Jukka Relander Järkivihreä

Kiinalainen juttu

Juuri kun olimme toipuneet kiinalaisten Kouvolaan tekemästä investoinnista, uutismaailma järähti uudestaan: uusi suurhanke on vireillä nyt myös eteläruotsalaisessa Kalmarin pikkukaupungissa.

Kouvola on suomalaisen rataverkon umpisuoli, josta junat peruuttavat pois sinne jouduttuaan. Kalmarissa taas solmittiin pohjoismainen valtioliitto vuonna 1397. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.

Pekingistä katsottuna maailma näyttää erilaiselta. Kalmari on mukavasti Malmöön, Kööpenhaminan ja Tukholman tuntumassa ja kätevien yhteyksien päässä Euroopan isommista keskuksista. Sama koskee Kouvolaa. Suomen suurin lentokenttä on puolentoista tunnin ajomatkan päässä, Helsinkiin ja Pietariin hurauttaa hetkessä. Ehkä he ajattelevat näin.

Silti. Jos minulle annettaisiin tehtäväksi valloittaa Eurooppa, aloittaisin jostain muualta kuin Kouvolasta ja Kalmarista. Mutaisia peltoja saa lähempääkin metropoleja.

Ehkä kiinalaiset harjoittelevat. Vähemmälle huomiolle on näet jäänyt se, että kiinalaiset ovat alkaneet kääntää investointien suuntaa. Maailman jokainen kauppias myy tällä hetkellä kiinalaisia tuotteita, mutta länsimaisten brändien alla. Nyt kiinalaiset ponnistelevat myydäkseen tuotteitaan itse.

Länsimaiden talous perustuu yhä enemmän siihen, että tuote teetetään halvalla Kiinassa, sitten sen kylkeen leimataan brändi – sana muuten tulee karjan polttomerkistä – ja myydään se kalliilla läntisille kuluttajille. T-paidan teettäminen Kiinassa maksaa viitisen senttiä, tuotemerkillä varustettuna sama paita maksaa kymmeniä euroja länsimaisessa kaupassa. Brändi on usein sata kertaa kalliimpi kuin alustansa, konkreettinen tuote.

Mihin näitä immateriaalisia länsimaisia brändejä tarvitaan, kyselevät kiinalaiset yhä kummastuneempina. Kiinalainen juttu sekin. Brändin ideanahan on taata laatu. Laadun takeet ovat kuitenkin alkaneet elää aivan omaa elämäänsä mainostoimistojen näyttöpäätteillä, ilman minkäänlaista kosketusta tuotantoprosessiin jonka laatu pitäisi kyetä takaamaan. Viimekädessähän vain tekijä voi taata laadun.

Voi olla, että kiinalaiset ovat jo alkaneet kouluttaa muutamaa miljoonaa myyntimiestä suunnittelemaan ihan omia brändejä ja myymään itse leimattuja tuotteita maailman kansoille. Leimaaminen on helpompaa kuin kutominen. Sen tietää jokainen patalappua virkannut.

Odotellaan. Ehkä Kalmarista kuuluu taas kummia, kuudensadan vuoden tauon jälkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Kymmenen vuotta sitten, kun kävin "Pohjoisen Portin" silkkikadulla oli jo aistittavissa Kiinan nouseva voima. Ulkomaista pääomaa tulvi maahan, ja nyt siellä näkemiäni tuotteita myydään Kiinalaisena alkuperäis tuotteena mm. Thaimaassa! Siis Kiinan kokonaan omistamissa tehtaissa tehtynä! Kiinalla on nyt varaa itsekin investoida!(Kiinan pääkaupunki merkitsee Suomennettuna Pohjoinen Portti.)
riipo (nimimerkki)
Knoppitiedon korjaus: Kiinan pääkaupunki Peking (Beijing) merkitsee suomeksi Pohjoinen Pääkaupunki (bei=pohjoinen, jing=pääkaupunki).
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Suurvaltojen suhteista väitellyt Tohtori, mainitsee väitöksessään Pekingin, olevan Suomeksi "Pohjoinen Portti" ja Nanking puolestaan "Etelän Portti"! Onko hatun poisto edessä, vai katsotaanko minun kuulleen väärin?
tapioneva (nimimerkki)
No onneksi valtio-oppi ja kansainväliset suhteet eivät ole sama asia kuin lingvistiikka tai filologia. Jotta asian voisi sanoa varmemmasti, pitäisi varmaan tutkia, miten sana muodostuu: 北京 Ehkä on niin, että portti voi tarkoittaa kaupunkia (kaupunginporttia), mutta PÄÄkaupunki tuskin tarkoittaa porttia. Kiinassa on ainakin kaksi kaupunkia merkitty pääkaupungin kirjoitusmerkillä 京 . Ensimmäinen on eteläinen pääkaupunki Nan-jing (Nanking) ja toinen on pohjoinen pääkaupunki Bei-jing (Peking). 京 tarkoittaa pääkaupunkia ja 北 sekä 南 etelää. Siis 北京 on Beijing ja 南京 on Nanjing. http://en.wikipedia.org/wiki/Beijing http://en.wikipedia.org/wiki/Historical_capitals_of_China Sen sijaan kaupunki yleensä lienee 市 eli shin. Paikan voi toki nimetä muuksikin kuin kaupungiksi esimerkiksi uomaksi/väyläksi/satamaksi, vaikkapa Taivaan (keisarin, koska keisari toimii välittäjänä) satamaksi 天津 , kunhan lisää loppuun kaupungin 市 selvennykseksi.天津 市 on Tianjin Shi eli Tianjinin kaupunki eli Taivaallisen satamaan kaupunki. Jotta 京 voitaisiin selittää (tavalliseksi) portiksi, tarvitaan jonkin verran ehkä lisäselityksiä. Merkkihän ei esiintyne kuin Nanjingin ja Beijingin nimissä. http://en.wikipedia.org/wiki/Tianjin http://www.logoi.com/notes/peking-beijing.html
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Olen erittäin kiinnostunut Kiinan vuosituhansien vanhasta historiasta! Siksi sinulla, jolla tietoa näyttää olevan, vaikka muille jakaa kysyisin: Voisiko Kiinan pääkaupungin nimi käsittää myös Pohjoisen Porttina silloin, kun se tuli yhteydessä, jossa minulle selostettiin Kiinan kulttuuria! Tuo mainittu tohtori sanoi suunnilleen:Kiinan monipuolinen kulttuuri ilmenee jo nimissä, kuten Peginkin nimi voidaan sanoa Suomeksi Pohjoinen Portti kuvaamaan porttia pahojen voimien pysäyttämiseksi pohjoisesta jne.? Anteeksi, kun vaivaan tällä kysymykselläni, mutta kysyvä ei tieltä eksy! Tervehtien Simo Perttula.
Gagarin (nimimerkki)
Varmistin asian myös kiinalaisilta kolleegoiltani. Kyseinen merkki tarkoittaa ainoastaan pääkaupunkia. Sama asia koskee japaninkieltä, jossa kyseinen merkki japaniksi äännetään "kjoo". Niinpä esimerkiksi Tokio on "too kjoo" eli japaniksi itäinen pääkaupunki. Vastaavasti Kioto on "kjoo too" eli "pääkaupunki kaupunki" (siinä sanassa esiintyvä "too"-äänne kirjoitetaan eri tavalla kuin Tokion "too" ja tarkoittaa siis "kaupunkia"). Kiinalaiset puolestaan kirjoittavat Tokion, eli itäisen pääkaupungin, samalla tavalla kuin japanilaiset itsekin, mutta ääntävät sen "Dong Jin" (vrt. Bei Jin, Nan Jin).
Juhani Putkinen (nimimerkki)
Kouvolaa voidaan tosiaan jossakin mielessä sanoa umpisuoleksi. Sitten kun Venäjä palauttaa parhaillaan miehittämänsä Suomen Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan, niin Suomen sisäinen rautatieliikenne pääsee taas normaaliin tilaansa.
jousimies (nimimerkki)
Kiinan valtion valuuttavaranto on paisunut valtaviin mittasuhteisiin, mitä on edeauttanut keinotekoisen alhaalla pidetty valuuttakurssi. Näin ollen Kiinasta on tullut myös merkittävä peluri globaaleilla finanssimarkkinoilla. Kuluvan vuoden yksi mielenkiintoisimmista Kiinan valtion tekemistä investoinneista oli 3 mrd $:n sijoitus yhteen maailman suurimmista pääomasijoitusyhtiöistä, amerikkalaiseen Blackstoniin.
tapioneva (nimimerkki)
Tuo juttu remimbin alhaisesta kurssista on lähinnä yhdysvaltalaisten kehittämä. Samanlaista porua ja suurta ääntä pidettiin 1970- ja 1980-luvulla muka Japanin jenin väärästä kurssista. Kiinassa on suuri poliittinen riita lähinnä itärannikon ja sisämaan poliitikkojen kesken siitä, miten ulkomaankaupan ylijäämä jaetaan. Kehittymättömät alueet, jotka ovat alihankinnassa itärannikon rikkaille kauppakeskuksille, haluaisivat infrastruktuuria ja sosiaalipolitiikkaa, kun taas itärannikolla väitetään, että tämä hidastaisi liikaa yleistä talouskasvua. Ratkaisuna on se, että Kiinan edellisen johtajan kavereita aletaan tutkia korruptioepäiltynä, joita kyllä 1 300 000 000 asukkaan ja 80 000 000 Kiinan kommunistisen puolueen jäsenen keskuudessa kyllä riittää. Näin saadaan painopistettä muutettua hieman kestävämmän kehityksen suuntaan. Kiinalaiset kommunistit ovat yksiä maailman kovimpia kansalliskapitalisteja. Monella kristillisdemokraatilla ja sosialidemokraatilla olisi siinä oppimista. Kiina pehmittää Yhdysvaltoja laimaamalla yhdysvaltalaiskuluttajien tarjoaman kauppavoiton Yhdysvaltain liittovaltiolle Irakin sodan rahoittamiseksi. Tämän vuoksi Yhdysvallat on ryhtynyt vastustamaan Taiwanin itsenäisyyttä turhana diplomaattisena kriisinä: suurvelallinen mukailee velkojaansa. Kun ylijäämän verotuksesta ja uudelleenjaosta ei ole oikein suurta muutosta tulossa, kuumenevat käteisesät kiinteistömarkkina ja arvopaperimarkkinat. Koska kiinalaiset eivät saa sijoittaa vapaasti ulkomaille eivätkä ulkomaalaiset Kiinaan, ovat jotkin osakkeet neljä kertaa niin kalliita Kiinassa kuin mitä ne ovat Hong Kongissa. Ennen pidettiin sosialistisen talouden merkkinä sitä, että maa investoi 1/4 - 1/3 kansantulostaan Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sosialististen maiden sekä Suomen tapaan, kun investointiaste rikkaissa sosialidemokraattisissa länsimaissa oli vain joku 1/5. Kiinassa säästöihin ja investointeihin mene 1/2 kansantulosta, mikä tarkoittaa todellisista joustotaloutta ja kevyttä sosiaaliturvaa. Osa investoinneista on tietenkin ajan oloon myös vaarallista kiintestökuplaa ja heikkoja osakesijoituksia, joissa on riski. Yhdysvaltain narina väärästä valuuttakurssista on ylilikvidiyden näkökulmasta teoreettisesti oikea. Narinaa ei kuitenkaan koskaan aloiteta jonkin pikkumaan kohdalla ulkoisen ja sisäisen tasapainon kansantalousteorian perusteella, vaan lähinnä omien kauppasuhteiden epätasapainon vuoksi. Yhdysvalloissa valkoinen mies on alkanut pelkäämään parempien teollisten työpaikkojensa puolesta, minkä vuoksi halutaan, että kiinalaisten hidastaisivat tahtia ja nostaisivat remimbin kurssin avulla myyntihintojaan tasapainottaen Yhdysvaltojen vaihtotaseen alijäämää Kiinan kanssa. Kiinalaisilla on melko suuri dollaririski Yhdysvaltain liittovaltion lainoissa: Yhdysvallat alhaisella korkokannalla heikentää dollaria jatkuvasti. Alamäki voi olla 10% vuosineljänneksessä. Näin ollen on huonoa taloudenpitoa olla sijoittamatta ylijäämiä myös muihin valuuttoihin.
Liike (nimimerkki)
Kun treenasin ulkomaankauppaa 1980-luvulla kiinalaisten kanssa, heidän käyttämät valuuttakurssit olivat aivan ihmeellisiä. Jos ilmoitti maksavansa ostokset Suomen markoilla, sai tavaraa noin viisinkertaisen määrän siihen verrattuna, että maksoi US-dollareilla, vaikka asia oli tietenkin sama täältä käsin toimiessa. Silloin Kiinan keskuspankki ilmoitti vain vaihtokurssit kunkin maan valuuttaan nähden ja Suomi oli ilmeisesti noin viisinkertaisesti niin suosittu maa kuin USA. Sen ajan Kiinan tuntijat tietävät, ettei tuo ole mitään leikkipuhetta, vaikka päättömältä vaikuttaakin. Renminbi-nimitystähän käytetään valuutasta vain maan sisällä ja joissakin muissa maissa selvyydeksi siitä, että on kyse Kiinan kansantasavallan valuutasta - kansan rahasta. Kolikoissa lukee yuan kiinaksi. Kiinan nykyvaluutan arvostuksen pielessä oleminen perustuu siihen, että Kiina käyttää valtavaa valuutta- ja kultavarantoaan rahayksikkönsä arvon säätelemiseen. Lopullinen valuutan arvohan perustuu aina kysyntään ja tarjontaan, jos valuutoilla tehdään vapaata kauppaa. Kiinan valtio ei sitä salli, vaan säätelee osto- ja myyntikurssejaan mahdollisuuksien rajoissa.
tapioneva (nimimerkki)
Turistillekaan ei lyödä käteen enää juaneita, vaan remimbejä. Setelit ovat samat jne. Näin ollen ei liene puhua enää turistien tai ulkomaankaupan juaneista ja remimbeistä erikseen. On kuin puhuisi ruplista ja kulta- tai valuuttaruplista. Kiinan rahayksikkö on remimbi (RMB), ja sen noteeratusta kurssista puhutaan. http://www.china.org.cn/english/TR-e/43805.htm
Liike (nimimerkki)
Koeta vaikka käydä ostamassa Tukholmasta muutama seki kruunujen sijasta tai Norjasta noki. Sitä paitsi, se Kiinan sisäinen rahayksikkö ei ole remimbi, vaan renminbi.
pakista (nimimerkki)
Erään valuutta-avaimen mukaan Kiinan valuutta on CNY eli CHINA YUAN RENMINBI
tapioneva (nimimerkki)
Yuan on Kiinan vanha rahanimitys ja voi tarkoittaa hyvin monia asioita http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_yuan http://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi On tietenkin yhden Kiinan politiikan mukaista kutsua samalla nimellä kaikkien kiinojen rahoja juaneiksi vedoten siihen, että ISO 4217:ssä kansantasavallan rahayksikön lyhenne on CNY. http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_4217 Toisaalta olisi selkeämpää käyttää Kiinan kansantasavallan nykyisestä rahayksiköstä nimitystään renmimbi, koska tällöin ei tarvitsisi liittää käsitettä kaikkiin edeltäneisiin juaneihin. http://www.rmbguide.com/ Yuan http://bloomberg.com/apps/news?pid=20601013&sid=axyOLdeGJQcI&refer=emerg... Renmimbi http://www.citigroupinfo.com/citigroup/press/2007/070510a.htm Kuitenkin jo sijoituksissakin on alettu käyttää sanaa renmimbi, jote renmimbi valtaa alaa yhä enemmän. Mitä vähemmän renmimbillä on rajoituksia, sitä enemmän juani se on. Kyseessä on sama kehitys kuin ruplalla valuuttaruplaa kohti.
CaptainProton (nimimerkki)
Koska ainakin näköjään omasta mielestäsi edustat vihreää intelligentsiaa, niin kysyisin että miten vihreiden vaatimat n, 50000 vuosittaista maahanmuuttajaa tai sinun ehdottamaasi 10 miljoonaan maanmuuttajaa ovat sopusoinnussa kulutuksen ja päästöjen pienentämiseen Suomessa? Ihan tuli mieleen vaikkapa tuo sähkönkulutus. Rakentaisimmeko 20 uutta ydinvoimalaa vai mistä saisimme sähköt 10 miljoonalle maanmuuttajalle? Mites tuo hiilitioksiitipäästöt rullais, jos tulits 50000 maanmuuttajaa vuositain Suomeen? Tätä yksinkertaista kysymystä ei vielä kukaan vihreä "älykkö" ole kommentoinut lukuisista yrityksistäni huolimatta. Mites sinä noin viisaana miehenä, suvaitsisitko vastata?
tapioneva (nimimerkki)
Globaalisti kannattaisi Suomessa maatalouden jatkoksi lopettaa myös oma kansallinen syntyvyys. Suomalaisella on kolmin- tai nelinkertainen ekologinen jalanjälki verrattuna keskimääräiseen globaaliin jalanjälkeen. Tämä siksi, että toiset saavat ilmaiseksi enemmän auringonvaloa ja heidän maataloutensa ja asumisensa tulee yksilöä kohden halvemmaksi. Jos siis suomalaiseksi pääsisi vasta siirtolaisena 18-20 -vuotiaana eikä syntymällä, pienenisi maailman ekologinen jalanjälki, koska 80 vuoden elämästä 1/4 olisi eletty muualla. Itse asiassa pitäisi lopettaa kansallinen kulttuuri ja kehittää elämäntapa, missä markkinatalouteen ja sosiaalijärjestelmään voisi tulla vaikka ulkoavaruudesta täysi-ikäisenä. Uskoisin, että lähimmäs demokratiassa päästäisiin tähän sillä, että siirryttäisiin käyttämään englannin kieltä, pudotettaisiin nettouusiutumisluku 1,1:een tai 1,2 :een niin kuin Espanjassa tai Italiassa tai Tshekissä tai Ukrainassa. Joka toinen espanlainen on maahantuotu. Espanjan väkiluku on 15 vuodessa lisääntynyt Suomen väkiluvun verran johtuen rakennusalan buumista ja siitä, että EMU sattuihin halvalla korkokannalla hyvin Espanjan talouteen. Vaikka miten haluttaisiin pitää kiinni suomalaisuudesta, hävittää liberalismi ja markkinatalous kansallisen ja isänmaallisen internationalistisen luonteensa mukaisesti. Lienee paljon hauskenmpaa tehdä kulttuuria englanninkielisellä pelikonsolilla PlayStationilla kuin soitella kynttilän valossa kannelta.
Liike (nimimerkki)
Oman itsesi vuoksi toivon, että tuokin kirjoitus oli pelkkää kummallista huumoria. Aikaisempien kirjoitustesi vuoksi pelkään, että olet tosissasi. Muutama hyvä lomapäivä auttaa varmaan huomaamaan, että tuollaiset teoriat ovat loogisesti ajatellen vain painajaisia, jotka menevät toivottavasti ohi. Vähän samaan tapaan, kuin viinapirutkin tapaavat kuulemma kadota.
tapioneva (nimimerkki)
Voisit oikeastaan huvikseksi laskea, miten Yhdysvaltain, Australian jne. väkiluku on kehittynyt nettosyntyvyys / siirtolaisuus - suhteessa. Suomessa valitetaan korkeaa veroastetta ja perhepolitiikkaa, joka pitää nettouusiutumisluvun 1,7:ssä. Jos perhepolitiikka lopetettaisiin ja annettaisiin sinkuille veronalennuksia, romahtaisi suomalainen nettouusiutuminen jonnekin 1,4-1,5 vaiheille, jolloin joka kolmas voisi olla maahantuotu. Pitäisi jo ymmärtää, että suomalainen maksaa miljoona euroa kappale. Samalla hinnalla saa 2-3 virolaista ja puolitusinaa venäläisiä, joista pääsee valitsemaan viisumilla. Tuohivirsuista ja suomalais-ugrilaisesta kielestä, suomalaisesta identiteetistä jne. luopuminen on vain niin vaikeaa, että se estää Euroopan unionin sisämarkkinan edellyttämän suuremman liikkuvuuden. Suomi kesti hyvin ruotsalaisten miehityksen 700 vuotta, joten eiköhän tässä kestetä venäläiset, virolaiset, kiinalaiset ja afrikkalaisetkin.
jukkarelander (nimimerkki)
Henkilöäkohtaisuudet sivuuttaen todettakoon, että en ole ehdottanut kymmenen miljoonan maahanmuuttajan ottamista maahamme. Totesin, että kyse on arvovalinnasta, eikä työmarkkinoiden imusta, riippumatta lukumäärästä. Jos joku pitää monikulttuurisuutta tärkeänä ja haluaa siksi maahanmuuttajia lisää, se on arvovalinta. Jos joku on huolissaan kansallisen kulttuurin tulevaisuudesta ja vastustaa siksi maahanmuuttajien määrän kasvattamista, sekin on arvovalinta. Lue tekstit kunnolla ennen kuin kommentoit. JR
tapioneva (nimimerkki)
Virossa, Latviassa ja Liettuassa on sekä saksalaisten että venäläisten aikaansaamaa monikulttuuria. Kyse on paljolti siitä,. miten tuota monikultturia hallitaan. Karjalaiset olivat ruotsinkieliselle rannikkoseudulle aikanaan liiallista monikulttuuria itäsuomalaisena ihmeenä. Ensin pitäisi keksiä joku keino keventää kansallista kulttuuria ja keksiä valtion olemassa ololle jokin vähemmän isänmaallisempi perustelu. Vasta sitten, kun kansallisesta kulttuurista ei enää pidellä kaksin käsin kiinni, voidaan kulttuurivaatimusta löysyttää. Toivottavasti jokainen saisi naapurikseen thai-rouvan, romaaniperheen, balkanilaisen pakolaisen jne. Näin ollen olisi mahdollista testata omia asenteita sen suhteen, miten voidaan edetä asiassa. Espoossa, Helsingissä ja Turussa on monikulttuurisia yhteisöjä niin kuin Ruotsissakin. Toinen asia on se, että monelle ulkomaalaiselle suomalaiset eivät ole kovin hauskaa seuraa.
tapioneva (nimimerkki)
"Kouvola on suomalaisen rataverkon umpisuoli, josta junat peruuttavat pois sinne jouduttuaan." Kouvola on keisarikunnan Riihimäki-Pietari -radan ja nykyään Lahden oikoradan päärataan ja Savonrataan yhdistävä rautatieliikenteen solmukohta, johon hiljenevästä Lahdestakin siirretään ratatoimintoja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Riihim%C3%A4ki%E2%80%93Pietari-rata http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_oikorata http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_p%C3%A4%C3%A4rata Ennenkin Kouvola on koettu merkittäväksi rautatieasemaksi. Sitä jopa kannatti toisen maailmansodan aikana pommittaa runsaasti. Kouvolan ovat löytäneet kiinalaisetkin. Sinne perustettiin China-Center!
CaptainProton (nimimerkki)
Ja joku voi olla sitä mieltä, ettei pelkästään maahanmuuton kasvua pidä estää, vaan koko maahanmuutto eräistä maista pitää estää. Itseasiassa moni on sitä mieltä, että jopa nykyisistäkin tietyistä maista peräisin olevista maahanmuuttajista olisi hyvä päästä eroon. Tällaisen viimeksi mainitun arvovalinnan minä olen suorittanut. Niin, olisin vielä kiitollinen siitä, jos joku vihreiden edustaja joskus voisi kommentoida tuota kysymystä siitä, miten vihreiden kannattama laaja tai itseasiassa lähes vapaa maahanmuutto Suomeen ja Eurooppaan on sopusoinnussa niin ikään vihreiden kannattamaan päästöjen ja kulutuksen pienentämisen kanssa. Onko se sopusoinnussa? No ei totisesti. Eipä ihme ettei tuohon saa kommenttia.
pakista (nimimerkki)
Jospa nyt ensin vastaisit kysymykseen mistä maasta olisi estettävä tai rajoitettava maahanmuutoa ja miksi. Todennäköisesti maahanmuuttajat sortuisivat samaan ylikulutukseen kuin alkuasukkaat - ainakin sen jälkeen kun tulot ovat nousseet samalle tasolle kuin alkuperäisellä asujamistolla.
Juhani Putkinen (nimimerkki)
"Jospa nyt ensin vastaisit kysymykseen mistä maasta olisi estettävä tai rajoitettava maahanmuutoa ja miksi." Esimerkiksi venäläisiä Suomeen ei tarvita lisää. Ne ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat hyvin paljon pahaa mm. Virossa, Latviassa, Ukrainassa, Georgiassa, Tshetsheniassa, ... Suomessakin sitä porukkaa on jo liikaa.
tapioneva (nimimerkki)
Euroopan Yhteisössä ei ole vuoden 1945 jälkeen avoimesti luokiteltu yksilöitä heidän kansallisuutensa ja oletetun rotunsa perusteella suotaviin ja epäsuotaviin suoraan. Miten ajattelit suorittaa partikularistisen segrekaation nykyisen YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen voimassa ollessa?
camunen (nimimerkki)
Relander: Jos minulle annettaisiin tehtäväksi valloittaa Eurooppa, aloittaisin jostain muualta kuin Kouvolasta ja Kalmarista. Mutaisia peltoja saa lähempääkin metropoleja. Joku tässä päätelmässä mättää? Elääkö kolumnisti taistolaisuutta käsittelevän tutkimuksensa maailmoissa joissa otetaan tehtäväksi "valloittaa maailma"? Parempi vertailukohta olisi esim. Marco Polo, tai muut itsensä peliin asettaneet "siirtolaiset" kultaa huuhtomassa. Mutta tavallaan Kouvolan "kiinalaistuminen" tuo vaihtelua iänikuiseen uutisointiin venäläisten rekkojen ruuhkautumisesta itärajalla. Syykin lienee sama: logistiikka.
Liike (nimimerkki)
Mielestäni ei tarvitse odotella, että kiinalaiset keksisivät omat tuotemerkkinsä. Heillä on ollut jo muutaman kymmenen vuoden ajan käytössä esimerkiksi tavallisin tuotemerkki "Suuri muuri" sekä "Feeniks" ja "Apinakuningas" mitä erilaisimpien tuotteiden merkkinä. Mutta melkein pelkästään kotimaassa. He huomasivat kauan sitten, ettei kukaan eurooppalainen nainen osta Apinakuningas-merkkistä käsilaukkua, mutta ostaa saman laukun halukkaasti, jos sille laittaa nimeksi Louis Vuitton. Sitä tietoa he ovat hyödyntäneet antaumuksella ja tehokkaasti ja tulevat ilmeisesti hyödyntämään jatkossakin.
tapioneva (nimimerkki)
Kiinalaiset eivät kauaa tarvinneet IBM PC:täkään, kun rupesivat puskemaan vain Lenovoita markkinoille. Hauskoista kansallisista tavaramerkeistä tulee mieleen: Punalippu (kiinalainen auto, myös Audi 100), Punalippu-Linux, Punainen Moskova (lähes hyönteismyrkyn tuoksuinen neuvostoliittolainen hajuvesi).
tapani6sto (nimimerkki)
Kartalla Kouvola ja Kalmar sijaitsevat hyvin EU:n pohjoisten osien ja Venäjän läntisten osien suhteen. Kiinalaisten kannalta on varmasti merkittävää heidän suhteensa Ruotsiin ja Suomeen ja vastaavasit meidän ja ruotsalaisten suhde heihin. Harkittua? Varmasti. Kuunnellaan ja nähdään, mihin tämä toiminta johtaa.
avanninen (nimimerkki)
Kävinkin China Centerissä tänään ja oikeastaan enää odottelen, milloin koko hankkeen mädännäisyys huomataan ja aletaan etsiä syyllisiä. Käytävät kumisevat tyhjyyttään, myyjät puhuvat vain jokusen sanan suomea ja englantia ja istuvat enimmäkseen kannettaviensa ääressä katsomassa kiinalaisia tv-ohjelmia, tavara on vaatteita (15 euron muotifarkkuja) ja suomalaiseen sisustukseen sopimattomia posliineja lukuunottamatta samaa, jota löytää Tiimarista ja Robin Hoodista. Lattiatkin on tehty miten sattuu (laminaattilattiassa on laastiläikkiä, jotka eivät takuulla lähde pesemällä) ja ikkunapokia on maalailtu reilulla kädellä. Liekö remonttimiehetkin palkattu Kiinasta? Mutta ei se mitään, ensi vuoden pitäisi olla kasvun vuosi, sillä kahdeksikko vuosiluvussa tietää onnea!
tapioneva (nimimerkki)
China Centerin juju ei liene niinkään vähittäiskaupassa kuin yrityksessä tukkukaupaksi. Se on keidas Euroopan unionin sisämarkkinaalueella. http://www.nordicchinacenter.fi/ Suomen yksi suurin China Center on Veljekset Keskinen http://www.tuuri.fi/ Sen MAAHANTUOMIA tavaroita on muissa halpahalleissa.
superdgn (nimimerkki)
Relanderilta lienee menneet termit umpisuoli ja umpilisäke sekaisin. Umpisuoli on paksunsuolen alkuosa ja siten osa suoliston "valtaväylää". Umpilisäkkeeseen vertauksena Kouvola soveltuu huonosti, sillä radat sieltä lähtevät neljään ilmansuuntaan. Pitää hieman tutkia karttaa ja mahdollisesti rautatiehistoriaa jotta ymmärtää miksi Savon radan junat tulevat Kouvolan asemalle ja lähtevät sieltä "väärinpäin". Vaikka Pohjois-Kymenlaakso onkin monen muun alueen lailla kärsinyt muuttotappioista, mm. paperialan lakkautusten takia, pian kuntaliitosten avulla syntyvä uusi Kouvola muuttuu Suomen mittakaavassa liki suurkaupungiksi, ohittaen esimerkiksi Porin asukasluvultaan. Ehkä kiinalaiset olivat sen verran selväkijöitä että ennalta arvasivat asioiden tulevan laidan. Se, että Kouvolasta junalla pääsee suoraan Pietariin ja vaikkapa Moskovaan, ei varmasti ole heidän liikesuunnitelmilleen haitaksi. Sitä paitsi kiinalainen ruoka maistuu tosi hyvältä vaikkapa Speden Saluunan sotkun jälkeen.
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Lisää hyviä alustuksia! Tämä Kiinalainen juttu, oli mm. mainio sikäli, että jos haluaa itsensä paremmalle mielelle, voi suositella lukemaan keskustelijoiden rehevät kannanotot asioihin! Ne ovat täyttä asiaa, mutta sana valinnat saa kyllä nauramaan! Todellisia sanan vaihdon kukkasia mielipiteet, paitsi minun!
xinfinari (nimimerkki)
Kiinalaiset hallitsevat jo nyt Aasian businesta ja jatkossa koko lantisen maailman businesta. Tervetuloa vain suomeenkin!
tapioneva (nimimerkki)
Kouvolalla on sellainen piirre, ettei se tavaramerkity mielikuvana oikeastaan muutoin kuin Tykkimäen huvipuistona. Jos Kouvola pitäisi määritellä lyhyesti niin se on Riihimäen kaltainen ratapiha: risteysasema ja solmukohta. Kouvola ei ole pelkästään itäliikennettä, vaan se on myös Savonradan liitos. Se on myös Savon käyttöliittymä paperisatamiin Hamina ja Kotka sekä osoitus Suomen senaatin sekä valtiopäivien liikennepolitiikasta 1860- ja 1870-luvuilla. Silloin keskusteltiin satamista. Kouvolaa ei saa morkata pelkästään Venäjään liittyvänä asiana, vaan se on kyllä myös savolaisen yhdysasema maailmaan ja paperimarkkinoihin. Kotkaa, jonne pääsee rataa pitkin Savosta, sanotaan myös savolaisten Ameriikaksi. Kouvola on Tykkimäkeä lukuunottamatta harvinaisen heikosti markkinoitu paikkakunta. Se on eräänlainen Kotkan Heinola. (Heinolaa joskus Lahdessa ylenkatsotaan. Kaiken huippu oli Lahden linja-autoasemalla graffitti, jossa sanottiin, että Lahti on Suomen Heinola). Kouvola voisi ryhdistäytyä. Se voisi panna pöydän korkeaksi ja syöttää sekä juottaa toimittajia enemmän Suur-Kouvolan tavaramerkittämiseksi. Eteläkarjalaiset pitävät Kouvolaa keinotekoisena, jossa muutana juristi pitää valtaa. Kymenlaakson ongelmana on hajanaisuus Kotkan päähän ja Kouvolan päähän. Kymenkartano ei ole koskaan savolais-karjalaisista suhteista eikä liikkuvasta Venäjän rajasta johtuen ollut oikein selkeä kokonaisuus.
tapioneva (nimimerkki)
Uusi Suomi alkaa levitä lehdistöön. Tänään tästä artikkelista sattui olemaan pätkä Etelä-Suomen Sanomissa: "T-paidan teettäminen Kiinassa maksaa viitisen senttiä, tuotemerkillä varustettuna sama paita maksaa kymmeniä euroja länsimaisessa kaupassa."
CaptainProton (nimimerkki)
hiukan enempi maksaisi valmistaa Kiinassa, kuten esim. 30 senttiä. Onko tämä 5 senttiä joku tieto vai?
tapioneva (nimimerkki)
Tulee mieleen, että kyseessä linee jonkinlainen saumakustannus, missä ei ole raaka-ainetta, lankoja, energiaa sekä kiinteistön ja ompelukoneiden poistoa. Kiinassa on olemassa sisäisesti monta Kiinaa. Kiinan kehitysmaa on sisämaassa ja kaupantekijät ovat itärannikolla.
jussimakinen (nimimerkki)
Kiinan näkökulmasta melko sama asia. Vähän asukkaita, etäisyys suurinpiirtein sama Pekingistä.
tapioneva (nimimerkki)
Suomalaisen näkökulmasta on hirveän tärkeää, onko japanilainen tai kiinalainen läsnä Espoossa vai vain Vantaalla.
kiinansetä (nimimerkki)
Kouvola ja Kalmari omaavat ainakin yhden yhteisen tekijän, ne ovat molemmat sivussa suurkaupungeista. Siinä onkin asian ydin, kiinalaiset haluavat rakentaa pienois-Kiinan johon täytyy lähtemällä lähteä ja jonne päästyään paikalla ei ole muita kuin kiinalaisia firmoja; kiinalaisilla tukeva ote asiakkaasta. Se on ja tulee aina olemaan kiinalainen tyyli. Onhan Suomessa esim. Tuurin kyläkauppa joka toimii vastaavalla periaatteella, mutta kiinalaiset vievät sekä kaupan että kulttuurin vieraaseen maahan. Mielenkiinnolla odotan miten Kouvolan China Centerin käy, kiinalaisilla on taatusti vaikeuksia saada viisumeita, kun matkan syytä selitellään konsulaatissa tähän malliin: "Menen Suomeen tekemään kauppaa traditionaalisella kiinalsella tyylillä (olen sekä myyjä/viejä että ostaja/tuoja) ja tarkoituksena on tuoda tulevaisuudessa n. 15 sukulaista avustamaan firmassani, jossa nykyään vain istuskelen ja syön nuudeleita". Sitten vielä, kiinalainen mittakaava on aivan toista kuin suomalainen ja he myös usein ihmettelevät miten suomalainen minisysteemi voi toimia: "Miten te olettekin osanneet ripotella asukkaanne niin tasaisesti ympäri maata, teidän rahathan menevät bensaan ja talojen lämmitykseen". En yhtään ihmettellisi, jos joku kaunis päivä Kouvolan China Centerissä on 300 tukkuyritystä ja 2000 kiinalaista töissä, siinä ei paljon lämmityslaitteita tarvita. Siinä saa sitten suomipoika polttaa bensaa ja tulla ostamaan halpaa tuontitavaraa, onneksi paikan päällä ei kulu kuin kengänpohjat. No tuo Innorail/China Center projekti on sen verran suuri, että menee vuosia ennen kuin tavallinen pulliainen näkee mistä on kyse.
tapioneva (nimimerkki)
Kyläkauppias Vesa Keskinen luo mielikuvaa iltapäivälehdissä, jota tukevat häntä kadehtivat virkamiehet. Ilmeisesti poliisi- ja syyttäjälaitos on valjastettu pitämään kyläkauppias Keskinen otsikoissa tai eivät ymmärrä, että tarjoavat hänelle kosolti tekstimainontaan iltapäivälehdissä kymmenien, jopa satojentuhansien eurojen arvosta, koska hän yleensä aina selviää tai vaikka ei selviäisikään niin ajatellaan, että hän on väärinkohdeltu yrittäjäparka, joka sosialidemokraattis-kokoomuslainen virkakoneisto kateuksissaan vainoaa. Jos nyt kuitenkin kiertelette maan halpahalleja ja katsotte kaupan olevan tavaran laatikoista, kuka tavarat on maahantuonut niin joissain lukee, että Velj. Keskinen. Toisin sanoe Tuurin kyläkauppa on imago, mutta toiminta on kasvattanut maahantuontinsa vuoksi myös tukkukauppaa muualle maahan vaikuttavasti. Tämä Kiina Center on hieman samanlainen. Omalla vähitäiskaupalla voidaan luoda mielikuva siitä, että "ollaan olemassa", kun taas rahaa voidaan tehdä maahantuonnilla sekä tukkukaupalla. Kouvolassa ei ole muuta kuuluisaa kuin Tykkimäen huvipuisto. Menee siis tovi ennen kuin China Center kehittää jonkin Ideaparkin Sukarin Veljekset Keskisen Vesa Keskisen julkisuuskuvakseen, joka täyttää iltapäivälehdet ja "pysyy otsikoissa".
eijapulkkinen (nimimerkki)
HEI kOLME JA PUOLI VUOTTA SITTEN KIINALAISET SALLIVAT ENSIMMÄISEN -ENGLANTILAISEN NOTTINGHAMIN -YLIOPISTON PERUSTAMISEN MAAHAN. OPETUS ON ENGLANNIKSI, MUTTA TARKOITUS LIENEE, ETTÄ NUORET OPPIVAT AJATTELEMAAN KUTEN "LÄNNESSÄ". KUN SE OPITAAN, MAAILMA LIENEE HEIDÄN.

Toimituksen poiminnat