Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.
En ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja
Kerroin yhdelle kaverille tuossa vuosi sitten, että meillä on toinen tulossa. ”Kaksi lasta on PALJON enemmän kuin yksi”, hän kertoi kokemuksesta. Ennustus oli harvinaisen kohdallinen.
Elämän tyhjät hetket vain katosivat toisen lapsen myötä. Ja me sentään olemme labradorinnoutajaa vaille nelihenkinen normiperhe, jossa hoitovastuu jakautuu kahdelle.
Tuskin uskallan edes kuvitella, millaista olisi selvitä kaikesta tästä yksin.
Flunssan iskiessä pitäisi jäädä kotiin aina. Jokainen iltameno olisi soviteltava mummien, kummien tai muiden mahdollisten hoitajien aikatauluihin. Jos haluaisi puhua toisen aikuisen kanssa, olisi odottava, että pinnasängystä kuuluu zzz ja sitten avata facebookin chatti. Taaperoikäisen kanssa vessakäynnitkin pitäisi suunnitella etukäteen ja roskien vieminen vaatisi vähintään kolmannen käden. Yhden lapsen yksinhuoltajia pidän sankareina, kahden tai useamman utooppisina taruolentoina.
Lisäksi lasten kasvatuksesta pitäisi selvitä, kiitos nykyisten asuinkustannusten, käytännössä ilman rahaa. Nuoren työssäkäyvän ihmisen mediaanipalkka lienee alta kahden tonnin miinus verot.
Parempituloisiakin on, mutta myös paljon huonommin ansaitsevia. Ja jos kuvittelee miten tuosta rahasta maksetaan asumiset, puhelimet, netit, vakuutukset ja lasten harrastukset, homma menee todella hankalaksi.
Lisäksi jo päiväkoti-uskottavuuden ylläpito vaatii tiettyä varustetasoa. Ilman Wiitä olet traaginen tapaus, ja kavereiden legovarastot ovat aina paljon isompia.
Lapsiperheet ovat tiukoilla ja yksinhuoltajien arki on kuvitelmien tuolla puolen. Tämä näkyy myös tilastoissa.
Kelan erikoistutkijan Mikko Niemelän mukaan lapsiperheitä alkoi pudota köyhyysrajan alapuolelle 90-luvun laman aikoihin. Joukkotyöttömyyden aikaan ilmiö oli ymmärrettävä, vaikkakaan ei hyväksyttävä. Outoa on, että suuren laman päätyttyä köyhyys ei kadonnut mihinkään, päinvastoin. Tällä hetkellä virallisen köyhyysrajan alapuolella elää satatuhatta lasta.
Köyhyysraja on toki suhteellinen, mutta perheissä ja varsinkin yksinhuoltajakodeissa on myös absoluuttista köyhyyttä. Lasten elämään se heijastuu odotushorisontin kaventumisena ja resurssipulana.
Köyhien huoltajien lapset harrastavat vähemmän ja syövät huonommin kuin muut. Köyhyydellä on lisäksi taipumus kulkea mukana halki elämän. Köyhien kotien lapset putoavat aikuisina toimeentulotuelle kaksi kertaa muita lapsia todennäköisemmin.
Järjestelmämme vuotaa pahasti. Hyvinvointivaltion perusidean pitäisi olla se, että ihmisillä olisi samanlaiset mahdollisuudet onnistua elämässään kotitaustastaan riippumatta. Tämä ei enää toteudu käytännössä. Tasa-arvon kannalta lapsiperheköyhyys on valtava ongelma.
Sivistysvaltiossa ei pitäisi sallia sitä, että mahdollisuudet jakautuvat vuosi vuodelta epätasaisemmin.
Lapsiperheiden, ja varsinkin yksinhuoltajien, köyhyysloukku on paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös malliesimerkki lyhytnäköisestä taloudenpidosta. Jos näet ajatellaan ihan kylmän kansantaloudellisesti, tietyn ihmisryhmän pitäminen köyhänä ei yksinkertaisesti kannata.
Olisi korkea aika unohtaa kokoomuslainen diibadaaba siitä, että rikkaiden rikastuminen viime kädessä hyödyttää kaikkia. Se ei nyt vain mene näin. Isot tuloerot näet vaikuttavat elinkustannuksiin. Hinnat asettuvat yhteiskunnissa sellaiselle tasolle, että keskituloisella ihmisellä on varaa keskimääräiseen ostoskassiin. Tästä syystä suhteellinen köyhyys on aina myös jossain määrin absoluuttista, ihan oikeaa köyhyyttä.
Emme voi sallia sitä, että yhteiskuntamme syntyy yhä enemmän lapsia ilman toivoa. Tarvitaan enemmän perinteisiä ja hyväksi koettuja tulonsiirtoja. Paremmin resursoidut huoltajat eivät katoa rahoineen kaukoidän paratiisisaarille eivätkä investoi toscanalaisiin viineihin, vaan ostavat lähikaupasta vähän parempaa ruokaa ja vähän enemmän vaatteita. Tämä piristää paikallista taloutta, samalla, kun lasten hyvinvointi kasvaa. Ihan riippumatta siitä, missä ruoka on tuotettu ja vaatteet neulottu.
Vanhemmuus on jo sinällään aika stressaavaa. Jos öiseen valvomiseen, korvatulehduksiin ja uhmaiän kiukkukohtauksiin lisää vielä pätkätyöt, jatkuvan taloudellisen epävarmuuden ja jokapäiväisen huolen rahojen riittävyydestä, saa olla melkoinen äiti tai isä, joka ei välitä stressiään myös lapselle.
Kyse ei siis ole vain lasten aineellisesta hyvinvoinnista, vaan vanhempien jaksamisesta, ja sen myötä lasten mahdollisuuksista saada osakseen kaikki se henkinen läsnäolo, joka heille kuuluu.
En ymmärrä sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, jossa hyväksytään lasten eriarvoisuus tosiasiana. Yksinhuoltajat ja ahtaalla olevat lapsiperheet tarvitsisivat paljon enemmän kuin nykyisin saavat.
Eroperheissä tukea tarvitsevat myös ne, jotka eivät ole saaneet lapsia itselleen yhteisellä tai oikeuden päätöksellä. Kyllä viikonloppuvanhemmankin luona pitää syödä.
En myöskään ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja. Ajatus on pöyristyttävä, lyhytnäköinen ja kaikkia köyhdyttävä. Jos onnistumme auttamaan heikoimmassa asemassa olevia, heidän lisääntyvä kulutuksensa tuottaa paljon enemmän yhteistä hyvää kuin hyvätuloisten rahastosijoitukset. Niin se vain on.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tuollaisia ne ovat ne "nykynuoret". Kahden lapsen hoitaminen ylellisissä oloissa on taruolennon puuhaa, kun oma mummoni puolestaan hoiti kymmenen lasta olosuhteissa, joissa ei ollut sähköä, vesijohtoa, vaippoja eikä lähikauppaa. Sen lisäksi hän teki kaikki muutkin talon työt, siis navettatöitä myöten.
Milläs superlatiivilla häntä nimittäisit?
Kustannusten karsiminen hallintopuolelta synnyttäisi säästöjä, jotka voisi kohdentaa vähävaraisille, vanhuksille, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Minusta ei pidä antaa hallinnon pöhöttyä samalla kun korotettaisiin veroja. Tämä olisi hölmöläisten touhuja.
Gagarinin kanssa hieman samaa mieltä. Toiseksi lasten hankkiminen ei voi olla pelkkä oikeus ilman omaa vastuuta.
"En myöskään ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja. Ajatus on pöyristyttävä, lyhytnäköinen ja kaikkia köyhdyttävä. Jos onnistumme auttamaan heikoimmassa asemassa olevia, heidän lisääntyvä kulutuksensa tuottaa paljon enemmän yhteistä hyvää kuin hyvätuloisten rahastosijoitukset. Niin se vain on."
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Lapsista kun puhutaan, tulee aina esiin tuo "ennen osattiin hoitaa kymmenen lasta, nyt ei oikein yhtäkään. Kouluun mentiin vuorotellen kun perheessä oli vain yhdet kengät. Jne Totta, tietenkin - mutta ajat muuttuvat vaikka ihminen periaattessa samanlainen onkin.
Nyt jos eläisi 1920-luvun tyyliin niin kyllä omituisena pidettäisiin. Vaatimukset ovat erilaiset tänä päivänä.
Kirjoitus oli hyvä - kiitos siitä. Ilahduin kun joku sanoi jotain positiivista meistä yksinuoltajista. Arjen akrobatiaa on kasvattaa monta lasta yksin - etävanhempi auttaa onneksi monella. Meillä ei ole etävanhempaa mutta sitli elämme, hengitämme ja olemme mielestämme yhtä hyviä tyyppejä kuin te ihan oikeissa perheissä elävät.
Silti vastustan veronkorotuksia, ehdottomasti! Kamalaa, jos vielä lisää pitää maksaa valtiolle joka sitten jakelee meidän rahojamme miten jakelee. EI,EI ja EI.
Mielestäni palkan pitäisi kuitenkin olla se pääasiallinen leivän ja lämmön tuoja perheille. Ihan kamalaa jos pitää elää muiden maksamilla tuilla ja muilla almuilla. Kerjääminen kadulla kielletään mutta pienten lasten vanhemien pitäisi elää kerjäämällä virastoista.
Sanot: "En myöskään ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja. Ajatus on pöyristyttävä, lyhytnäköinen ja kaikkia köyhdyttävä. Jos onnistumme auttamaan heikoimmassa asemassa olevia, heidän lisääntyvä kulutuksensa tuottaa paljon enemmän yhteistä hyvää kuin hyvätuloisten rahastosijoitukset. Niin se vain on." Hyvätuloisten rahastosijoittaminen on minulle ihan tuntematon asia, myös teoriatasolla. Mutta lisää veroja en halua maksaa - miten perskule silloin saadaan raha riittämään jos ei halua sossun luukulla norkoilla? Lapsilisät olisi kyllä hyvä saada hiukan isommiksi ja riittämään ehkä vuoden, kaksi pidempään. Nyt saa todellakin kaivaa koko ajan niitä vanhentuneiden ruokien laareja monessa kaupassa, että joka päivälle jotain ruokaa riittää.
Kaupat ovat muuten vähentäneet vanhan leivän saaatavuutta - siitä voisin mennä barrikaadeille: miksi kaupat saavat heittää hyvää ruokaa roskiin kun sille olisi todellakin ottajia!!! Mielestäni vanhaa ruokaa voisi myydä vaikka10 prosentin hinnalla ja omalla vastuulla. Mutta ei, näin ei tapahdu. Roskiin menee. Pöyristyttävää.
Hyvinvointiyhteiskunta on piloilla siltä osin, että erilaisia tukia ja maksuttomia palveluita ja muita verovaroista kustannettavia etuisuuksia saavat myös ne, jotka pärjäisivät ilmankin tukia ja joilla olis varaa maksaa palveluista, resurssit tulisi kohdentaa vain niihin kaikkein heikoimmin pärjääviin.
Esim. lapsilisät pois keskituloisilta lapsiperheiltä, kyllä he tulevat ilman niitäkin toimeen, kunhan jättävät sen vuosittaisen Thaimaan matkan tekemättä ja monen ei tarvitsisi tinkiä edes siitäkään, vaikka lapsilisiä ei heille maksettaisikaan, suurituloisista perheistä puhumattakaan.
Juuri ne hyvinvoivat bemaridemarit ajavat vaatimuksillaan tämän maan konkurssiin, pitäisi saada sitä ja tätä ja tuota yhteiskunnalta, vaikka ilmankin pärjäisivät, juuri vääristynyt tasa-arvo ajattelu on johtanut tähän, minunkin pitää saada tukea, kun naapurin pienituloinenkin saa.
Entäs jos yksi "suurituloinen" joutuu korkean progression jäkeisellä nettotulollaan rahoittamaan neljän tulottoman ihmisen elämää, joista kaikki ovat ainakin melkein aikuisia ja ilman minkäänlaisia tulonsiirtoja? Pitäisikö sellaisen henkilön verotusta vielä kiristää? Suomessahan ei ole lapsi- tai aviopuolisovähennystä.
Eikö olisi kohtuullista, että korkean veroprogression vallitessa ainakin jollain tavoin oettaisiin huomioon kunkin välttämätön menorakenne?
Juuri näin. Relanderin viittaus joidenkin kokoomuslaisten rikkaita suosivaan politiikkaan on vastuuton sillä se vie vastuun todellisilta maksajilta: Suomi on maailman tasa-arvoisin maa missä tavallinen keskiluokkainen ihminen maksaa verot siten että euromääräisesti suurin veronmaksajaryhmä on keskituloiset ja tätä hieman suurempituloiset jolloin verojen korotusten on käytännössä osuttava juuri näihin tavallisiin äänestäjiin.
Palkkaverotusta on alennettu sillä tavalla tasaisesti, että progressio on jäänyt ansiotuloissa jäljelle (välille 1-50 %), joten suurituloistenkaan lisäverottaminen ei ole kovin helppoa, pääomaverokin ylittää keskimääräisen ansiotuloveroasteen.
Jos Relander tahtoo tarttua sellaiseen täsmäaseeseen jota kokoomus vastustaa on silloin syytä korottaa lapsilisiä ja pistää ne verolle.
Lapsilisien korottaminen ja verollepano kohdistuisi suoraan lapsiperheille ja nimenomaan pienituloisimmille ja olisi kustannustehokas malli koska siinä tuki ja vero tulisivat samassa jo valmiissa paketissa. Joten siitä vaan vihreät ehdottamaan näin vaalien alla! Rohkeus taitaa riittää vai "rikkaiden" mätkimiseen. Näitä Nalleja kun meillä on melkein joka maakuntaan päinvastoin kuin bemaridemareita jotka hallinnossamme törmäilevät sekä rahan myöntäjinä että ottajina niin että vihreiden on vaikea punoa omaa suunnitelmatalouttaan.
Kannattaa lukea ajatuksella tämä aidon city-vihreän älykön uskomaton vitinä: Työkansalle veroja lisää että verorahoitteisissa suojatyöpaikoissa mehivä punavihreä "älymystö" voisi kerskakuluttaa lisää :) kakarakin melkein ilman wiitä voi voi.
Tulisi jumalauta jo niin kova lama että ainaski 1 000 000 kuolisi Suomessa nälkään. Ei tietysti muuten mutta se ilimastonmuutos.
Relander ei ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja. Tämä tuskin tulee kenellekään suurena yllätyksenä.
Mitä veroja Relander sitten lähtisi korottamaan? Elintarvikkeet ovat Suomessa järkyttävän kalliita, samoin kuin polttoaine. Ainakin näiden verotusta pitäisi laskea. Jos jotain pitäisi verottaa, niin kansainvälisiä rahavirtoja. Liikkeelle voitaisiin lähteä vaikkapa valuutansiirtoverosta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valuutansiirtovero). Näiden toteuttaminen vaan saattaa olla vaikeaa ja aikaa vievää, valvonnasta puhumattakaan.
Itse lähtisin ensimmäisenä vähentämään byrokratiaa. Yksinkertaistetaan lakeja, ja vähennetään sitä kautta kaikenlaisten lupien hakemisen tarvetta, niin samalla helpotetaan ihmisten ja yritysten elämää, sekä päästään eroon turhista paperinpyörittelijöistä. Lakkautetaan paskalait ja muut turhat ihmisten elämään puuttuvat lait.
Tuloverojen nostamisella ammumme vain itseämme jalkaan, ja pääomaveroa nostamalla karkoitamme pääoman ulkomaille.
"Heikoimmassa asemassa olevien auttaminen" ei tuota mitään yhteistä hyvää. Jos esimerkiksi toimeentulotukea korotetaan, korotus menee kahteen asiaan:
1) asumiseen (ja sitä kautta inhalle vuokraisännälle)
ja
2) tuontikamaan ja -ruokaan.
Heikoimmassa asemassa olevia voimme auttaa järjestämällä heille duunia. Se onnistuu siten, että korotamme *keskiluokan* käteenjääviä tuloja. Kotitalousvähennys on parasta, mitä tällä saralla on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Heikoimpien auttaminen onnistuu parhaiten keskiluokan verotusta keventämällä ja ohjaamalla kulutusta kohti työllistävää palvelujen kulutusta.
Heitä Relander huolesi pois, nyt ollaan nostamassa jo asumisen, liikkumisen, ravinnon verotusta. Kaikkihan ne on kulutusta.
Kierrätetään verorahat byrokraateilla ja saadaan ne takaisin erillaisina tukina, tosin byrokraattien palkkakustannukset vähennettynä.
Mutta kierrätyshän on tätä päivää, sekun on niin ekologista.
Niin, onhan se ikävää kun verot eivät koske hyvätuloisia. Itse ihmettelin, kun avovaimoni sai 20-vuoden jälkeen kenkään duunistaan, ja hänen veroprosenttinsa NOUSI! Eikös olekin erikoinen asia, mutta totta kuitenkin.
Ihmettelin asiaa, ja pyysimme Verotoimistosta uuden paperin ja alemman veroprosentin. Ok, Verotoimisto lähetti ennakonpidätyspaperin, jonka mukaa häntä pitää verottaa 6,5% mukaan.
Mutta, mutta... sehän koskee TYÖTULOA. Nyt kun hän on työttömänä, niin häntä verotetaan 20% mukaan. Näin sanoi Metallityöväenliiton työttömyyskassa. Kun hänen tulonsa tippuivat lähes puoleen työtulosta, niin valtio sentään häntä muistaa nostamalla hänen veroprosenttinsa ihan uudelle tasolle.
Onpa erikoinen systeemi, kun köyhiä verotetaan korkeammalla prosentilla? Ja tämä on taivaan tosi, dokumentit löytyy.
Ennakonpidätys on nimensä mukaisesti vain ennakonpidätys. Sen suuruudella ei ole mitään merkitystä lopullisen verotuksen kanssa. Tuloveroasteikko on yksi ja sama kaikille. Jotkut tulonsaajat saavat joitain vähennyksiä, joita toiset eivät saa, siinä kaikki.
Ansiotulovähennys ei koske päivärahatyyppisiä etuuksia. Tämä osoittaa vero-ohjauksen vaikeuden - ollaan kuin harakka tervatulla katolla.
Ansiotulovähennys on luotu työnteon kannusteeksi mutta nykyisin se koetaan päivärahansaajien rangaistukseksi. Työtuloa verotetaan alkupäästään niin kevyesti, että kyllä vuoden mittaan kannattaa vähän töitä tehdä mutta kun palkan saa verotta niin pankolta kuuluu nauunta.
Ansiotulovähennys tekee virheellisesti tasaveroksi kutsutun kuntaveron alkupäästään käytännössä voimakkaasti progressiiviseksi.
Ongelma on se, että verojen korotukset koskevat juuri niitä, joiden tilannetta pitäisi auttaa eli keskituloisia. Demarien luoma hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan. Sitten meillä on virkamieskunta hoitamassa tätä rahan kierrättämistä taskusta toiseen. Veroilla ei koskaan luoda mitään uutta ja verojen korottaminen ehkäisee uuden syntymistä.
On kummallista, että poliitikot puhuvat samaan aikaan verojen korottamisesta, uusien yritysten synnyttämisestä ja innovatiivisuudesta.
Relanderin suku on aina elänyt suomalaisten verorahoilla. Onko siis ihme, tämäkin että ehdottaa mieluummin verojen korotusta, kuin byrokratian karsimista?
Minä kannatan mieluummin byrokratian menojen puolittamista ja erilaisten tulonsiirtojen karsimista + nykyisen pankkijärjestelmän uusimista siten, että vain valtion omistamat pankit voivat luoda korollista rahaa kirjanpidolla.
"En ymmärrä vaatimuksia olla korottamatta veroja"
Kannattaa tutustua mihin politiikot käyttävät suomalaisten yhteisiä varoja. Pauli Vahtera listaa ansiokkaasti blogissaan verovarojen holtittoman käytön. Pelkillä turhien menojen säästöillä on mahdollista hoitaa vähävaraisille tulonsiirtoja veroja korottamatta.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaat...
Eikä lista ole edes kattava.
Kun mainitsit 90-luvun leikkaukset lapsilisiin, en muista, että ne olisi poistettu suurituloisilta tai edes porrastettu tulojen mukaan.
Joskus 90-luvulla kun lapseni sai lapsilisää, ihmettelin miksi suurituloisille sitä ylipäätään maksettiin. Olin tuolloin erittäin hyvätuloinen ammatinharjoittaja ja lapsilisät säästyivät kokonaisuudessaan lapsen tilille. Vuosien mittaan kertyi muhkea summa lapselleni. No, olihan se lapsen "omaa" rahaa, mutta erittäin epäoikeudenmukaista pienituloisiin verrattuna.
Itse asettaisin lapsilisän saannille tulorajan ja suhteuttaisin lasten lukumäärään sekä asuntovelkaan. Lapsilisät kuuluvat vähävaraisille ja asuntovelkaisille nuorille, eikä tonneja kuussa tienaaville perintöasunnoissa eläville.
Etenkin nykyään, kun tuloerot ovat kasvaneet rajusti viimeisten vuosien hallituskokoonpanon valtakaudella.
Kaikkein pienituloisimmilta lapsilisät on viety kokonaan jo yli 20 vuotta. Lapsilisä lasketaan tuloksi, kun myönnetään toimeentulotukea.
No helvetti. Pannaan se veroaste sitten vaikka sataan, ja annetaan Ah Niin Viisaan Systeemin päättää KAIKESTA meidän rahojemme käytöstä saman tien. Tosin vastaavansorttista järjestelmää kyllä jo kokeiltiinkin muutamat vuosikymmenet aika helvetin huonoin tuloksin, mutta haittaako se Relanderin kaltaisia hölmöjä? No ei tietenkään, koska "hyvinvointivaltio" &c paskaa ad nauseum...
Nostakaa veroastetta silvuplee, niin me kyllä sitten lupaamme kiertää niitä veroja kaiken kykymme mukaan. Sitä saa mitä tilaa!
PS. Ai niin muuten - mutta eikös tämä Relander olekin se sama paukapää joka mm. ehdotti lentoliikenteen suitsimista Suomesta, koska me kuulemma olemme kyseisen ajatusten Mätäojan mielestä pieni maa?
Heikki & markku: kommenttinne koettelevat uskoani parlamentaarista demokratiaa ja sananvapautta kohtaan, mutta yritän jaksaa uskoa silti.
Mistä herkkänahkaisuus? Luuletko, että veronkorotukset niellään aina noin vain? Nimittely on loppujen lopuksi vaaratonta, mutta kohtuuton verotaakka on aiheuttanut tässäkin maassa monta aseellista kapinaa.
Heh, taas on kateellinen luuseriremmi kommentoimassa. Haluaisivat kiskoa kaikki samaan mustaan kuiluun mihin katkeroituminen on heidät itsensä vienyt.äärioikeisto syntyy aina katkeruudesta.
Köyhyys Suomessa johtuu uusliberalistisesta valheesta jolla hyvin toimeen tulevat yrittävät säilyttää asemansa. He tarvitsevat köyhiä korottaakseen itsensä, saadakseen syyttää maailman ongelmista jotain muuta kuin itseään-peiliin he eivät uskalla katsoa...
Köyhyys Suomessa on syntynyt veronkevennyspolitiikan myötä. Tuloveroja on kevennetty mutta kevennys on otettu takaisin korottamalla kuntaveroja ja lukemattomia eri taksoja jotka vaikuttavat köyhän elämään mutta eivät juuri rikkaiden.
Tällaisen politiikan on aika loppua Suomesta.Kaikki kansa on verolle pantava.
Jukka, oletko sitä mieltä että 2300 eläkkeestä 25% VERO ON ok. 47 Vuoden työuran jälkeen?
Jaakko: verojen korotusvaraa on tietenkin enemmän asteikon yläpäässä. Omaa eläkettä laskiessa kannattaa muistaa se, että maksamme omasta eläkkeestämme 25% itse, loput kerätään nyt työssäkäyvien eläkemaksuista. Eläke on siis "ansaittu" vain neljänneksen osalta.
Jos puhutaan siitä todellisesta asteikon yläpäästä, jonka mukaisia tuloja nauttivilla on nykyistä enemmän veronmaksukykyä ilman, että he joutuisivat tekemään vaikeita leikkauksia omassa taloudenpidossaan ja ilman, että he tai heidän lähimäisensä joutuisivat kärsimään, niin silloin puhutaan sellaisista tuloluokista, jotka edustavat niin pientä osaa veronmaksajista, ettei heidän veronkorotuksellaan olisi edes matemaattisesti laskettuna merkitystä valtion kokonaisverokertymälle, kun tarkastellaan finanssiongelmien laajuutta. Sen sijaan moinen progression edelleen kiristäminen nostaisi vaikeuksissa olevan keskiluokan marginaaliveroastetta edelleen ja panisi heidät faktiseen köyhyysloukkuun, josta ei ulospääsyä näkyisi.
Siitä vain väittämään, että tällainen kannaotto luo mielialaa sananvapautta ja parlamentarismia vastaan, mutta mieluiten näkisin asia-argumentaatiota.
Ketkä me? Miten tuo on laskettu?
Olen itse maksanut työeläkemaksuja 13-vuoden vanhasta alkaen. Nyt kuitenkin kertymään hyväksytään työsuhteet, jotka alkavat 23 ikävuoden jälkeen. Kenen eläkkeisiin se erotus menee? 10 vuotta.
On myös paljon ihmisiä, jotka maksavat eläkkeitä koko ikänsä, mutta kun eläkeikä tulee, kuolevat pois. Kenelle nämä eläkkeet menevät?
Jos ihminen on koko elämänsä tehnyt työtä, niin luulenpa vain, että eläke on ihan itse tullut ansaittua. Ainakin ne pienet eläkkeet.
Myyttiä siitä, että joku muu maksaisi minun pienen eläkkeeni, pidetään yllä siksi, että sillä voidaan sitten perustella eläkkeiden leikkaamisia, kun voidaan sanoa, etteivät nykyiset työssäkäyvät ole enää halukkaita maksamaan minun eläkettäni. Näin esim. Suvi-Anne Siimes on perustellut eläkeleikkauksia valtiovarainministerinä ollessaan.
Jukka: Onko 20% vero 1300:n euron työttömyyskorvauksesta ok? Kun se, verottajan laskelman mukaan, olisi 6,5% saman suuruisesta työtulosta.
Mun 765 euron ansiosidonnaisesta menee myös tuo 20%. Haittaa kyllä selviytymistä arkielämässä eikä palautuksiakaan paljoa tule. Vasemmisto on vaatinut kaikkien tulojen verotuken yhtenäistämistä ja alle 10000 vuositulojen verottomuutta.
No joo. Jos yksipuolisesti katsotaan aihetta verot ja yksinhuoltajat, saattaa kadota näkökulmahorisontin taakse iso osa ihmisistä, jotka kärsivät köyhyydestä, mutteivat saa edes sanallista sympatiaa osakseen, saati sitten taloudellista apua - yksinhuoltajaetäisät!
Minä olen ollut samaan aikaan yhden lapsen yksinhuoltaja, ja kahden lapsen etävanhempi. Mitä se merkitsi taloudellisesti?
Taloudellisesti se merkitsi sitä, että sain toki yhdestä lapsesta elatusavun ja lapsilisän, mutta samaan aikaan maksoin kahdesta lapsesta elatusapuja. Nämä yksinhuoltajaperheestäni pois maksetut avustukset toiselle perheelle olivat enemmän kuin yksinhuoltajana saamani elatusapu ja lapsilisä yhdestä lapsesta.
Suomeksi sanottuna: elätin yhden lapseni yksinhuoltajana ilman mitään perhetukia ja kaiken lisäksi maksoin perhetukien ja elatusvelvollisuuden välisen summan erotuksen pois yksinhuoltajataloudestani.
Kun kaksi muuta lastani olivat noin kolmanneksen kuukadesta luonani, yksinhuoltajataloudessani lisäksi asui käytännössä jatkuvasti yksi lapsi elätettävänäni ilman että sain hänestä lapsilisää saati elatusapua. Elämä oli todella köyhää!
Mitäs tähän Relander sanoisi? Mitä sanoo isälle joka on yksinhuoltaja mutta jonka talouteen ei yksinhuoltajan saamat tuet jää, vaan joka joutuu maksamaan köyhyydestään huolimatta rahaa muille?
Kun nämä perheen elatussysteemit on luotu, tuskin osattiin edes aavistaa, että jonain päivänä isä ei olisi yksinomaan elättäjä, vaan voisi olla niin, että isä olisi yksinhuoltaja ja elatusvelvollinen samalla hengenvedolla. Siis tuplasti köyhä!
Kateeksi käy niitä yksinholtajia jotka saavat ihan oikeasti sen rahan omaa perheeseensä, joten en ymmärrä lainkaan tuota lähtökohtaa, että tavallien yh olisi jotenkin köyhä. Todellisia köyhiä löytyy, mutta ilmeisesti sieltä, minne poliitikot eivät oikein edes halua katsoa.
Ongelma on tuttu mullekin. Eräs kaveri on käytännössä yksinhuoltaja kahdelle lapselle. Lapset ovat lähes koko ajan hänen luonaan, äiti asuu toisessa kaupungissa ja kuittaa lapsilisät-eikä suostu antamaan isälle yhtään.
Näissä ongelmissa ei ole muuta ratkaisua kuin sopimustie ja jos se ei onnistu on yritettävä viranomaisten kautta saada korjausta asiaan. Lakia olisi uudistettava vastaamaan nykyajan tilannetta.
Voimia.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 33 kommenttia