Ulkopolitiikkaa tekstareilla
”Kanervan into kauhistuttaa naisia”, lukee sivun ylälaidassa isoin kirjaimin. Huvittavinta Seura-lehden otsikossa on päiväys: teksti ei suinkaan ollut kuluneelta kuulta, vaan vuodelta 1993. Jokainen voikin käsi sydämellään miettiä, mitä uutta tekstarikohu on tuonut esiin Ilkka Kanervasta. Siis sellaista, jota emme jo olisi tienneet.
Ike on tiedetty alan mieheksi jo 1970-luvulta, eikä tahti tunnu hiipuneen myöhemminkään. Taso vain on laskenut. Julkiset romanssit Laila Snellmanin ja Paula Koivuniemen kanssa ovat saaneet jatkokseen vähintäänkin mielenkiintoisen sarjan peräkammarin poikien kosteita unelmia: Jasmin Mäntylä, Marika Fingerroos ja Johanna Tukiainen. Snellman ja Koivuniemi olivat sentään charmantteja. Nyttemmin tekstarit kulkevat sinne, missä hyllyy sitkeintä silikonia. Se ministerin arvostelukyvystä.
Koko Kanervan ura politiikassa ja mediassa tuntuu pieneltä ihmeeltä. Ike tunnettiin teinipoliitikkoaikoina hyvistä suhteistaan niin Urho Kekkoseen kuin Tehtaankadun valiokuntaankin. Peli oli likaista, kosteaa ja uuvuttavaa. Omien sanojensa mukaan neste nousi niihin aikoihin sellaisiin korkeuksiin, että silmävalkuaisetkin alkoivat kellertää. Taustansa takia Kanerva sopikin uuden länteen suuntautuvan ulkopolitiikan takuumieheksi: likeisten itäsuhteiden muisto pakotti tekemään pesäeroa entiseen. Kanervalla oli ja on pysyvä tarve näyttää, että tuuli puhaltaa nyt Atlantin takaa.
Tuoreena ministerinä Kanerva alkoi henkilöidä vahvasti vanhasta Halosen–Tuomiojan linjasta poikkeavaa ulkopolitiikkaa. Media ihastui, kansa rakasti, Ike oli taas vauhdissa. Länsisuhteiden katsottiin kohenevan, ja Valkoinen talo vastaanotti oppositiosta päässeen kokoomuspoliitikon, jolta saattoi odottaa parempaa tukea kuin pienen pohjoisen maan presidentiltä, joka oli republikaanien näkökulmasta paitsi tulipunainen taustaltaan, myös julkisesti arvostellut Bushin politiikkaa.
Kanerva tapasi Condoleezza Ricen ja hehkutti tuikkivin silmin, että ”niin mieluisia ja lämminhenkisiä tapaamisia kuin tämä ei aina ole politiikassa”. Ei varmasti, Ricella on sähäkkä vartalo ja hyvät sääret. Tapaamisen jälkeen Suomi lupasikin lisää joukkoja Afganistaniin. Nyt agendalle on otettu osallisuus NFR-joukoissa. Lähemmäksi länttä, syvemmälle Natoon.
Emme tiedä, kuinka säihkyen Rice on Kanervalle hymyillyt, mutta sen tiedämme, että kauniin naisen edessä Kanervan arvostelukyky kerta kaikkiaan katoaa. Taivaan kiitos Kanerva ei ollut ulkoministerinä silloin, kun Yhdysvallat etsi vapaaehtoisia mukaan Irakin sotaan. Ja taivaan kiitos Yhdysvaltain ulkoministerin nimi ei sentään ole Pamela Andersson.
Julkisuus tuntuu kaikesta huolimatta kohtelevan Kanervaa vieläkin melko lempeästi. Äijäimago vain vahvistuu, tosin pisteitä laskee se, ettei Tukiainen suostunut vietäväksi. Voi olla, että juuri tämä uhkaa Kanervaa enemmän kuin oman puolueen ärsyyntyneet siskot. Kanerva on hilkulla leimautua kiimaiseksi vanhenevaksi äijäksi, joka ei enää saa ilmaiseksi. Se tietäisi menoa, vallankin jos julkikuva kerran perustuu viriliteetille.
Voi olla että Kanerva säilyttää uskottavuutensa niukin naukin jälleen kerran. Mutta koska hyvät jutut leviävät maailmalla nopeasti, Suomen ulkoministerin toilailuissa ei ole kyse vain kotimaisesta uskottavuudesta. Saksalaiset ja britit nauravat viiksiinsä ja kuullessaan sanan Suomi. Selitä nyt EU:n elimissä pohjoista ulottuvuutta, kun kuulijoiden ajatukset askartelevat pikkuhousun kokoisissa kysymyksissä.
Tähän asti Ike on elänyt elämänsä kevättä. On ollut tilaa, missä häärätä. Pääministeri Matti Vanhasen kiinnostus ulkopolitiikkaa kohtaan on ollut minimaalista, samalla kun presidentti Halosta on kammettu sivuun ulkopoliittisesta päätöksenteosta. Kanerva on saanut hoitaa tonttiaan vapaasti, aseveljenään puolustusministeri Häkämies, kokoomuksesta hänkin.
Jos Elinkeinoelämän valtuuskunnan ehdotus ulkopoliittisen vallan keskittämisestä pääministerille toteutuu, Kanervan tila laajenee entisestään. Se ei Evalle tosin ole tullut mieleen, että yhden lautasen strategia ei välttämättä ole kovin länsimielistä siinä tapauksessa, jos seuraavan presidentin nimi on Sauli Niinistö ja pääministerin Erkki Tuomioja. Siitä voinemme olla jokseenkin varmoja, että kummankaan nimi ei ole Ilkka Kanerva. Sen ei pitäisi olla mahdollista edes Suomessa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Julkiset romanssit Laila Snellmanin ja Paula Koivuniemen kanssa ovat saaneet jatkokseen vähintäänkin mielenkiintoisen sarjan peräkammarin poikien kosteita unelmia: Jasmin Mäntylä, Marika Fingerroos ja Johanna Tukiainen. Snellman ja Koivuniemi olivat sentään charmantteja."
#1 Mikä romanssi Kanervalla on ollut Johanna Tukiaisen ja Julia Tukiaisen kanssa? Kysehän on siitä, että The Times julkaisi tiedon siitä, että Ilkka Kanerva olisi vasta vongannut kansainvälisen kokouksen tauolla molempien samanaikaiseen seuraan. Aikakaan Tukiaiset siskokset eivät ole romanssia vielä tunnustaneet ja vaikuttaa siltä, ettei heillä ole erityistä intoakaan tunnustautua Kanerva-tytöksi. Tietenkin jos on tarkoituksena se, että asia käsitellään Julkisen Sanan Neuvostossa ja että Uusi Suomi pääsee Helsingin Sanomien tapaan Hall of Shameen niin tämä näkökanta on ymmärrettävä. En tiedä, miten paljon Relander on liikkunut muualla kuin Helsingissä ja nähnyt ulkomaalaisissa hotelleissa vapaamielisten ja suvaitsevaisten ammattien harjoittajia, mutta perusperiaate on se, että vapaamielisissä ammateissa voi toimia diplomi-insinöörinaisia, opettajanaisia ja sairaanhoitajanaisia sekä jopa lääkärinaisia, joilla on riittävä englanninkielen taito voidakseen toimia elämysalalla.
#2 Marika Fingerroos on sallinut itsestään melko kevyen julkisuuden, joten tässä riski on pienempi.
#3 Jasmin Mäntylästä on kasvamassa uskottava kokoomuspoliitikko. Hänestä tulee Kokoomuksen kaupunginvaltuustoehdokas ja ehkä 2011 Kokoomuksen kansanedustajaehdokas. En usko, että hän on kovin kiinnostunut kuulemaan siitä, että hän olisi ollut Kanerva-tyttö.
#4 Paula Koivuniemi ja Laiva Snellman olivat ikänaisia ja heille Kanerva ei ollut ongelmallinen hallittava julkisuudessa. Se, että joku ulkopuolinen sanoo, kuka on charmantti ja kuka ei, voi johtaa siihen, että Anne Pohtamon tyylisiä aletaan suosimaan farkkutyttö Armi Aavikon kaltaisten farkkutyttöjen sijaan.
Minusta on jotenkin ihmisarvoa alentavaa todeta, että "Kanervan seuran taso vain laskee" niin kuin tässä yhteiskunnallisena ongelmana olisi Kanervan vanheneminen ja entistä epätoivoisempi seuranhaku. Tässä ei ole ongelmana muu kuin se, että Etyj:n puheenjohtajan tehtävänä on ylläpitää ihmisoikeuksia, vastustaan ihmiskauppaa ja huonoa moraalia virkansa puolesta.
Ei se, että joku harjoittaa vapaamielisiä ammatteja tarkoita sitä, että ihmisoikeudet vähenevät yhtään sen enempää kuin jos kysymyksessä olisi joku "edustus- ja virkarouva".
Asiaa voidaan käsitellä myös yhteiskunnallisesti eikä yhden vanhenevan isoisän ikäisen miehen henkilökohtaisena tragediana. Jasmin Mäntylän kehottaisin jättämään rauhaan, koska hänestä Kokoomus yrittää tehdä nousevaa poliitikkoa, vaikka ei ole todennäköistä, että hän luonteensa vuoksi ottaisi yhtä hanakasti poliisiin niin kuin muutamat nousevat sosialidemokraattiset kyvyt.
Poksahtamista vailla; Hymy avainasemassa. Miehet tuntuvat ottavan verraten tyynesti; naiset jakautuvat jyrkästi, mikä on sinänsä varsin mielenkiintoista. Naisystävä antanut tiettävästi anteeksi, tuntee Iken "pimeän" puolen. Vaikka leikilläni ennustelin:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2008/02/12/jo-toinen-tapaaminen
Ei voi Kanervan edesottamuksia valitettavasti pitää mitenkään liioiteltuina, jos viittaa naisten keskuudessa eri tapahtumista kerrottuun . Nk. hiljainen tieto kertoo enemmän hänestä sen suhteen, josta nyt vain pieni osa on päässyt julkisuuteen.
...ensi viikon keskiviikkona itse, ettei joutuisi tunnustamaan saaneensa puolueeltaan torstaina potkut. Joka tapauksessa päätös on viisainta tehdä ennen kuin Hymy julkaisee ne tekstarit parin viikon päästä.
Muu ratkaisu olisi absurdia.
Huhtikuun Hymyä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Kanerva on alleviivannut eduskuntaryhmälleen, että hänen viimeisin tekstiviestisekoilunsa ei liity "alapään juttuihin", vaan että hän on kesken ulkoministerin tehtäviensä tuntenut vain huolta Dolls-stripparisisarusten toiminnan markkinoinnista ja jakanut heille satamäärin asiantuntevia neuvoja tekstareilla.
Kokoomuksen naiskansanedustaja, sotilaslääkäri T. Nurmi on jo vetänyt taistelulipun salkoon ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tiurakin tuntuu olevan kuin "persiisiin ammuttu karhu", eikä anna Kanervalle enää anteeksi, mikäli Hymyn hankkimat alkuperäisviestit julkaistaan huhtikuun numerossa ja niissä palataan alapään juttuihin. IS vahvisti jo tänään niiden sisältävän avointa seksuaalista viestintää.
Anteeksi ei siis tule ja potkut ovat näin muodoin huhtikuun Hymyn varassa. Kokoomuksen naiset ovat ottaneet asian pois miehiltä.
On se sentään hyvä, että kykypuolueesta löytyy tarvittaessa "miehiä" vaihtopäätöksen taakse.
Seuraavaksi ongelmaksi näyttää nousevan puheenjohtaja Katainen, joka ei kyrsineenäkään ole osoittanut asiassa lujuutta ja päätöskykyä.
Meneekö Katainenkin lapsena Kanervan pesuveden kanssa politiikan viemäristä?
The Harmony Sisters eli Hennalan varuskunnan sotilaslääkäri ja saksalainen Dr. med. Tuija Nurmi on siinä tilanteessa, että hän saa isänmaahan uskovilta kapiaisten rouvilta kriittisen äänensä, ja he edellyttävät hieman Kansallisempaa Kokoomusta kuin mitä euroliberaali ja mukava Kanerva pystyy lehdistössä esittämään.
Sen sijaan Marja Tiura, joka on osoittanut arvostelukykynsä horjumista hevostelemalla työsulkuun laitetuille paperimiehille ja jättämällä ainoankin televisioluvan maksamatta kahdeksi vaalikaudeksi kansanedustajan palkalla ja tulotasolla, pyrkii äänikuningattarena ministeriksi. Nyt on mahdollista, että Suvi Lindénin viehättävä blondipolitiikka jatkuu mustassa muodossa, mikäli Tiurasta tulisi äänikuningattarena ministeri. Tiura on kirjoittamaton luku, jonka kirjoittamista alkukauden näyttöjen perusteella moni ei toivo: Kokoomuksen eduskuntaryhmällä on sisäpiirempää tietoa kuin lehdistöllä - ehkä.
Alkaa jo huvittaa nämä Kanervan peesaajat. Puolustusta keksitään Pelle Pelottomina. On syyllistetty viestien vastaanottaja, vähätelty hänen ammatinvalintaansa, anteeksi saa kun on hoitanut hommansa hyvin, demareitakin joku syyllisti hätäpäissään jne. Ja nyt sitten asia on loppunkäsitelty, jos viesteissä ole "alapään juttuja". Ulkoministerin lähettämät 200 tekstiviestiä nuorelle naiselle, muiden samanlaisten jatkoksi, ei ole enää mitään. Ihan tosi?
Ihmeen vähälle on jäänyt pääministerin lausunto turvallisuusriskistä, että kaikki um-toiminta on läpinäkyvää. Onneksi olkoon tai sitten ei. Tyyli on muuttunut. Relanderkin historioitsijana pääsee varmaan lukemaan UM:n läpinäkyvät paperit. Siellä kun ei ole mitään salaista. Ainakaan ulkoministeri ei sellaisista tiedä eikä pääministeri.
Nyt kun Uusi Suomi aloitti tämän suurlähettiläsvuodon, lienee seuraava vaihe se, että joku entinen Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies voi vapaana kolumnistina epäillä, että kyseessä on UM:n seksuaalisen vähemmistön salaliitto heteroksi tunnettua ulkoministeriä vastaan. Nauramista siis riittää, kun kolumnistit pääsevät tämänkin lähdesuojaisen arvion kimppuun.
Kovin vähälle jättää kolumnisti Relander itse puolueen, kokoomuksen osallisuuden jupakkaan.
Tilanne olisi toinen, jos Kataisella olisi ollut sitä paljon puhuttua "rotia" puuttua Vantaan 8.3. Kuulo-kampanjan jälkeiseen tilanteeseen heti eikä "15. päivä".
Tuolloin oli media jo Kataisen kimpussa ja koko sotku "kokoomukselle kuulumattomana" asiana pahensi oleellisesti tilannetta.
Miten olisikaan tilanne, jos kokoomus olisi jo tuolloin (viimeistään tiistaina 11.3.) järjestänyt infon, jossa asia selvitetään perinpohjin,
kenties videoyhteyden varassa olevin anteeksipyynnöin?
Kansa, ulkopuolella kokoomuksenkin, antaa paljon anteeksi. Se tuntee Kanervan joviaalina kansanmiehenä, urheilumiehenä,
ei ihan huuhaa-ulkoministerinä, ties minä. Mutta, hyväksyy vain kaiken tämän rehellisyyden kautta.
Kaksi aiheelista kysymystä: Hukkasiko Katainen seliseli-tyyppisillä lausunnoillaan etsikkoaikansa tässä jutussa? Tyriikö kokoomuksen ek-ryhmä seuraavankin kokouksensa lopputuleman?
Koskahan Kokoomus olisi kiirehtinyt julkisuuden edelle? Ei Kokoomuksen puoluetoimisto kiirehtinyt julkaisemaan, että Kokoomuksen hallintopäällikkö oli maksanut Harri Jaskarille Helsingistä ullakkokamarin, jota hän ei käytä asuntona.
Kokoomus on aivan samassa "häh mitä" -tilanteessa kuin Jaskarinkin puoluesihteerikauden loppuvaihessa toivoen, ettei mitään lisää tule julkisuuteen.
Jos puolue olisi ovela, se kävisi rahalla lukemassa huhtikuun Hymyn tekstiviestit ja miettisi jo sopivia vastauksia tulevaan vedenpaisumukseen.
Kokoomus kuitenkin lasittunein silmin odottaa jäävänsä vedenpaisumuksen alle noudattaen proaktiivisen maineenhallinnan sijaan reaktiivista vahinkojen paikkailua.
Kyse on siitä, ettei Jyrki-boyn arvovalta riitä vanhan playboyn hallitsemiseen eikä älykkyys ministerikierrätyksen suunnittelemiseen salaliittona.
Keskusta hyväksyy ministerikierrätyksen Kokoomuksen osalta, mutta uusi ulkoministeri pitäisi hyväksyttää Tasavallan presidentilläkin.
Oikeataan Hymy-lehti on jonkinlainen Kokoomuksen älykkyys- ja päättäväisyystesti: Viipuri on jo menetetty.
"...kävisi rahalla lukemassa huhtikuun Hymyn tekstiviestit .."
Mistäs tiedät ettei tekstareita ole jo rahalla ostettu? Eikös sellaisesta ole jo jonkun sortin ennakkotapauskin.
Hymy-lehti ei voinut ostaa "Kaarinan arkistoa", jonka epäiltiin sisältävän kompromettoivaa materiaalia Matti Vanhasesta ja Tanja Karpelasta.
Kyse on siitä, ehtiikö yksityistämään materiaalin ennen kuin se julkistetaan ja myydään yksityisesti tuhansille irtonumeronostajille, jolloin riekkuminen alkaa.
Hellästi mihin verrattuna?
Siihen mitä kirjoittaja haluaisi, vai siihen mitä tapana on?
Tulee mieleen entinen pääministerimme SDP:sta, joka liehitteli avioliitossa olevan morsiamensa ympärillä, ja päätyivätkin opettajattaren kanssa yhteen. Kirjaimellisesti avioliitto hajosi.
Tämä ei kuitenkaan ollut punaiselle medialle mikään ongelma, eikä siinä ollut moraalista paheksuttavuutta, eikä varsinkaan aihetta erovaateiden menestymiseksi.
Mikä tekee tekstiviestistä raskaamman asian?
Hyviä perusteluja kiitos, luen niitä huvittuneena ja mielelläni!
Hyvä kirjoitus Relanderilta.
Tässä vaiheessa Kokoomuksen piirissä luultavasti pohditaan,
että kumpi mahtaa olla suurempi vaara:
sekö,että Kanerva saa pitää virkansa vaiko se,että hänet ero-
tetaan,mikä sekin olisi arvovaltatappio ja häpeä puolueelle.
Molemmissa on riskinsä.
Tässä vaiheessa tyhmemmätkin Kokoomuksessa tajuavat,että
pelle mikä pelle.
Lisäksi:
1.Kanerva ei koskaan ole ollut mistään asiasta varsinaisesti
mitään mieltä,vaan on aina taipunut vahvemman tuulen ja
hyödyllisimmän muodin mukana.En usko,että hänellä on mi-
tään ehdottomia poliittisia periaatteita tai vakaumusta.Monilla
muilla on.
2.Kanerva on älyltään korkeintaan keskitasoa,kielitaitokin tai-
taa olla niin ja näin.
3.Ei ole koskaan harrastanut kansainvälisiä asiota siinä määrin,
että hänet pitäisi kelpuuttaa ulkoministeriksi.(Kanervan Tehtaan-
kadun visiitit eivät olleet ulko- vaan sisäpolitiikkaa.)
Viime vaaleissa äänestin Kokoomusta,mutta nyt on ihan pakko
huudahtaa:antakaa meille takaisin Erkki Tuomioja!!
Siis ihan oikeastiko? En ole niin tarkasti perehtynyt tähän aiheeseen, että tietäisin tarkoituksella odottavani jotain Hymyn paljastuksia. Siis onko Hymy kenties ilmoittanut julkaisevansa näitä "herpesnassun" saamia textareita?
Aika kornia, jos kaikki nyt odottavat kieli pitkällä jotain tällaista. Ketä jaksaa kiinnostaa?
Kanerva on mokannut raskaasti, mutta minusta tähän samaan juttuun pitäisi ottaa mukaan Vanhanen. Olisin jo ajat sitten unohtanut hänen sekoilunsa "nettipokan" kanssa, mutta nyt hän hölmöyksissään meni vetämään jutun oikeuteen.
Se on täysin naurettavaa ja suosittelen, ettei hän enää jatka moista porua jossain ylemmissä oikeusistuimissa. Ei tollanen "romanssi" ole sen arvoinen, että sitä pitää nyt sitten ruotia joka hemmetin oikeusasteessa. Tehty, mikä tehty. Ja kuten sanottua, ei ole Matilla puhtaat jauhot omassakaan pussissa.
Mitäs lähit tollaseen?
Eli nyt meillä on kaksi todella naivia ministeriä hallituksessa ja he vielä omaavat ne tärkeimmät salkut.
Pitäisiköhän teidän nyt luopua niistä salkuistanne ja keksiä jokin muu duuni lopulle elämäänne?
Ei teitä kumpaakaan voi enää ottaa vakavasti. Tässä maassa on niin paljon todellisia ongelmia, joiden eteen tulisi pikimmiten tehdä jotain.
Jos herrat ministerit ovat kapasiteetiltaan tuollaisia pellejä, niin aika kauaksi "pomppaa."
Ryhtykää toimiin, ei tässä kukaan kovin kauaa jaksa enää tuollaista sekoilua katsoa!
-EP-
Ihan vakavasti; Ilkka Kanervan käyttäytyminen on iso riski Suomen Kansalle nimenomaan juuri Suomen ulkopolitiikassa.
Ulkoministerin käyttäytyminen virallisesti tai "off duty" pitää olla kirkuvan kirkas kuin vasta pesty ikkuna muuten FBS, SASI, CIA tai MAFIA voi käyttää näitä inhimillisiä heikkouksia hyväkseen.
Suomi voi joutua massojen mielipiteistä huolimatta Kremlin tai Washington'in orbit'iin.
Yri Häkämies olis minun ehdokas uudeksi UM'ksi.
Happy Landing
Ongelmana on nyt vain se, että yliluutnantti Jyri Häkämies ei ole riittävän skeptinen tai kyyninen ulkoasiainministeriksi, vaan häntä voidaan uunottaa niin kuin puolustusvoimat hankinnoillaan. Kenraalit ovat peruskoulutukseltaan yleisesikuntaupseereita, joiden päätoimi on suunnitella konfilkteja ja niiden ehkäisyä ja jotka ovat preidentillisen kurin löystyessä oppineet myös informaatiosodankäynnin. Osaaminen ulkoasiainhallinnon diplomaateilla on tuskin sen vähäisempi suhdetoiminnan ammattilaisina.
Se, että Jyri Häkämies vähässä uskollisena ryhtyisi vauhdittamaan Suomen natottumista ulkoasiainministerinä siksi, että se helpottaisi "teknistä" rauhankumppanuutta NATO:n kanssa vähentäisi Suomen itsenäisyyttä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta, jonka sisällöstä on riittävän suuri liittovaltion velka ja riita myös Yhdysvalloissa itsessään.
Pitäisi hyväksyä tilanne, missä Paavo Lipponen on eläkkeellä ja Suomi-neito vetää henkeä - toistaiseksi, kunnes EU:n ulkopolitiikkaa alkaa olla valmiimpi.
Tämän Yhdysvalloille epälojaalin ja Suomen itsenäisyyttä sekä erillistä asemaa korostavan näkemyksen oivaltaminen ei liene Jyri Häkämiehelle niin ilmeistä kuin Tehtaankadun liemiä jo 1970-luvulta nauttineen Kanervan osalta.
Kanervan ongelma on se, että vaikka hänellä olisi ajoittain hyvää ja enimmäkseen keskinkertaista politiikkaa ottaen huomioon sen, ettei hän ole ulkopolitiikko, vaan urheilujohtaja, joka sopisi parhaiten kulttuuriministeriksi, hän jää mieleen pääasiassa lööppituotantonsa vuoksi.
Ellei ministeri osaa, on hänen politiikkansa rauhallista hallinnointia, koska virkamiehet kirjoittavat puheet ja tekevät linjaukset. Jos taas ministeri tekisi voimakkaasti sitä, mitä ei osaa, voivat seuraukset olla katastrofaaliset.
Häkämies on varmaan hyvä mies kotkalaisten sarjassa: ei käytä nyrkkiä eikä ajele autoa juovuksissa ei harjoita aktiivista yhteistyötä ulkovaltojen tiedustelupalveluiden kanssa eikä yritä tietoisesti horjuttaa maan autonomian rippeitä.
Ongelma on nyt vain siinä, että Yhdysvallat voittaa avaruussodan ja haluaa liittolaisia jakamaan aasialaisten siirtomaasotien valkoisen miehen taakan sekä valmistautuu energian vuoksi suurempiin yhteenottoihin Venäjän kanssa.
Tässä tilanteessa kannattaa laskea, kannattaako Yhdysvaltoja suudella kuin Erich Honecker Leonid Brezhneviä vai riittääkö "hyvä ja lämmin yhteistyö" Yhdysvaltain kanssa YYA-henkeen käsivarren mitan päässä Yhdysvaltain sotatoimista.
Kokoomuksen ongelma on siinä, että yli 50% sen kannattajista kannattaa NATO:a näkemättä, miten Suomella olisi mahdolisuutta kieltäytyä Ranskan tai Belgian tapaan kaikesta, mitä NATO-jäsenyyden vuoksi tultaisiin kahdenkeskisissä käytäväkeskusteluissa Suomelle Aasiassa tarjoamaan. Kokoomuksessa pitäisi olla joku Suslovi tai Kuusinen ideologina, jotta sen NATO-politiikan sisältö ja vivahteet tulisivat selviksi suomalaiselle lööppejä lukevalle liikkuvalle äänestäjällekin. Suomessahan NATO:n kannatus ei ole kuin noin vajaa 1/3, mikä vuoksi Suomen Keskusta, Matti Vanhasesta huolimatta, Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja "pitävät edelleen pintansa".
Häkämies on varmaan Venäjä-Venäjä-Venäjä -puheensa jälkeen varovaisempi, vaikka onkin todistellut akateemisesti olleensa poliittisesti oikeassa. Puhe oli tasapainotettu, mutta sen innostava, retorinen huipennus taisi olla liian huikea puolustusministerin puheeksi.
Amiraaleilla on uusia hankkeita: kaksi sukellusvenettä Ruotsista, C-17 -kuljetuskone, kaksi Airbus-ilmatankkauskonetta jne. jne. Kun Itä- ja Pohjois-Suomesta sekä maavoimista luovutaan, riittää rahaa Ruotsin meripuolustuksen vahvistamiseen, Afganistanin vapauttamisen jälkeiseen vakauttamiseen ja mielenkiintoiseen kansainväliseen toimintaan.
Ulkoministerin salkun omaava ei sovi enää käyttäytyä niinkuin me tavalliset pulliaiset.
Ulkomaailma tutkii ulkoministerit ja rakentaa milelikuvan kansasta joka seisoo (istuu tai nukkuu) sen takana.
Jos uudesta UM'stä tulee kysymys, ehdotan vakavasti että Yri Häkämies otetaan listalle.
Happy Landing
George Rökman on rehellinen ja suoria puhuva suomalaismies, mutta terve talonpoikaisjärki ei riitä EU:ssa ja NATO:ssa, vaan tarvitaan sairasta kaupunkilaislogiikkaa.
Olen katsellut T-klubi ohjelmaa silloin talloin ja se heh heh ha haa -tyyli, jolla ohjelmaa vedat panee taman kirjoituksen samaan kastiin. Arvostelukyvysta olet melko jaavi puhumaan. Kanerva ei ole ongelma, vaan ongelma ovat ne naiset, jotka holmoyksissaan julkaisevat yksityisia asioitaan. Jos mies hoitaa tyonsa hyvin, niin kuin Kanerva hoitaa, jatettakoon hanen yksityselamansa rauhaan.
"Kanerva ei ole ongelma, vaan ongelma ovat ne naiset, jotka holmoyksissaan julkaisevat yksityisia asioitaan. Jos mies hoitaa tyonsa hyvin, niin kuin Kanerva hoitaa, jatettakoon hanen yksityselamansa rauhaan."
Tuohon ongelmaan voidaan puuttua rikoslailla. Poliitikoista kertominen pitää tehdä rikoslailla rangaistavaksi Matti Vanhasen tavoitteiden mukaisesti ja joukkotiedotusvälineet pitää lakkauttaa.
Näin miehen hankkima maine ei tahraa hänen kunniaansa eikä vaikeuta hänen toimimistaan hallintoasioissa. Sama suoja tietenkin myönnettäköön kaikille valtion ja kuntien virkamiehille sekä papeille.
Voihan asian noinkin muotoilla, mutta, jos nainen olisi ollut vaikkapa Pirkko Liinamaa tai joku muu vastaava, olisko jutusta tullut julkinen? En usko! Siis jos yksityisessa sinansa viattomassa asiassa luottaa yksityiseen ihmiseen. Mika on pielessa? Ei voida lahtea siita, etta kaikista ihmisista, joiden kanssa olet tekemisissa, sinulla pitaisi olla taustaselvitykset kolmena kappaleena, ennen kuin voit olla missaan minuuttia kauempaa kestavassa kontaktissa.
"Voihan asian noinkin muotoilla, mutta, jos nainen olisi ollut vaikkapa Pirkko Liinamaa tai joku muu vastaava, olisko jutusta tullut julkinen?"
Jos vaikka Kekkosen ystävättärenä olisi ollut vaikka ulkoasiainministeri Jaakko Hallaman puoliso niin olisiko jutusta tullut julkinen?
http://www.ylioppilaslehti.fi/2001/010921/010921nainen.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Hallama
Joidenkin kirjallisten lähteiden mukaan Anita Hallama tiesi asemansa Kekkosen suhteen ja komensi ulkoasiainhallinnon virkamiehiä suoraan kuin olisi kuningatar.
Jos nyt ajatellaan taas järjellä niin olisiko Pirkko Liinamaa ryhtynyt Ilkka Kanervan kanssa pitkäänkin todistettavissa olevaan ja lehdissä myytävään kirjeenvaihtoon?
Mieti nyt itse! Moniko nykyisen eduskunnan naiskansanedustajista haluaisi ottaa Kanerva-riskin ja tulla lööppeihin Kanerva-tyttönä tai Kanerva-rouvana?
Monenko eduskunnan naiskansanedustajan kanssa Kanerva uskalaisi lähteä tekstittelemään? Laki tulisi vastaan varmaan jo kymmenennen viestin kohdalla jos ja kun fiilikset olisivat kohdallaan.
Matti Vanhasen ja Susan Kurosen sekä Ilkka Kanervan ja Johanna sekä Julija Tukiaisen välinen ero on siinä, että niin Kuronen kuin Tukiaisen siskokset ovat "tavallisia kansalaisia", jotka eivät ymmärrä poliittisen pelin luonnetta. He eivät siis ole valmiita elämään jonkin Jr. Ewingin kanssa tai he eivät ole valmiita elämään jossain komerossa kuin joku 1800-luvun - 1950-luvun valtionpäämiehen jalkavaimo. Tasa-arvo on tehnyt entisen elämäntavan paviaanilaumassa mahdottomaksi.
Äijä-energiaa puhkuva teini-ikäiset eivät tiedä, että vaikka elämänmeno on vapaata ja liberaalia, silti joku voi rakastua ja suuttua tosissaan, jolloin ruvetaan tekemään lööppiä tai rustaamaan esitutkintapyyntöä ahdistelusta.
Ongelma on sekin, etteivät ihmiset, jotka päätoimekseen säätävät lakeja ymmärrä, millainen teräase tai tuliase moni laki on, jos toisella osapuolella on erilaiset fiilikset.
On jotensakin vastenmielistä huomata, että ennen jonkinlaista arvostusta nauttineet toimittajat ja/tai kommentaattorit, osoittautuvatkin ajan oloon vain tavallisiksi sopuleiksi sopuleiden suuressa laumassa.
Siinä laumassa se Jukkakin nyt mennä vipeltää.
Valitettavaa.
Julkisuuteen pätee sama asia kuin judoon: kannattaa hyödyntää muiden osoittama voima omaksi edukseen.
Jos Yleisradio ja Helsingin Sanomat järjestää paastonajaksi ohjelmaa teemasta: ahdistelu ja vanhat sekä keski-ikäisemmätkin ukot, on Caterpillarilla aurattua panssariuraa helpompi edetä niin nopean kuin keveäntoiminnankin journalismin.
Mikään kovin pieni lehti ei Suomessa voi aloittaa viikkojen mediataistelua, ellei kyseessä ole jokin iljettävä toimenpide, mikä saa iltalehdet liihottamaan paikalle.
Kyse on siis vääntömomentista, joka toisilla on suurempi kuin toisilla. Helsingin Sanomilla ja Yleisradiolla se on suomessa yli 400 Nm.
Nythän on asia niin, että mitä tulee näihin nimenomaisiin tekstiviesteihin, mistä viieme aikoina on kohistu, niin niitähän ei voida suinkaan tarkastella yksitellen eikä erikseen, vaan ne täytyy liittää laajempaan kokonaisuuteen ja ottaa huomioon tilanne, missä ne on lähetetty. Ulkopolitiikan johdossa tarvitaan luovuutta ja nopeaa arviointikykyä sekä tarvittaessa räväkkää asioihin puuttumista, mistä tässä nimenomaisessa tapauksessa juuri on kysymys. Eihän sitä ulkoministeriksi pääsisikään, ellei omaisi oikeanlaista "pelisilmää" ja halua puuttua ennakkoluulottomasti tärkeisiin asioihin. Ja mitä tulee näihin nimenomaisiin tekstiviesteihin, niin isänmaan edun nimissä ne pitäisi poistaa viranomaisten valvonnassa Tukiaisten siskosten kännyköistä ja kieltää Hymy-lehteä julkaisemasta niitä. Ulkoministerille pitää antaa työrauha suunnitella seuraavaa strategista siirtoa. Mutta tärkeintähän tässä jupakassa kuitenkin on se, että puoluejohto arvostaa yksimielisesti tehtyä työtä! Ja blää-blää--blää!
"Ulkopolitiikan johdossa tarvitaan luovuutta ja nopeaa arviointikykyä sekä tarvittaessa räväkkää asioihin puuttumista, mistä tässä nimenomaisessa tapauksessa juuri on kysymys. Eihän sitä ulkoministeriksi pääsisikään, ellei omaisi oikeanlaista "pelisilmää" ja halua puuttua ennakkoluulottomasti tärkeisiin asioihin."
Onko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan unionissa joku kiintiö isoisän ikäisille heteromiehille, joilla on joko teini-ikä tai 50:n villitys yli 60:n iässä?
Yleensä kansainvälinen diplomatia korostaa valtioiden ja instituutioiden sekä käytäntöjen vakioimista kriisien hallitsemiseksi ennakolta.
On vaikea nähdä, miten poikamainen lööppikuninkuudesta kilpailu toisen ministerin, pääministerin, kanssa sopivi vanhojen ja viiksekkäisen, ei kuitenkaan kalapuikkoviiksisten vanhojen herron traditioon.
Jotenkin tuntuu siltä, että Sauli Niinistö teki viisaasti, kun irrottautui Tanja Karpelaan liittyvistä julkisuusriskeistä ajoissa.
Tämä Kanervan sotkujen käsittely ei kyllä anna kovin kaksista kuvaa suomalaisista tiedotusvälineistä. Onko joka ikisen kolumnistin ihan pakko juuttua piehtaroimaan samassa populistisessa läjässä?
Tuoreitten, oleellisten aiheitten löytäminen on tietysti työlästä, mutta jos siihen ei kykene, kannattaisi ehkä harkita alan vaihtoa tai ainakin jättää kirjoitusvuoro väliin.
Ymmärtäisin tämän Kanerva-buumin jos kyse olisi siitä, että Kanerva on terrorisoinut jotain tekstiviesteillään. Mutta siitähän ei ole kyse.
En minä Kanervaa puolustele. Osoittaahan moinen selvästi harkintakyvyn ja tyylitajun puutetta.
Mutta tyhmyys on eri asia kuin pahanteko.
Kaikessa tuossa läjän tonkimisessa Relanderin kommentti taitaa olla lukemistani ihan pohjimmaisia. En oikein millään löydä siitä mitään sellaista minkä takia se kannatti lukea. Silkkaa tyhjänpäiväistä piikittelyä.
Taustalla on valtiosääntökysymys siitä, voidaanko Tasavallan presidentti mitätöidä ja voiko Kokoomus nimittää NATO-henkisemmän ulkoasiainminsiterin, joka panisi enemmän vauhtia Suomen NATO-kehitykseen.
Naiset purkavat pettymystään Kokoomuksen miesjohtoon. Pahiten tulilinjalla on tietenkin äijien arkkityyppi Kanerva.
Takuuvarmaa vasemmistolaista wannabe-intellektuellismia Relanderilta jälleen kerran.
Viimeisestä kappaleesta sen verran, että seuraava presidentti voi vallan mainiosti olla Sauli Niinistö, mutta seuraava pääministeri ei taatusti tule olemaan Erkki Tuomioja. Jos mies nyt sattuisi SDP:n puheenjohtajakisan jollain ihmeen kaupalla voittamaan, ei hänestä pääministeriä tule. SDP:n sisälläkin on niin vahva Tuomioja-oppositio, että puheet Tuomiojasta pääministerinä taitavat olla vain toimittajan märkiä unia.
Kanerva on kiitettävällä tavalla siivonnut edeltäjänsä jälkiä. Joutuu Kanerva sitten lähtemään tai ei, täytyy toivoa hyvän ulkopolitiikan jatkuvan edelleen.
Suomalaisessa järjestelmässä ei enää pääministeriä voi valita. Puolue nimittää puheenjohtajan ja suurin puolue aloittaa puheenjohtajansa johdolla hallitustunnustelut. Näin ollen pääministerin persoona on Kokoomuksen, SDP:n ja Suomen Keskustan varassa.
Ennen tasavallan presidentti pystyi vaikuttamaan ministerivalintoihin ja vaihtamaan pääministerin. Nykyään valinta on puolueiden varassa.
Puolueen kannalta oleellinen pointti tässä jupakassa on se, että samalla jos ja kun Kanervan sopimattomuus ulkoministerin tehtäviin on tunnustettava tulee väistämättä tarkastelun alaiseksi myös hänet tehtäviinsä kutsuneen henkilön arvostelukyky: Jyrki Kataisen.
Taivaallisesti katsoen urheilujohtaja, kansliaministeri ja työministeri Ilkka Kanerva nimitettiin Herran armosta ulkoasianministeriksi, koska muut kokoomusministerit olisivat olleet Kanervaa natompia. Se, kenelle on annettu virka, on annettu järkikin sen hoitamiseen tai nyky-Suomessa ainakin poliittinen valtiosihteeri, tohtori Teija Tiilikainen, joka aloitteli integraatiota kansainvälisillä forumeilla jo Paavo Lipposen aikana.
Paholainen viekoitteli Kanervan tekstailemaan ja aiheuttamaan vitsauksen Kokoomukselle, mistä se toipuu yhtä kirkkaasti kuin Kari Häkämiehestä, joka ei enää ollut ministeri tai puoluesihteeri Harri Jaskarista, jonka herra palkitsi kansanedustajuudella pienen katumuksen jälkeen. Päinvastoin kuin Matti Vanhanen, Jaskari ei etsinyt omaa kunniaansa, vaan tyytyi käräjäoikeuden tuomioon.
Kansa ei ole Kari Häkämiestä (sai omiltaan pätevyyttään vastaavan viran lopulta Kotkan kaupungilta), Harri Jaskaria (pääsi kansanedustajaksi) eikä Ilkka Kanervaa (jatkaa ja kukoistaa jaloilleen pudonneena ministerinä ja saa lisäsuosiota mielenkiintoisena ihmisenä kuin Sten Christensen) hylännyt, kunhan julkisuusmylly on pyöräytetty läpi läpinäkyvän länsimaisen hallinnon nimissä jälleen kerran läpi.
Tämän pääsiäisen huipputapaus on ARMO. Ilkka Kanerva katui aktiivisemmin, kun ei esittänyt Jeesus Kristusta, joka sentään tuomittiin ilmeisen väärin perustein ristinkuolemaan, hän veti kirkon täyteen, mikä on otollista ja saa ensi viikolla anteeksi Hymy-lehden huhtikuun numerosta huolimatta: vedenpaisumus on peruutettu ja Nooa jatkaa edelleen kuivalla maalla.
"Armo kannattaa!", sanoivat herättäjät!
http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/PFAArch/37955CDC97AE98F5C2257104002...
"Snellman ja Koivuniemi olivat sentään charmantteja."
- Kuulostaa Sillä silmällä-miehen puheelta. Kyllä Jasmin Mäntylä ja muutkin "mauttomat" kelpaavat keskivertoheterolle paremmin, kuin nuo homoikonit. Tuolta pohjalta ei siis kannata arvostella heteron naismakua...arvostelukyvyn puute on asia erikseen. Se puuttuu myös Relanterilta.
Ongelma on siinä, että mitä pidemmälle lännettyminen etenee, sitä vähemmän on tarjolla kansallis- ja arvokonservativiista edustusrouvaa: mutkaton liberalismi valtaa alaa.
On vaikea sanoa, millainen Laila Snellmankaan on ulkoasultaan silloin, kun hänellä ei ole edustus- ja mediapakkoa päällä. Hänkin voi olla farkkutyttö, kunhan pääsee kuoriutumaan roolistaan.
Pitäisikö olla joku välimalli? Riitta Uosukainen tai Lenita Airisto, jotka kyllä näyttävät arvokkailta kulttuurin tukipylväiltä, mutta jotka välillä laukovat melkein mitä sattuu?
Eiköhän tuo mutkattomuuden ja kansanomaisuuden kompromissi ole mutkaton hevostyttö Riitta Väisänen? Hän ei yritä esiintyä arvokkaasti tehtaan varjoista olevan ja ajoittain äidinkielenopettajallekin sopimattomien proletaaristen tyylirikkojen tyydittämänä Uosukaisen tapaan, mutta ei toisaalta ole koskaan hillitön. Ei Uosukainen luonnostaakaan varmaan tee niin paljoa tyylirikkoja kuin jos ei olisi taitelijaluonne. Taiteilijoiden on melko vaikea esiintyä yhtä arvovaltaisesti kuin Raimo Ilaskivi, vaikka olisivat valtioneuvoksia kuin Paasikivi.
Tehokkainen mutta halveksittavin tapa toisen ihmisen demonisoimiseen on nostaa esille hänen sukupuolielämänsä, varsinkin jos se poikkeaa yleisestä keskiarvosta - miekka osuu ytimeen.
Kyseenalaistamalla ministeri Kanervan naismaun ja pönkittämällä steroetyyppistä ja polaarista madonna-huora- vastakkainasettelua toimittaja Jukka Relander sortuu halpaan retoriikkaan, jonka mukaan ihmisarvo ei ole immateriaalinen suoja.
Ihmisarvon polkemista poliittisten intressien edessä?
Kaupallisuus suuntaa mielenkiinnon kohti CD-luokkaa. Condie lyhyenä naisena esittelee pikemminkin korkeita korkokenkiään ja sukkahousujaan kuin pyrkisi esittämään CD-luokkaa, mihin pienen Suomen ulkoministeri tuntuu erikoistuneen.
Yleisesti on sanottava, että AB:n tuijottelu voi olla loukkaavampaa kuin CD:n, koska yleensä CD-tyypin minäkäsitys on keskittynyt kokoon.
Tässä on ollut kysymyksessä poliittinen ajojahti akselilla. HS Yle. Aikoinaan HS sai Neloskanavan sekä viimeksi SDP:n viimeinen ministeri lajoitti muutaman radiokanavan. Nyt sitten näitä lahjoja maksellaan takaisin. Sanoma Oyhyn ei paljon voi vaikuttaa. Samaa kujaa nyt yrittää lyöty MTV juosta perässä. Ylen ajankohtais ja uutistoimitus olisi räjäytettävä alkuunsa ja aloitettava puhtaalta pöydältä. Joka ilta saa laittaa TV.n kiinni milloin on Aplus, Ajankohtainen Kakkonen, ATalk tai vain uutiset.
Nyt viimeisesä mielipidetiedustelussa SDP:n kannatus laski kokonaisen (1,0)% yksikön, eli lasku oli kaikkein suurin. Jutun pääotsikko oli, että Kanervan kohu laski kokoomuksen kannatusta (0,7%) Eikö ihmiset näe kuinka niitä viedään kuin pässiä pääsiäispöytään.
Koskahan Kanerva-liike alkaa popularisoida Kanervan. Tukijoukot voisivat juoda vaikka Kanerva-olutta ja pitää Kanerva-t-paitaa äijäkulttuurin muistoksi. Kampanjapäälliköksi voisi ottaa vaikka Frederikin. "Harva meistä on rautaa, moni taipua saa, minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää..."
Huhutaan, että tuon lauseen jälkeen Loiri entisenä nyrkkeilijänä olisi vetänyt Hesperiassa esiintyvän kanveesiin.
Feministisen yhteiskuntatieteen mukaan todellisuus luodaan puhunnalla. Reaalimaailmaa kuvaavilla numeroilla ei ole siinä mitään merkitystä.
Tuomiojasta pääministeri? Kun Halosen kauden jälkeen Suomi joutuu ratkaisemaan Nato-suhteensa ja ilmeisemmin liittyy Natoon, lienee aika vaikea ajatella että hallituksessa ylipäätänsä olisi sellainen puolue jonka puheenjohtajana istuisi fanaattinen Nato-vastustaja.
2/3 suomalaisista kannattaa itsenäisyyttä ja liittoutumattomuutta ja vain marginaalit puolustuspolitiikasta ja ulkopolitiikasta luopumista sekä NATO-jäsenyyttä.
http://www.mepystymmesiihen.org/
Niin, nythän Tukiaisen näppyläisestä (kuulemma jupakan aiheuttaman stressin kukkaansa puhkaisemia) naamasta ja 900 euron kenkäostoksista on saanut lukea ja nähdä kuvia Keltaisessa Lehdistössä sekä netissä...
Ike puolestaan kantaa ristiään Turun Mikaelin seurakunnan Tuomasmessussa huomenna... Valkoisen Miehen taakka!
-
Puhutaan "politiikan karnevalisoitumisesta".
Eikö se ole tässä ja nyt?
Miten se enää tästä enempää voisi karnevalisoitua?
Loistava sanaleikki tämä:
kanervalisoituminen - karnevalisoituminen.
Tästä lienee Niklas Herlinkin kateellinen?
Jotain hyvää tässäkin kohussa.
K-K :a voisi kuvittaa huomenna hieman eläväisemmäksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kanerva
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Kantola
Saksassa jumala pelasti kaupungin rutolta ja kiitolliset asukkaat näyttelevät kärsimysnäytelmän kymmenen vuoden välein.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oberammergau
Tämän aamun Hesari kertoo, että Turun Tuomas-messsun paheksujat, kirkkoherran sanoin, ovat olleet vanhempia naisia. Ovat soitelleet minulle ja kirkon vahtimestarille, sanoo hän.
Siis kirkkoherran puhetta.
Hän typistää koko kysymyksen tahallisesti suunnilleen dementikkoja käsittäväksi.
Onko kirkkoherran kyky tajuta seurakuntalaisten arvomaailmaa täysin hukassa?
Jos Kanervan kaltaiset henkilöt ovat kirkon toimitusten päärooleissa,
eroan pikimmiten kirkosta.
Suosittelen todella lämpimästi kirkosta eroamista, se käy netin kautta tuossa tuokiossa. Rahaakin säästyy ja voi tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi. Itse erosin nähtyäni koulupoikana, kun piispa tuli siunaamaan uutta hautausmaata ja vieressä kun oli vapaa-ajattelijoiden hautausmaa, niin vedettiin lippusiima väliin, jottei siunaus leviä väärälle puolelle.
kts: www.eroakirkosta.fi
PS. Miksei Kanervaa naulattu ristille? Sitten ainakin loppuisi tekstailu, kun ranteet on puussa kiinni?
Tri Schmidt , vinoilette elegantisti.
Tiedätte, että monille luterilaisen kirkon jäsenille kyseessä ovat tärkeät arvot.
Voitteko kuvitella, että katolisessa maailmassa toimittaisiin näin? Entä muualla?
Ei kai tarvitse tulla leimatuksi fundamentalistiseksi, jos perää hyvää käytöstä, myös kirkolta. Ihmettelen arkkipiispan vaitioloa.
Hänen kannanottonsa vievät liian suuren osuuden mielipiteistä.
Hänen tulisi kiteyttää viestinsä, jos hänellä sellainen on.
Virtuaalimaailmassa jokaisella on mahdollisuus osallistua - tai olla osallistumatta. Lähtökohtana on sananvapaus; vapaus ilmaista ja kommentoida huomioiden kuitenkin lain ja hyvän maun mukaisuus.
Usean kirjoittajan polylogiassa on aika usein joku, joka provosoituu, loukkaantuu tai närkästyy. Ihmisillä on erilaisia arvoja ja rooleja, ja näin pitääkin olla, muuten keskustelu tyrehtyy.
Elastista yhteiseloa toivoen.
...mutta Neva nopeammin. US on intellektuaalisesti kiinnostavimpia kotimaisia keskustelusaitteja ja TON:n mielipiteet myös, piti nistä sitten tai ei. Lienee katetutta...
"Hänen kannanottonsa vievät liian suuren osuuden mielipiteistä.
Hänen tulisi kiteyttää viestinsä, jos hänellä sellainen on."
Kiteyttäminen on leimaamista ja fundamentalismia. Yleensä vain uskonkiihkoiset poliitikot kehittävät yhden termin ja toistamasta päästyään hokevat sitä shamanistisella jumputuksella. Kun vain jankataan eikä etsitä uusia näkökulmia, paistaa tekstistä pelkkä propaganda, ei propagandan ja indoktrinaation yhdistelmä.
Mitä pitäisi sanoa lyhyesti, että se jäisi mieleen ja loukkaisi riittävästi, että se ei unohtuisi?
No esimerkiksi: Ilkka Kanerva on tavallinen syntinen niin kuin Sinä, Minä ja Rooman ensimmäinen piispa ja paavi kalastaja Simon Pietari, kallio, jolle kristillinen kirkko perustettiin. Herra armossaan nimitytti hänet ulkoasiainministeriksi, mutta saatana viekoitteli hänet harhapoluille, mistä hän on palannut vallan valtatielle pyytämällä ja saamalla anteeksi. Armo loukkaa monia, niitä, joiden mielestä oikeutta pitää toimeenpanna ilman armoa. Näin on närhenmunat ennen seuraavaa tekstiviestiryöppyä. Toivottavasti ei kuitenkaan ennen vuoden 2008 loppua.
Mikä nuo miehet erottaa vaikkapa Fidel Castrosta tai Mao Tsetungista? Heidän privaattitekemisiään puidaan julkisuudessa, enemmän tai vähemmän, kun taas viimeeksi mainittujen kohdalla asiasta vaiettiin. Mielestäni tekstiviestien lähettäminen ei ole samaa sfääriä oleva asia kuin USA:n presidentin harjoittama oraaliseksi keskellä päivää Valkoisen Talon työhuoneessaan. Mutta sielläkin loppujen lopuksi päädyttiin sihen, että se on siviiliasia, joka ratkaistiin erikseen eikä se vaikuttanut Clintonin presidentinviran jatkumiseen. Clinton on nykyisin hyvinkin arvostettu ex-presidentti amerikkalaisten keskuudessa. Skandaaleilta välttynyt Bush sen sijaan saa enemmän ja enemmän arvostelua osakseen niin ulkopolitiikasta kuin talouden hoidostakin. Kanerva hoitaisi ulkopolitiikkaa mallikelpoisemmin, jos häntä ei stressattaisi julkisuudessa typerällä naljailulla. Mutta tästä nyt ei voida syyttää ketään, kun naljailu johtuu Suomen kansan vahingoniloisesta tirkistelynhalusta. Äänestäjät päättäköön kuka heitä pääsee edustamaan eikä ole toimittajien asia alkaa erotella ministerejä viroistaan, vaikka heillä onkin oikeus rahanahneudessaan levittää sensaationälkäisille kansan syville riveille toisarvoisia uutisia. Sitä paitsi, mitä tulee toteamukseen siitä, että Kanerva on ikääntyvää isoisäkategoriaa, ja että hän ei enää pystyisi pokaamaan naisia luontaisella tavalla, niin se ei liene totta. Luultavasti hän edelleenkin on kovaa kamaa naisten keskuudessa. Se on yksi syy siihen, että tällaisia tilanteita sukeentuu hänen eteensä. Nykyajan kuusikymppiset eivät ole aina samanlaisia kuin omassa nuoruudessani, jolloin jo viisikymmenvuotislahjaksi tyypillisesti annettiin hopeanuppisia kävelykeppejä, kiikkutuoleja, lämpimiä hartiashaaleja, j.n.e. Täytyy välttää ikärasismia, jos muutakin rasismia vieroksutaan!
Tarkoitatko kenties, että Fidel Castrolla ja Mao Tsetungilla oli enemmän tyyliä, hienotunteisuutta ja järkeä kuin muilla mainitsemillani "suurmiehillä", vaiko päinvastoin?
Vallitsee jonkinlainen harha siitä, millainen on yksipuoluejärjestelmän hienotunteisuus. Yksipuoluejärjestelmän hienotunteisuus on siinä, että kunnianhimoisten ja himokkaiden naisten lisäksi valtionpäämiehelle tai ministerille napataan aivan tavallisesta moraalisesta elämästä kiinnostuneita naisia, jotka eivät voi valittaa joutuessaan ahdistelun tai muiden toimenpiteiden kohteeksi siksi, ettei maassa ole roskalehdistöä, vaan ainoastaan vastuullisia sananvpauden käyttäjiä.
Toinen harha on sitten nämä 1800-luvun aristokraatit. Ei olisi ollut 1800-luvulla eikä 1900-luvun alussa mahdollista, että C. G. E. Mannerheimin äiti olisi kirjoittanut avoimet ja rehelliset muistelmat siitä, miten pappa-Mannerheim pelasi perheen kartanon kortilla ja pakeni pietarilaisen rakastajattaren hoiviin. Ei olisi ollut myöskään keisarikunnan kunnian kannalta mahdollista kirjoittaa muistelukirjaa venäläisen upseerin elämästä hovissa. Silloin ei ollut Ilta-Sanomia, joka keksittiin vasta Mäntsälän kapinan aikana eikä Iltalehteä eikä Seiskaakaan tai Hymyä.
Niin ikään 1919 olisi ollut mahdotonta Anastasia Mannerheimille kirjoittaa kirja: valtionhoitajan puoliso -nimienn kirja Etukenon ja Kurosen tyyliin.
Tuo koko aristokratiakin voitaisiin vihdoin kuoria dokumentaarisella päättelyllä kunniallisuuden verhostaan liioittelematta sitä Liilqvist-menetelmällä.
Suomessa on nyt melkoinen virhe tämä Pääministeirn morsian-kirjan kierrättäminen läpi oikeuslaitoksen.
Loukkaavien kirjeiden julkistelun Suomessa aloitti tasavallan presidentti Urho Kekkonen julkaisuttamalla Maarit Tyrkön ja Keijo Korhosen toimittamana haukkumakirjeensä suomalaisille tunareille. Kukaan myllykirjeen saaneista ei perännyt kunniaansa haastamalla kustannusosakeyhtiö Otavaa oikeuteen tai epäilemällä Maarit Tyrkköä, Keijo Korhosta tai Urho Kekkosta avunsannosta.
Kustannusosakeyhtiö Otava julkaisi niinikään Anita Hallaman muistelmat : SYDÄMEN KIELTÄ SYDÄMELLE. Päiväkirjamerkintöjä lähinnä Kekkosesta. Kuvia. Otava 2001. 268s. Sid. Ppm. K3
Pitäisikö Otavan kysyä jokaiselta Kekkosen perikunnan jäseneltä, onko Otavan paljastus yksityiselämää loukkaava? Miksi yleinen syyttäjä ei puuttunut asiaan 2001?
Kiusallisesta tekstiviesti- ja kirjeongelmasta pääsee siten, että kirjoittaa siistimpiä kirjeitä ja tekstiviestejä. Adolf Hitlerkään ei koskaan kirjoittanut mitään tosi paljastavaa, koska tiedosti julkisuuden riskit ja valtionpäämiehen "uskottavuuden" menettämisen riskit.
Toinen maineenhallintamenetelmä on se, että ei hae helppoa seuraa tai itseään parempaa seuraa. Näin viestintäkulttuuri on samankaltainen.
Sinänsä ansiokas kommenttinne polveilee vuosisadalta toiselle. Varsinainen bouillebaise eli kaikkea sekaisin. Hämmästystä herätti eritoten Hitler-vertauksenne. " Hän ei kirjoittanut mitään paljastavaa , koska tiedosti riskit" Siis: kaikki poliitikot, jotka välttävät ja kaihtavat typeryyksien kirjoittelua, ovat Hitlerin hengenheimoa? Mutkat aika tavalla suoriksi, hyvä TON.
Itse asia, ulkoministeri Kanervan soveltuvuus korkeaan valtiolliseen tehtäväänsä, näyttää sulavan olemattomiin kaikenlaisten ymmärtäjien verukekuorossa. Nyt ei kuitenkaan ole puhe teidän toimistanne tai tarpeistanne, vaan henkilöstä vaativassa ja erittäin vastuullisessa asemassa valtakunnan johtopaikoilla. Meillä äänestäjillä on oikeus edellyttää näihin tehtäviin nimetyiltä arvostelukykyä ja asiallista käytöstä. Tavanomainen mittapuu ei riitä. Onko tämän ymmärtäminen ja myöntäminen todellakin noin vaikeaa?
"Hän ei kirjoittanut mitään paljastavaa , koska tiedosti riskit" Siis: kaikki poliitikot, jotka välttävät ja kaihtavat typeryyksien kirjoittelua, ovat Hitlerin hengenheimoa?"
Eivät ole. Hitler on yksi järkevistä valtapoliitikoista, jotka tiedostivat riskit. Vaaditaan jonkin verran ammattitaitoa poliitikkona, että saa saman verran aikaiseksi kuin Hitler ja Stalin maailmanhistoriassa.
Täytyy muistaa, että Hitler olisi - päinvastoin kuin Kanerva tai Vanhanen, jopa murhauttaa ne valtion avulla, jotka olisivat julkaisseet hänen lemmenkirjeenvaihtoaan.
Tuo "tyyli" ei ole mitään muuta kuin sitä, että ennen ei ollut niin nopeaa ja kansainvälistä mediaa kuin ennen. Ei joku aristokratia 1800-luvulla ollut yhtään sen hyveellisempi kulissien takana kuin kotimaiset tumpulat nykyään.
Tietämättömyys on voimaa, jos ajatellaan, että se, että ei ollut mediaa, olisi johtanut siihen, että ihmiset olisivat olleet - kun rahaa ja asemaa on - yhtään sen hyveellisempiä ennenkään.
Nyt ei kuitenkaan ole puhe teidän toimistanne tai tarpeistanne, vaan henkilöstä vaativassa ja erittäin vastuullisessa asemassa valtakunnan johtopaikoilla. Meillä äänestäjillä on oikeus edellyttää näihin tehtäviin nimetyiltä arvostelukykyä ja asiallista käytöstä.
=> En ole koskaan ollut Varsinais-Suomen vaaliiriissä, joten Kanerva ei ole koskaan ollut mitenkään ajankohtainen äänestyskopissa. Tilastotieteellisesti on kuitenkin niin, että kun Niinistöstä tuli leskimies, tuhannet naiset äänestivät Kanervan sijaan Niinistöä.
=> Kanerva ei ole chauvisniti-veljien vuoksi vahvoissa asemissa, vaan nimenomaan uutta elämää ja toivoa etsivien naisäänestäjien vuoksi.
=> Näin ollen Kanervan kannattaminen eduskuntaan ja hänen paheksumisensa on naisheimon "jäsentenvälinen". Miehiä yleensä kiinnostaa vain se, miltä hän ulkoasiainministerinä näyttää, koska on jo vuosien ajalta selvää, että "Ike on Ike".
Ministeri Ike Kanerva osallistuu ristisaattoon päärolissa. Kunpa vielä saataisiin Lilius ja Wahlroos esittämään ryöväreitä ja riippumaan ristillä Iken rinnalla, niin pääsiäisen kärsimysnäytelmän sanoma kirkastuisi Suomen kansalle aivan uudella tavalla.
Olisi siinä maailman mediassa ihmettelemistä, jos Suomessa televisiotavaksi ristiinnaulittaisiin vuosittain suurimmat kartellirakenteella omistaja-arvoa tuottaneet optiomiljonäärit ja ministerit.
Maailmalla ei ole yleensä tapana ministerikierrätyksessä ristiinnaulita entisiä ministereitä enää nykyaikana.
Paavi heitti ristin nurkkaan eikä lähtenyt kantamaan sitä Via Crucis -kulkueessa. Onkohan tämä joku ulkopoliittinen tukistus ministeri Kanervalle, joka rupesi ristinkantajaksi?
"Ike on tiedetty alan mieheksi jo 1970-luvulta, eikä tahti tunnu hiipuneen myöhemminkään. Taso vain on laskenut."
Aika rasistista tuollainen ihmisten asettaminen ylemmille ja alemmille "tasoille" 30-luvun malliin. Syrjintävaltuutetun pitäisi antaa Relanderille nyt sakot. Soo soo. Johanna Tukiainen ei ole ihmisarvoltaan yhtään sen alempi olento kuin Jukka Relanderkaan.
Monet poliitikot ja muutkin esiintyvät taiteilijat ovat yksityisesti järkevämpiä kuin mitä heidän helposti lähestyttävä roolinsa edellyttäisi.
Tässä mielessä en ole Lauri Munkiston kanssa ainakaan vahvasti eri mieltä siitä, että Laila Snellman tai Paula Koivuniemi voitaisiin Kanerva-tyttöinä asettaa jotenkin korkeampaan asemaan kuin esimerkiksi Johanna tai Julia Tukiainen.
Loppujen lopuksi ei ole välttämättä helppoa johtaa tanssiryhmää ja saada sille tilauksia. Istuin kerran Moskovassa hotelli Leningradissa samaan pöytään amerikkalaisen kanssa, joka 1990-luvulla kehitteli länsimaisempaa ohjelmaa ravintoloihin ja hän toisteli, että "There is no business like show business."
Jotenkin intuitiivisesti alan uskoa siihen, että mielikuvien rakentaminen on todella erilaista raksaamista kuin montun kaivaminen, raudoittaminen tai laudoittaminen.
Jos nyt ajatellaan kriittisesti niin uskon, että Johanna Tukiaisella on jopa tervempi arvostelukyky kuin Paula Koivuniemellä ja Laila Snellmanilla, jotka suostuivat Kanerva-tytöiksi. Jos he olisivat tehneet Hymy-lehden tai Seitsemän päivää-lehden kanssa diilin teksitviesteistä, olisi asiaa ryhdytty ratkaisemaan jo ennen vuoden 2005 kohua.
Yksi maailmaa nähnyt ystäväni oli sitä mieltä, että on Anne Pohtamo-tyyppejä ja Armi Aavikko-tyyppejä. Oma kantani on se, että tässä välissä on vielä Riitta Väisänen -tyyppi, joka esiintyy välittömästi kuin Armi Aavikko-tyyppi, mutta pukeutuu hieman kuin Anne Pohtamo-tyyppi.
Tuosta pukeutumisesta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä toiminnasta, koska aiheuttihan Annekin Juice Leskiselle aiheen lauluun Anne ja Jacques.
Minusta se, joka osoittaa jonkinlaista harkintaa ennen ryhtymistään Kanerva-tytöksi ei ole yhtään sen huonompi tai arvostelukyvyttömämpi nuorempanakaan kuin se, joka ryhtyy Kanerva-tytöksi kypsänä 40-vuotiaana naisena.
- - -
Tässä esimerkki neuvostochanson klassisesta naistyypistä.
Latvialainen Laima Vaikule
Ehdotan totaalista Hymyn tyyppisten lehtien boikottia. Itse en ole ostanut ILTASANOMIA tai ILTALEHTEÄ vuosikausiin.
Joku kuitenkin aina ostaa. Julkaiseminen ei ole ongelma: sonera-kirja.txt -julkaistiin verkossa ja Stasi-listan spekulaatio Espanjan Sanomissa hänen majesteettinsa Juan Carlosin suojeluksessa.
Hymyllä on kova maine 1970-luvulta ja Hymyn vuoksi säädettiin rikoslakiin osa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityisel%C3%A4m%C3%A4%C3%A4_loukkaava_tie...
Tätä osaa kutsuttiin kuin itsenäistä lakia Lex Hymyksi. Sen käytäntö päivittyy Lex Vanhaseksi.
Moni eteläsuomalainen, joka seuraa Salattuja elämiä, ei koe suurtakaan ongelmaa Matti Vanhasen uuniperunaan ja porealtaaseen keskittyvässä vapaa-ajan vietossa, mutta Suomen Keskustan vahvoissa ja uskovaisissa vaalipiireissä vapaamielinen ja keskustaliberaali elämäntapa on jonkinlainen poliittinen ongelma Pohjanmailla. Kyse on Suomen Keskustan asemasta Suomen suurimpana puolueena sekä noin 2%-yksikön kannatuksesta.
Se, mikä on luokkaavaa riippuu aikakaudesta ja vaalipiiristä. Kuitenkin skandaalit yleensä vain edistävät markkinataloutta ja kuluttajanvapautta lehtikioskilla sekä tuovat aivan uudenlaista äijäenergiaa politiikkaan.
Länsimaisen rappion edetessä yhä vähäisempi osuus koko toduudesta on loukkaava tai edes haitallinen aikaisemmin kyseenalaiseksi tulkittavan kunnian metsästämisessä.
Älä ole juoru-uutis addikti. Uuden Suomen ei tarvitse tätä julkaista jos se on toistoa, mutta todella, älä osta juorulehtiä. Se on kova päätös, mutta sen jälkeen elämä on paljon helpompaa.
"Snellman ja Koivuniemi olivat sentään charmantteja". Koivuniemeä en tunne, mutta Snellman on tietääkseni entinen Kauranen. En ole yhtäkään hänen kirjaansa jaksanut lukea.
Olen todella pettynyt häneen mediakokkina. Jos hän moittii muita niin voinen lausua myös hänestä oman mielipiteeni. Vaikka hänen (ja ehdottomasti myös minun) ihailemani Sinuhe Egyptiläinen ei olisikaan toiminut hänen tavallaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laila_Snellman
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Laila Snellman on ollut Kanerva-girl, kun taas Anja Snellmanilta on tämä vaihe kokematta.
On totta etta Ike tyylitaju on huonontunut,kun katsoo kuvia joita lehdistö on kuvannut niin tulee mieleen että kyseinen tanssia näytää melkeen samalta kun Nykäsen tyttöystävä vai ovatko he kimpassa enää.
Joten lehdistö ja tanssia ovt tehneet rahaa typeryydellä. Ja suuri ikäluokka paheksuu asiaa.
Kekkosen nais suhteista ei ole puhuttu julkisesti kun häntä pidetiin jumalasta seuraavena.
Kekkonen ei ollut mikään uskonsoturi, joka olisi koskenut 77 neitsyeen. Kekkonen harjoitti kypsiä rouvia.
Kekkonen ei ollut mikään uskonsoturi, joka olisi koskenut 77 neitsyeen. Kekkonen harjoitti kypsiä rouvia ja oli ilmeisesti tässäkin suhteessa kuin joku Ranskan mahtipresidenteistä.
Saksa ja Englanti tunnetusti nauravat Suomelle ja suomalaisille siksi, että maata pyörittää kgb eikä maa siten kykene loikkaamaan länteen, vaan luisuu itään, vaikka kaikki ovet olisivat nyt auki. juuri ulkomailla huomataan, että Kanervaa jahtaavat juuri nämä samat suomettajat, joita on ennenkin hämmästelty ulkomailla. Saksa yritti auttaa Suomea jo Finlandisierungista jo 70-luvulla tai ainakin termin keksijä.
Kuinka ihmeessä muualla maailmassa ei ihmeteltäisi sitä, kuinka vain yhden puolueen jäseniä vainottaisiin asioilla, joita sallitaan toisten puolueiden jäsenille? Kuinka ihmeessä naurettavat neuvostokansalaisten tasolle muovaillut suomalaiset lampaat eivät naurattaisi ulkomailla enemmän kuin Kanervan toimet? Ne ovat raukkamaisten toimittajien meuhkaamisen perusteella korviin kantautuneet, mutta herättänevät vain hyväntahtoista hymyä. Toimittajien likainen peli taas naurattaa ilmeisesti vakavammin, koska takana on kgb tai ainakin punamultamedian kaipuu YYA-aikoihin.
Venäjä on köli, joka pitää länteen purjehtivan Suomi-laivan pystyssä. Ellei Venäjää olisi, joutuisi Suomen helposti lipposlaisen hulluuden valtaan ja kaikkiin Yhdysvaltain tarjoamiin Aasian siirtomaasotiin tavalla, mikä hävittäisi Suomesta kaiken talvisodan osaamisen.
Jonkinlaisena ajattelina tunnettu Relander on madaltanut aikamoisesti tasoaan, kun lähtee ajatuksesta, että Suomen ja USA:n kahdenvälisiä suhteita hoidetaan Ricen säihkyvien säärien varassa. Rice on osaamiseltaan ja sivistykseltaan parempaa luokkaa kuin ministeri ja osaa varmasti ulkosuhteiden hoitamisen. Saman osaa myös suomalainen Ilkka Kanerva. Relanderin ajatus siitä, että ulkosuhteita hoidetaan alapään varassa on sivistymätön eikä kolumni ole hänelle kunniaksi. Jonkinlaista sivistystasoa odotan kolumnisteiltakin. Lähdetään nyt siitä, että Kanervaa hoitaa ulkoministerin tehtävät ja jätetään moralisointi hänen yksityiselämällään juoruämmien hoidettavaksi.
"Jonkinlaisena ajattelina tunnettu Relander on madaltanut aikamoisesti tasoaan, kun lähtee ajatuksesta, että Suomen ja USA:n kahdenvälisiä suhteita hoidetaan Ricen säihkyvien säärien varassa. "
Suomalaisen äänestäjän näkökulmasta asia on juuri näin. Condiella ei ole C:tä tai D:ä, vaan todennäköisesti B:t. Condie on lyhyt, minkä vuoksi hänellä täytyy olla valtiomiehen mittoihin korkeat korkokengät, kun taas Ike on ilmeisesti kymmenen vuoden aikana kasvanut pääasiassa rintavia seuralaisia arvostavaan suuntaan. Näin ollen voidaan kysyä, olisiko Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ollut ketään säärimiestä ulkoasiainministeriksi.
Itse asiassa asia ei liene Relanderin keksintö, koska empiria asiaan on olemassa uutiskuvissa, kunhan katsoo tarkemmin ja luo asialle diskurssin, joka on erittäin tärkeä kirjallisuustieteellinen kvalitatiirinen tutkimusmenetelmä, jotka on alettu käyttää myös politiikan tutkimuksessa ja sillä on korvatti reaalipoliittinen koulukunta, joka laskee niin aseita kuin kauppataseitakin kvantitatiivisesti. Relander tuo mainiosti esille politiikan kommentoinnin nykytilan.
"Rice on osaamiseltaan ja sivistykseltaan parempaa luokkaa kuin ministeri ja osaa varmasti ulkosuhteiden hoitamisen. Saman osaa myös suomalainen Ilkka Kanerva."
Secretary of Stete vastaa Yhdysvaltain presidentinhallinnossa ministeriä, vaikkei ministeri olekaan parlamentaarisessa vastuussa kongressille. http://www.state.gov/secretary/
"Relanderin ajatus siitä, että ulkosuhteita hoidetaan alapään varassa on sivistymätön eikä kolumni ole hänelle kunniaksi."
Kolumni pitänee ymmärtää Kanerva-parodiana, jonka tarkoitus on saattaa ulkoasianhallinnosta kommentoiminen takaisin raiteilleen.
"Jonkinlaista sivistystasoa odotan kolumnisteiltakin. Lähdetään nyt siitä, että Kanervaa hoitaa ulkoministerin tehtävät ja jätetään moralisointi hänen yksityiselämällään juoruämmien hoidettavaksi."
Asiat palautuvat moraalikysymyksiksi: voiko ulkopolitiikkakaan olla täysin objektiivista: armotonta ja arvotonta demokratioissa.
Jos jatketaan hömppälinjaa johdonmukaiseen päätöspisteeseensä, pitäisi kysyä, onko realistista nimittää ilmeinen tissimies ulkoasiainministeriksi, mikäli Yhdysvaltain ulkoasiainministeri pitääkin esillä sääriään. Näin päästään feministisen politiikan kovaan ytimeen ja samalla kommentteista voidaan rakentaa diskurssianalyysi sekä "todistaa", että kansainväliset suhteet eivät ole niin kuin kauppa- ja sotasuhteet, vaan niin kuin Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Seitsemän päivää kirjoittaa.
Kyse on aineellisen todellisuuden ja virtuaalisen todellisuudeksi uskotun olotilan eroista.
Vonkamiehiä jahdataan nyt aivan tosissaan. Nyt on Kanervan lisäksi kantamajurikin epäiltynä vonkaamisesta.
http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Upseeri+sai+varoitukse...
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 87 kommenttia