kissa kirveellä ja masturboidaan sen päälle. Tämä tallennetaan videolle ja esitetään yleisölle. Tällaisilla taiteellisilla meriiteillä on päästy professoriksi asti.

Juha Mustonen

Millään konstilla ei tehdasduunareita työllistetä mihinkään unelmahöttö taiteiluun jos ne savupiiput ihan oikeesti jäähtyy. Materiaalin tuotanto ei lopu maailmasta koskaan ja on ihan oikeesti keinoja valmistaa tavaroita Suomessa vielä kannattavasti. Pakko olla, koska jos ei ole niin kusessa ollaan. Ainakin pitää kynsin ja hampain taistella siitä, että kaikenlaisia työpaikkoja säilyy maassa mahdollisimman paljon.

Niin ja minkä takia Nokian moka on Suomen koulujärjestelmän moka? Kyllä siinä mokaili yks jos toinenkin kännykkäfirma ennen Nokiaa ja vielä pahemmin. Nokian moka on Nokian moka, varmaan suoraan sanottuna Nokian johdon moka. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä Suomen kouluissa opetetaan, kun globaalilla Nokialla on resurssit onkia ideat ja keksijät ihan mistä tahansa päin maailmaa. Kallasvuo sai lähtee ja väkee siivotaan virheiden takia. Niin julkiset osakeyhtiöt toimii kun johto ryssii.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kallasvuo totesi taannoin Kasvufoorumi-tilaisuudessa, että innovaatiopolitiikassa tarvitaan fokusointia ja selviä painopistealoja. Tuotahan Suomessa on tehty jo pari vuosikymmentä. Byrokraatit ovat top down valinneet noita painopistealoja ja tulokset, tason lasku, alkaa näkyä. Sekä tieteessä että teknologiassa Suomi pärjää yhä huonommin.

Olin tuossa tilaisuudessa valmistautunut kysymään Kallasvuolta, kuinka suuri osa Nokian yli 5 miljardin T&K budjetista menee asioihin, jotka eivät oikeastaan kuulu T&K:hon: lokalisointi, versiointi, patentointi, tuotannonsuunnttelu. Mutta valitettavasti ei Kallasvuolle voinut tehdä kysymyksiä.

Samassa tilaisuudessa pääministeri Vanhanen sensijaan puhui asiaa (hyi minä). Hän kaipasi bottom up lähestymistapaa ja satunnaisia innovaatiota. HYVÄ ! Tuo nimenomaan on pienen Suomen malli. Nyhdetään aina sieltä mistä nyhdettävää löytyy ja satsattan siihen roimasti riskejä ottajen. Onnenkantamoiset on hyödynnettävä. Nokiakin on loppujen lopuksi sellainen.

Jokunen vuosi sitten tuo kaiken pahan alku Tekes kertoi uudesta strategiastaan, joka perustui PAINOPISTEALOIHIN. Kysyin, mikä merkittävä ala on jätetty pois noista "painopistealoista". Tekesiläinen ei pystynyt vastaamaan!

timo hosia

Jukka hei, olet ihan liian fiksu menemään mukaan tuohon lyttäyspopulismiin jossa lähinnä muiden lähteiden otsikoiden perusteella annetaan ymmärtää että "persut meinaa kieltää taiteen vapauden". Höh, jaetaanko taideapurahat tällä hetkellä tasan kaikkien hakijoiden kesken? Vai päättävätkö jotkut, valtio kenties, ketkä taiteilijat eli minkälainen taide, tukea saa? Persut eivät toisin sanoen esitä itse systeemiin mitään muutosta. Jos esitetään että taideapurahat jotka nykyään kohdennetaan perustelulla X kohdennettaisiinkin perustelulla Y, se on TOSI huono syy natsikortin heilutteluun.

Muuten kolumni oli täyttä asiaa. Ahkeruuden ihannoinnin rinnalle pitäisi synnyttää luovuuden ihannointi. Luterilainen työetiikka ei skulaa jos haastajana on Bangladeshin lapsityöläiset ja pohjoismainen hintataso.

Tuula Saskia

Kommentoisitko Vihreän langan kavalaa ellei rikollista kyselytemppua?

Miten koet asian?

Hyväksytkö tällaisen toiminnan?

Mielestäni se oli halpamainen veto.

Käyttäjän mikaeljungner kuva
Mikael Jungner

Perinteiselle teollisuudelle on edelleen tarve ja tilaus tämän uudemman rinnalla. Muutoin paljon hyviä oivalluksia ja kiteytyksiä. Hyvä kolumni!

Käyttäjän amgs kuva

Arvoisa Mikael, perinteinen teollisuus lähtee sinne, missä halpatyövoima on saatavilla ja suuret markkinat ovat lähellä. Houkutus on suuri. Nokia suunnittelee jo rakentavansa tehtään johonkin Aasian mahaan. Miksi takertua perinteiseen teollisuuteen, kun voi keksiä uutta?

Käyttäjän ninajaakkola kuva
Nina Jaakkola

Mikä estää luovaa teollisuutta tekemästä samoin? Luovia ihmisiä kyllä löytyy kaikista maailman kolkista. Luovaa teollisuutta on vielä helpompi siirrellä kuin perinteistä.

Vihreiden luulisi ymmärtävän monimuotoisuuden hienouden. Miksi laittaa kaikkia munia samaan koriin, oli se sitten pilvenhattarasta tehty virtuaalikori tai perinteinen pajukori?

Minun mielestäni me tarvitsemme sekä pientiloja Kainuussa että perinteistä teollisuutta että luovaa työtä. Kaikkia tasapuolisesti. Paitsi ehkä eniten niitä pientiloja, koska loppujen lopulta ruoka on ainoa mitä voi syödä ja suomalainen maaseutu ainoa mitä ei voi ulkoistaa.

Käyttäjän amgs kuva

Niina, markkinataloudessa eri teollisuusmuodot täydentävät toisiaan. Niin pienet kuin keski- ja suurteollisuudet, innovatiivisia tai eivät. Tahdoimme tai emme, Suomi on mukana ja mielestäni se on hyvä niin kansainvälisessä kilpailussa. Sen suhteen nyt ei ole unelmoimisen hetki vaan faktoihin katsomisen. Muualla on edullisempia apajia. Metsäteollisuus on lähtenyt, Nokia levittäytyy maailmalle, Suomeen tuodaan halpaa työvoimaa muun muassa keski-Euroopasta. Mistä tämä kaikki kertoo? On jopa silkkaa epärehellisyyttä väittää, ettei näin olisi. Suuri kysymys, jota itse asiassa minun piti kysyä Jugnerilta ja nyt voisin kysyä sinultakin, on se, että millä keinoilla saadaan suurteollisyys pysymään maassa, ja millä keinolla voidaan turvata perinteisen teollisuuden työpaikat ja jopa lisätä niitä? Heittojen ja yhden puolueen syyttelyn sijasta voisi tehdä selkeitä ehdotuksia siihen suuntaan. Se joka keksii,saa puolestani mennä suoraan pääministeriksi.

Käyttäjän ninajaakkola kuva
Nina Jaakkola

"Niina, markkinataloudessa eri teollisuusmuodot täydentävät toisiaan. Niin pienet kuin keski- ja suurteollisuudet, innovatiivisia tai eivät."

Ana María, näin juuri, tätä minäkin yritin sanoa.

"Suuri kysymys, jota itse asiassa minun piti kysyä Jugnerilta ja nyt voisin kysyä sinultakin, on se, että millä keinoilla saadaan suurteollisyys pysymään maassa, ja millä keinolla voidaan turvata perinteisen teollisuuden työpaikat ja jopa lisätä niitä?"

Kiitos kunniasta :-) Minä en tiedä, millä suurteollisuus saadaan pysymään maassa. Jos se ei täällä kannata, niin ei varmaan millään. Sen sijaan pk-teollisuusyritykset saadaan luultavasti paljon helpommin pysymään täällä. Oli yritys minkä kokoinen tahansa, niin toimintaa ulkomaille siirtävän on kyllä mielestäni maksettava joka penni takaisin minkä valtiolta on tukea saanut, ehkä siinä olisi yksi keino vaikeuttaa maanpetturuutta. Tämä aihe ei kuitenkaan ole ominta alaani: minä olen maatalous- ja metsätieteistä koulutukseni saanut ja osaan kommentoida paremmin sitä miten ja millä keinoilla maatalouden työpaikat saataisiin pysymään ja niiden määrä jopa kasvuun. Mutta sehän ei kai ketään kiinnosta, kun maatalous on juna joka meni jo?

"Heittojen ja yhden puolueen syyttelyn sijasta voisi tehdä selkeitä ehdotuksia siihen suuntaan."
Aivan näin. Ei nyt syytellä eikä kauhistella persuja eikä vihreitä, vaan mietitään yhdessä, miten Suomen elinkeinorakenne saataisiin kestävälle ja laajalle pohjalle.

Luovan alan työpaikat ovat siihen yksi osaratkaisu, mutta mielestäni vain pieni osaratkaisu. Suuri kysymys, jonka haluan esittää Ana Maríalle ja Jukalle, on miten saada luova ala kehittymään sellaiseksi, että sen alan yrittäjät työllistävät enemmän kuin vain itsensä? Kaikista kun ei voi koskaan tulla yrittäjiä, yrittäjähenkisiä ihmisiä on loppujen lopulta aika pieni osuus väestöstämme. Ja mikä estää ulkoistamasta luovaankin alaan liittyviä rutiinitöitä halpatyömaihin? Tietoliikenteen kehitys tekee tämän vallan helpoksi.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Niina,

Olen kanssasi samaa mieltä muutenkin kuin vain Kainuun osalta - tarvitaan pientiloja, perinteistä sekä uutta luovaa pk-teollisuutta suurteollisuuden rinnalle.

Vihreät ovat aikoinaan ymmärtäneet monimuotoisuutta ja ehkä ymmärtävät vieläkin, mutta nykyisin keskittyneet niin voimakkaasti globaalisaation edistämiseen, että unohtaneet kyläyhteisöjen kehittämisen lokaalisesti.
Vielä 70-luvulla vihreissä piireissä keskusteltiin omavaraisista kylistä, joissa kotitalouksien energia tuotetaan paikallisesti ekoteknologialla ja ruoka luomuna. Nyt suuri on kaunista, puhutaan metropoleista ja maailmasta ilman rajoja. Maalaiselämän lumo on vaihtunut multikulttikaupunkien värinään.

P.S. Niina, minua kiinnostaa kovasti näkemyksesi maaseudun ja maatalouden kehittämisestä.

Ana María,

Sanot että suurteollisuus karkaa halvemman tyävoiman maihin. Käsitys teollisuudesta työvoimavoittoisena on monilla aloilla vanhentunut. Suomen paperiteollisuutta on automatisoitu jo kymmeniä vuosia ja silloin kun sitä ruvettiin siirtämään 90-luvun alussa Etelä-Amerikkaan, valtavat tehtaat oli täysin tietokoneohjattuja, koko valmistusprosessi hoidettiin kuten nykyäänkin vain muutaman hengen voimalla valvontakeskuksesta käsin, aivan kuten ydinmoimaloissa.

Paperitehtaat eivät siirtyneet halvan työvoiman perässä eikä huippuosaamisen tai haipputeknologian. Suomi on ollut ja on maailman huippu paperinvalmistuksessa ja paperikoneiden suunnittelussa. Paperiteollisuus, kuten muukin automatisoitu suurteollisuus, joka kuluttaa paljon sähköä, lähtee halvan energian maihin, jossa tuotanto- ja kuljetuskustannukset ovat edullisemmat, siis vähemmän verotetut kuin Suomessa.

Olisiko politiikkojen syytä miettiä koko energiapolitiikka uusiksi? Keskittyä rakentamaan ekotaloja, aurinkokennot ja systeemit myös vanhoihin kerrostaloihin, pieniä generaattoreita asutuskeskukset täyteen. Lähiruokaviljely myös kaupunkeihin jne. Ylipäätään omavaraisuuteen, mikä säästää ostoenergian kulutusta kaikessa arjen elämässä. Se säästäisi paljon ja laskisi energiaveroja alas.

Työvoimakustannuksissa Suomi ei pysty kilpailemaan matalamman elintason maiden kanssa, siksi on täysin luonnollista että työvoimavaltaiset teollisuuden alat keskittyvät nopean väestökasvun alueille. Olen sitä mieltä, että Suomalaisen yhteiskunnan on poistettava byrokratian esteet yritystoiminnalta, vapautettava yrittäminen ja tuettava luovaa tuotantoa. Hyvässä lykyssä vapautamme ihmiset tylsästä liukuhihnatyöstä mielekkääseen tekemiseen. Vaikkapa hoitamaan puutarhaa keskellä kaupunkia.

Käyttäjän ninajaakkola kuva
Nina Jaakkola

"Vihreät ovat aikoinaan ymmärtäneet monimuotoisuutta ja ehkä ymmärtävät vieläkin, mutta nykyisin keskittyneet niin voimakkaasti globaalisaation edistämiseen, että unohtaneet kyläyhteisöjen kehittämisen lokaalisesti.
Vielä 70-luvulla vihreissä piireissä keskusteltiin omavaraisista kylistä, joissa kotitalouksien energia tuotetaan paikallisesti ekoteknologialla ja ruoka luomuna. Nyt suuri on kaunista, puhutaan metropoleista ja maailmasta ilman rajoja. Maalaiselämän lumo on vaihtunut multikulttikaupunkien värinään.

P.S. Niina, minua kiinnostaa kovasti näkemyksesi maaseudun ja maatalouden kehittämisestä."

Ilahduttavaa kuulla. Olen itsekin huomannut tämän kehityskulun, josta puhut.
Innovatiivisuus ja luovuus ovat muodissa ja sellaisia taikasanoja, että aion sortua itsekin niitä käyttämään, hehheh. Minä visioin, että tulevaisuus on innovatiivisessa ja luovassa maataloudessa, joka ei nojaa fossiilisiin polttoaineisiin vaan hyödyntää luonnon omia lakeja. Maataloudesta tulee suunnitteluintensiivistä ja nykyinen energiaintensiivinen maatalous väistyy öljyn hinnan noustessa. Maatalouden työpaikkojen määrä lisääntyy samalla kuin työn luonne muuttuu. Maataloudessa käytetään vähemmän koneita mutta tämä ei tarkoita että ihmiset tekevät koneiden työt, vaan että tuotantotapaa muutetaan luonnonmukaisemmaksi. Aiheesta voisi jatkaa yksityiskohtiin, mutta menee ohi tämän keskustelun aihepiirin. Pääpointtini on kuitenkin, että maatalous ei suinkaan ole mikään auringonlaskun ala, vaan että siinä jos missä on mahdollisuus hyödyntää osaamista ja luovuutta tavalla, joka varmasti tuottaa hyötyä suomalaisille. Immateriaalitalous voi tuottaa tai olla tuottamatta, koska se on helppo ulkoistaa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Nina,

Kiitän vastauksestasi. Olen kanssasi täysin samoilla linjoilla. Suomen etu, pohjoisesta sijainnista huolimatta, on puhdas luonto ja laajat vesistöt.
Mielestäni Suomen kannattaa panostaa vaihtoehtoisiin tuotantomenetelmiin maataloudessa ja erikoistua. Kenties luomuun (myös luomulihaan), jolle on kasvavaa kysyntää rikkaissa, ympäristötietoisissa maissa.

Käyttäjän amgs kuva

Puhutaan sitten vihreistä:) Sinänsä eduskunnassa vihreät ovat olleet ajamassa luomumaatalouden arvon nostamasta ja sen merkityksen korostamista. Eikä vain luomutuotantoa, vaan myös paikallista ruokatuotantoa. Maatalousasioissa ero vihreiden ja muiden puolueiden välillä on siinä, että vihreiden mielestä maataloustuotannon pitää tapahtua luonnon ehdoilla ja luontoa kunnioittaen. Minä ja moni muu vihreä emme näe maataloutta menneen ajan elinkeinona, vaan tärkeänä elinkeinona nyt ja tulevaisuudessa. Ruokaturvan pitää perustua omaan tuotantoon.

Aivan kuten Elina, olen sitä mieltä, että luomutuotteille voi olla kysyntää muuallakin. (http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49647-suomala...)Ihmiset Suomessa ja muualla ovat tulleet tietoisiksi luomutuotteiden arvosta, mutta myös lähiruuan. Lähiruoka ei saksalaisille tarkoita suomalaista. Eli pitäisi panostaa niihin tuotteihin, joilla on ulkomailla kysyntää. Maataloudessakin tarvitaan luovuutta. Suomen luomutuotteiden valtti on juuri puhtaudessa. Ruoan puhtaus on moniselitteinen asia, jossa luonnonsuojelulla ja luonnonystävällisilla ratkaisuilla on suuri painoarvo. Vihreät ovat ensimmäisiä joukossa kannustamassa etsimään ja käyttämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja

”Suuri kysymys, jonka haluan esittää Ana Maríalle ja Jukalle, on miten saada luova ala kehittymään sellaiseksi, että sen alan yrittäjät työllistävät enemmän kuin vain itsensä? ”
Vastaan vain ja ainoastaan omasta puolestani. Nykyisessa taloudellisessa tilanteessa pitää arvostaa, jos luovan alan yrittäjä, tai kuka tahansa yrittäjä pystyy työllistämään itseään ja maksamaan yhteiskunnalle veroa. Yhden ihmisen toimiva yritys on voitto yksittäisille ihmisille ja yhteiskunnalle.

Verkostoituminen on kaikille yrittäjille tärkeä vaihe laajentumista ajatellen. Laajentuminen on merkki yrityksen kasvusta, joka mahdollistaa uusia työntekijöitä palkkamiseen.

Jarmo Linkosalo

Parahin Ana Maria, taidatpa lukea lehtiä ja seurata suomalaista mediaa aika tarkkaan. Siellähän kerrotaan, että suomalaiset ovat aika rehellistä porukkaa, joskus peräti rehellisen rasistisia, saattaapa sinulla olla ihan omakohtaisia kokemuksiakin. Siihen se rehellisyys sitten loppuukin, massonimedia on patologinen valehtelija. Puhelevat systemaattisesti asian vierestä ja valehtelevat senkin, niin ja mitä suurempi vale, sen paremmin menee läpi. Halpatyövoima ja suuret markkinat eivät koskaan löydy samasta paikkaa, koska suuret markkinat ovat sama kun työntekijöiden ostovoima. Massoni puhelee suurista markkinoista, todellisuudessa vähätelläkseen todellisia markkinoita, mitä kehittyvästä maailmasta löytyy, nimenomaan Mikaelin mainitseman perinteisen teollisuuden alueelta. Sanotaan kuvitelluksi esimerkiksi joku keskiverto suomalainen Ana Maria, jolla on alle 100 euron kännykkä, perheen viikottainen kauppalasku on reilusti yli 100 euroa ja joka asuu perheineen yli 100 tonnin asunnossa.

Massonimedian mukaan perinteinen teollisuus lähtee Suomesta, todellisuudessa kaivostoiminnassa haetaan louhintalupia yhtä mittaa ja metsäteollisuus pyörii sen, kun metsistä irti saadaan, kaikki tämä pitäisi oikeastaan jatkojalostaa paikan päällä mahdollisimman pitkälle, loppukäyttäjä se laskun lopulta maksaa. Tuossa Elina mainiossa kommentissaan jo toikin esille teollisuuden teknisen kehityksen ja toisaalta energian hinnan vaikutuksia talouteen. Paperiteollisuudesta tosin, puuhan on kuitua ja sideainetta, sellunkeitossa sideaineesta saadaan energia, mitä paperin muut valmistusprosessit vaativat ellei yli, hierre sitten erikseen. Jos tosiaan kävisi niin, että kolmannen maailman porukat saisivat päivän työstä sen toisenkin riisimukin palkakseen, lähteekin ruuan hinta jyrkkään nousuun ja ollaankin Ninan esilletuomien asioiden kanssa tekemisissä.

Käytin tossa alempana kommentissani aika fasistista käsitettä kun tuonti-ihminen. Se on massonin terminologiaa, massonin näennäinen, tasa-arvoinen suhtautuminen ihmisiin, ihonväristä ja sukupuolesta huolimatta johtuu siitä, että massoni pyöristää ihmisarvon globaalisti nollaan. Karjalaisena kutsun keskustelukumppaneita aina etunimellä, enkä teitittele ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta. Toivotan onnea ja menestystä Ana Marialle ja Jukalle vaaleihin, mutta valta ja vahtikoira ovat vaihtaneet paikkaansa. Massonimedia sitä todellista valtaa tässä maassa käyttää, ja kansanedustajien velvollisuus on lukea rivien välistä ja laittaa sille kapuloita rattaisiin.

Jarmo Linkosalo

Jukka, mitä on sosialismi? OK, minä voin kertoa, en tiedä, eikä taida tietää moni muukaan, kovin siitä vaan puhutaan. Onkohan se sitä Tannerilaista osuustoimintaa, kun esimerkiksi useampi, vaikkapa pientilallinen ja vähän suurempikin laittoi kortensa kekoon ja perusti jonkin sortin meijerin. Tuotteiden jatkojalostusta pientä voittoa vastaan, jollekulle työpaikka, voin hinta alemmas ja teollisuus duunarillekin voita leivän päälle vaikka sitten sunnuntaipäiväksi. Kaikki pitää nähdä ajan taustaa vastaan, ei silloin starttirahaa tyhjästä painettu, mitä nyt Saksassa finaalirahaa sitten muidenkin edestä. Kuulostaa kuiteskin enemmin osakeyhtiötoiminnalta, liberaalia kapitalismia, pienkapitaalia syntyy suuremman kylkeen ja suurkapitaalin suhteellinen osuus, valta, vähenee.

Entäs kommunismi, tämän tiedän, monopolikapitalismia, jako kahteen, eliitti/rahvas, toinen omistaa kaiken ja toinen ei mitään. Suurkapitaali muodostetaan esimerkiksi pienemmät yhdistämällä, mitään uutta ei synny, ei edes kuolleena syntynyttä ideaa. Pelko ei synny, se tulee ulkoapäin. Vasemmistoreitti kommunismiin testattiin Venäjän vallankumouksessa, Tsaarille ja valtaosalle yrittäporvareista sekä luottoduunareista kuula kalloon, tieteestä ja taiteesta nyt puhumattakaan, väkivaltakoneisto pakkojärjestystä valvomaan, uus eliitti valtaan kaiken omaisuuden haltijaksi, keskenään vielä tappelemaan ja tapattamaan lisää rahvasta toiselle näyttääkseen. Sitten vaan porukalla tekemään karvahattuja ja atomipommeja, että ovat ne amerikkalaiset niin paskat housuissa, että maksavat verorahoistaan mitä tahansa aseteollisuusmonopoleille vastaavista, tunsivatkohan toisiaan, ainakin 2. Maailmansodan aikoihin tunsivat.

Monopolikapitaaliin päästään tietysti myös oikeistoreittiä. Pankkikeinottelua, kartelli kartellin perään, mihin hävisivät amerikkalaiset autonvalmistajat, entäs mahdollisesti Nokia. Samoin kun edellä, ennen kaikkea täytyy päästä pk -yrityksistä eroon, esimerkiksi tukehduttamalla ne työttömyydellä aiheutetulla ostovoiman romahduksella ja sitten sulauttamalla suurempiin. Työttömyyttähän saa kätevästi aikaan energiaveroilla, tuontitavaralla ja tuonti-ihmisillä, kuulostaako tutulta.

Työ ehkä menee sinne, missä se on halvinta teettää, mutta tavara mydään sinne, missä siitä saa paraan hinnan, maksetaan sitten vaikka kulutusluotolla, pankki lainaa ja veronmaksajat takaa. Täälläkin kuulee juttua globaalista työn uudelleenjaosta. Jakaja kyllä tiedetään, sentään alle 7 miljardia, riippuen lapsityöstä ja siitä, tehostetaanko tuotantoa sillä, että jokainen viimeisenä työnään kaivaa itse oman hautansa, mutta mikä se jaettava työ on. Jos kiinalaiset tekevät suomalaisten työn, kuka se kiinalaisten työt sitten tekee. Vai lasketaanko tässä että kolmas maailma tyytyy mukiin riisiä ja palaan rotanlihaa päivän palkkana maailmanloppuun saakka.

Eivät ehkä tyydy, ja sen puoleen Suomenkin monopoli kommunistimedia sitä valheellista maailmanloppua hehkuttaa vihreiden säestyksellä, mikä tosin voidaan välttää verottamalla kuluttajat ja sitä kautta pk sektori kuoliaaksi muka. Kolmas maailma on valtava markkinapotentiaali, kun on puutetta muustakin kun kännyköistä. Siellä on monennäköistä tietoa ja taitoa, vaikka nyt tavalliselle tallaajalle alpakka villapaidasta kulttuuriin. Mitä heiltä puuttu, me ollaan siinä hyviä, mitä me olemme jo unohtaneet, he ovat siinä hyviä, kiinnostaisko vaihtokauppa, ilman arvojohtjia. He ovat kuiteskin sinne päin tehtävässä kaupassa asiakkaita, ja määräävät keneltä ostavat. Joltakin pienempien yritysten yhteisyritykseltä vai kartellikommareilta, jotka ovat niitä entisiä kolonialistiherroja, massamurhauttajia ja koronkiskureita. Tässä on se syy, miksi länsimaisesta innovatiivisesta yrittämisestä ja empatiasta pitää päästä eroon, keinolla millä hyvänsä. Joku päivä se toinen teollinen vallankumous vielä tapahtuu. Ekovihreä massoni luulee elävänsä ikuisesti tappamalla kaikki vastasyntyneet, mutta samaa panosta ei voi käyttää kahteenkymmeneen kertaan edes Hollywood.

Eli sitten se varsinainen kysymys. Minkä takia Vihreät eivät valinneet vaalilogokseen sitä Suomen Ilmavoimien sota-ajan tunnuksena olevaa hakaristiä? Minkä puoleen pitää väittää, että valkoinen on mustaa taikka kartellikommunismi on liberaali kapitalismia, ylipäätään, miksi pitää tolkuttaa, että hauki on kala, kun kala on muutakin kun pelkkä hauki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

En kyllä voi yhtyä tähän Relanderin osioon: " Nokia ei ollut tietoyhteiskunnan airut, vaan teollisen yhteiskunnan viimeinen parahdus. Se valmistaa tuotteita, jotka kolahtavat kun pudotettessa keittiön pöydälle. Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus."

Kännykät ovat sulautettuja järjestelmiä, joiden arvosta suurin osa on softaa. Kyllä Relandin pääkin kolahtaa, jos kaatuu humalassa, vaikka suurin osa sisällä onkin softaa.

Tuohon aasinsiltaa vedoten kannattaisi muistaa, että luvun alkuun saakka sekä Tekesin että EU:n puiteohjelmien tärkeänä osana olivat sulautetut järjestelmät. Sitten tuli kuvioihin multimediahömppä ja Tekes antoin tukea Hesarin, Maikkarin jne, multimedia hankkeille, budjetti satojen miljoonien markkojen luokka ja sama tapahtui EU:ssa. Hukkaan heitettyä rahaa. Tällä vuosikymmenellä on sulautetut järjestelmät löydetty uudelleen, ARTEMIS-budjetti 3 miljardia euroa jne.

PS. Allekirjoittanut lanseerasi termin "sulautetut järjestelmät" Telenokiassa talvella 80-81.

Matti Palviainen

"Jälkiviisaasti voi todeta, että Nokia ei ollut tietoyhteiskunnan airut, vaan teollisen yhteiskunnan viimeinen parahdus. Se valmistaa tuotteita, jotka kolahtavat kun pudotettessa keittiön pöydälle. Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus. Työn lopputuotteena on esine, johon voi lyödä päänsä, mutta ei ideaa, joka loisi uutta. Teollisen yhteiskunnan käsikirjoituksesta pitää luopua. On ihan turha halata jäähtyvää savupiippua ja toivoa, että teolliset työpaikat alkaisivat lisääntyä."

"Tietoyhteiskuntakehityksen terävin kärki elää palvelukonsepteista ja keksii uusia tapoja koota ihmisiä ideoiden taakse."

Palvelukonseptit perustuvat fyysisiin tuotteisiin kuten matkapuhelimiin ja niiden infraan.

Jos Suomi luopuu teollisuudestaan, mihin holtiton globalisaatioon heittäyminen on johtanut ja johtaa, niin syömmekö palvelukonsepteja, pukeudummeko palvelukonseptiin, liikummeko palvelukonseptissa, soitammeko palvelukonseptissa?

Relander on tyypillinen vihreä huuhaa-kukkahattusetä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joidenkin maiden palvelukonseptina on matkailu. Kyllä he siellä syövät ruokaa ja tarjoivat matkailijoillekin.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Nokiaa on helppo kritisoida, koska se ei puolustaudu julkisesti - helppoa, mutta vähän raukkamaista. Nokian Suomeen tuomilla miljardeilla on rakennettu tätä maata ja elätetty myös monia kulttuurintuottajia, joiden töillä ei muuten olisi kysyntää.

Mikä on se luova talous, johon Suomen pitäisi panostaa? Voiko tätä luovuutta syödä, voiko sillä parantaa sairaita, voiko sillä maksaa pois ulkomailta otettua velkaa? Antakaa jotain esimerkkejä.

Netissä on luovuutta ja vapautta enemmän kuin kukaan ehtii kuluttaa. Ongelma vain on, ettei kukaan halua maksaa siitä mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Ollila ja jotkut muutkin Nokian johtajat ovat saaneet paljon haastatteluaikaa televisiossa. Ollila on myös levittänyt sanomaansa monissa yhteisöissä päätyötään laiminlyöden päästäen Nokian rappeutumaan. Ollilalla ei koskaan ole ollut munaa myöntää virheitään, jotka ovat olle tuhoisia Nokialle.

Nokia on syönyt korkeakouujen siemenperunat, miljardeja siihenkin on mennyt ja myös noiden 5000 ihmisen kouluttamiseen. Suomi on ollut Nokian bulvaanien maa virkamies- ja poliittisella tasolla. Ja Nokia on tuhlannut miljardeja ja ja kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia turhaan työhän, jota vielä kehtaa nimittä t&k:ksi.

80-luvulla Nokialle tarjottiin reititintä lautasella, mutta Hentinen ja co. eivät ymmärtäneet mistä kyse... Cisco on suurempi kuin Nokia.

Maaria Pahonen

Petteri,

Pyysit esimerkkejä, tässä yksi. Jos Nokiassa olisi ollut enemmän luovuusosaamista, siellä olisi haistettu kosketusnäyttölaitteiden kehittämisen tärkeys ajoissa, ja yrityksellä voisi tänä päivänä olla varteenotettava kilpailija, tai useampikin, Applen tuotteille. Mutta koska Nokia edelleen toimii savupiipputeollisuuden riskiaversiivisella mallilla, jossa epävarmoihin kehityskohteisiin ei uskalleta investoida (eikä niiden joukosta myöskään osata valita niitä, jotka tulevaisuudessa osoittautuvat kannattaviksi), se on jäänyt pahasti jälkeen korkean katteen laitteissa.

Luova talous ei ole mikään oma erillinen saarekkeensa, vaan luovien prosessien hallitsemisesta ja osaamisesta on hyötyä missä tahansa liiketoiminnassa. Eikä ainoastaan hyötyä, vaan nykypäivänä kaltaisessamme valtiossa, jonka pitäisi saada vientiä aikaiseksi länsimaisiin sivistysvaltioihin eikä pelkästään Afrikan ja Intian suuntaan, luova osaaminen on välttämätöntä. Puhtaat taidealat ovat vain pieni siivu siitä suuresta massasta, jonka kehittämistä meillä nyt tarvitaan.

Timo Koivistoinen

MTV3 Katsomon kautta näkyy 45 -minuuttia ohjelma

Kohdasta 00:32:48 alkaa

http://www.katsomo.fi/?progId=60322

Yläpuolella on aivan tuore kertomus aiheesta.

KANNATTAA KATSOA!!!

Mirjami Parant

Suomalaisuus on suomettumisen parasta A-ryhmää! Meillä aiemmin pelastusrenkaina toimineet Paasikiven-Kekkosen -linja, Suomi elää metsäteollisuudesta -linja, Suomi elää Nokiasta -linja ovat nyt liki historiaa. Mahtoiko väliin mahtua jokin muu sini-valkosuomalaisuuden armoevankeliumi? Joka tapauksessa näiden fenomenioiden turvaan kulloinkin vallassa ollut poliittinen eliitti on uhrivalansa vannonut. Saammeko nyt postmodernista aallosta uuden suomettumisen ilon, jää nähtäväksi.

markku palonen

KOKO poliiittinen yhteisö on aina ollut 2-6 vuoteen jäljessä teollisuuden kehityksestä.Aina.

Nokian ongelmat on sisäisiä ongelmia, eikä poliittiset ryhmittymät voi niitä ratkaista.

Näin se yhteiskunnassa menee, kun tilaa 4 vuotta jäljessä kamelinpaskaa,sitä saa, kun ei ole näkemystä tulevaisuuteen ja lobbarit ovat käynneet saunassa.

Teollinen yhteiskunta elää vielä.Se on mahdollisuus.Laivanrakennus on kaksijakoinen juttu,suunnittelu ja rakennus.Se voidaan vielää näyttää.

Ideoiden lanseeraus suomessa on aina ollut yksilöiden varassa ei suomen teollisuus tai valtio ole koskaan kannnustanut.Kaikki on luisutettu ulkomaille.

Kekkosen ja neuvostoliiton aikaan saamat tehtaat,Rautaruukki ,Outokumpu, tai Kemira,on myyty ulkopuolisille keinottelijoille.

Ei se mitään.onhan kaikki eurot saatu kannattamaan pankkien pörssikeinnottelua.Repikää siitä.

Mr Cool

"Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus."

Nämä alat ovat kyllä paljon kaikkea muutakin kuin tavaran massatuotantoa. Vihreille pitäisi järjestää ekskursioita maamme teknillisiin korkeakouluihin, niin avautuisi tuo suppea maailmankuva. Maakuntamatkoilla taksin ikkunasta näkyvä tehtaan savupiippu on vain jäävuoren huippu siitä korkeasta teknologiaosaamisesta, jota luova insinöörikuntamme on vuosikymmenet rakentanut; Suomi on edelleen maailman huippua perusteollisuuden teknologioissa ja myös mobiilitekniikassa. Vaikka itse tuotanto siirtyisikin halpamaihin, osaaminen jää silti Suomeen mahdollistaen palveluiden viennin. Ellei tätä osaamista sitten ehdoin tahdoin anneta ajautua unohdukseen, koska joidenkin mielestä Suomi voi ihan hyvin elää seuraavat vuosikymmenet angrybirdseillä.

Insinöörin työ on jo lähtökohtaisesti luovaa ongelman ratkaisua. Myös sellaisten insinöörien, joiden työn jossain vaiheessa ollaan tekemisissä savupiippujen kanssa. Ei tästä tulisi mitään, jos kaikki olisivat baskeripäisiä graafikkoja tai javakoodaajia.

Juha Malinen

Nokian valmisteet olivat vuosia asemassa , jossa hinnoittelu oli korkea
ja ostaja maksoi "brändistä".
Niinä vuosina Suomessa kehitettiin kännyköihin sentään polyfoniset
soittoäänet.
Eipä muuta jäänytkään mieleen ajasta jolloin Japanilaisissa kännyköissä
pyörivät jo liikkuvat kuvat ja meillä täällä pohjolassa oli tilaisuutemme.

Risto Koivula

Rikollisesta "EUROTIETEESTÄ" TAKAISIN OIKEAAN TIETEESEEN!

http://ristokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Se on joka tapauksessa tehtävä. Mitä kaikkea muuta, se on sitten kolmas juttu.

Poistettu Poistettu

Relanderin toiveet voivat täyttyä. Ainakin minulla on jonkinverran luottamusta tämänhetkisiin lapsiin ja nuoriin. On siellä, niin kuin joka vuosikerrassa, epäonnistujia, rettelöitsijöitä ja typeryksiä, mutta mielestäni suhteellisesti vähemmän kuin omassa tai sitä edeltävissä vuosiluokissa. En ole suinkaan samaa mieltä, lähellekään, kaikkien nuorten kanssa, mutta nykyään monella heistä on laaja mielipide, tietoa ja kosketusta maailmaan tavalla jota moni ei tiedä edes olevan olemassa. Uskon myös että päinvastoin kuin yleensä esitetään, viihteiden, informaation ja ärsykkeiden tulvasta sikiää jotain uutta ja hyvää. Tietenkin myös ongelmia tulee, mikään ei ole ilmaista.

Nörteissä, siinä on potentiaali jota ei osata käyttää sitten ollenkaan. Ei nörttien avulla maata pelasteta, mutta mielestäni se on suurin yksittäinen hyödyntämätön alakulttuuri/kansanosa.

Jyrki Seppälä

Eikös todelliset taiteilijat ole aina potkittu kouluista veks. Salvador Dalille sanottiin, että mene himaas piirtelee.
Missä KOULUSSA opetetaan luovaksi?
Semmoisia mestoja, missä voi väsätä "taidetta" ja duunata omii jutskii ja kaikenmaailman juttuja on tietty hyvä olla.

Vihreiltä täytyy kysyä, että mitä luovaa, uutta, makeeta on pakottaa lapset ja nuoret opiskelemaan ruotsi, vaikka maailmassa on ainakin 6000 kieltä, mistä valita?

Toimituksen poiminnat