Valtiota uhkaa kassakriisi
Elämme aikoja, jolloin en haluaisi olla valtionvarainministeri. Suhdannehuippu on ohitettu, talouskasvu hidastuu, sosiaalimenot kasvavat ja samanaikaisesti pitäisi valmistautua elvyttämään taloutta keventämällä verotusta.
Palkankorotuskierros ei ole vielä päättynyt. Tehyn käynnistämä julkisen sektorin lakkoliike uhkaa levitä, kun prosenttilaskut saadaan muita ammattiryhmiä edustavissa liitoissa valmiiksi. Sairaanhoitajien, Alkon myyjien ja farmaseuttien lakot viittaavat siihen, että elämme nousukauden rääppiäisiä. Juhlat ovat päättyneet, nyt taistellaan tähteistä.
Sairaanhoitajien palkkavaatimukset olivat sinällään kyllä perusteltuja, mutta työtaistelun ajoitus oli onneton. Julkisen sektorin menot kasvavat juuri kun tulot uhkaavat kääntyä laskuun. Kuntien talous oli ruvella jo nousukauden huipulla. Mihin tässä enää tarvitaan lamaa, kyseli moni kunnanjohtaja jo viime kesänä valmistellessaan ensi vuoden budjettia. Heikoimmat kunnat tarvitsevat yhä enemmän valtion apua, ja kun pääministeri edustaa pienten kuntien puoluetta keskustaa, sitä tullaan myös antamaan.
Valtion menot ovat nousukierteessä samalla kun tulot ovat kääntymässä laskuun. Jos talouden alkava taantuma kasvattaa vielä työttömyyttä, sosiaalimenot kasvavat entisestään samalla kun verotuloja kertyy vähemmän. Lisäksi paineet verojen alentamiseen ovat kovat, kuten aina, kun kokoomus pääsee oppositiosta hallitusvastuuseen.
Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (tai Raimo Sailaksen) viisautta oli se, ettei alennuksiin lähdetty heti. Suuren laman allahan 1980-luvun lopulla verotusta kevennettiin juuri, kun talous oli jo valmiiksi ylikuumentunut. Kuplan puhjettua hallituksella ei ollutkaan muuta tehtävää kuin parhaansa mukaan syventää lamaa. Siinä onnistuttiinkin hyvin.
Toivottavasti valtiolla on säästöjä. Niitä tarvitaan pian, kun siivoojat, lastenhoitajat, puistotyöntekijät, erilaiset virastoihmiset ja opettajat huomaavat, että tilinauhassa on liian pieni summa työn vaativuuteen ja raskauteen nähden. Puhumattakaan siitä, miltä perhepäivähoitajan kuukausiansio näyttää sairaanhoitajien kuoppakorotettuihin tuloihin verrattuna. Ja samalla pitäisi alentaa veroja. Vaikea yhtälö. Hyvin vaikea.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Valtio olemme me. Vai onko valtio me? Onneksi meillä ei vielä kukaan sano että valtio olen minä. Yritystä siihen suuntaan tosin ei ole puuttunut. Kaikkilla edellämainituilla on talous kuralla. Sotaveteraanien keräyksen ylijäämärahoilla ostakaamme heille kurahousut hiekkalaatikkoleikkejä varten. Siis koko kansa pukeutukoon upouusiin kuravaatteisiin ja sitten repiköön ne ja heittäköön tuhkaa ja sammuttamatonta kalkkia päälleen kollektiivisesti.
Pitäisi varmaan tehdä ero valtion ja yhteiskunnan välille. Sanoisin, että yhteiskunta olemme kyllä me, mutta valtio on poliittinen järjestelmä ja sen byrokraattiset instituutiot, so. ei "me" muuten kuin pintaretoriikassa.
Kuntia rajusti yhdistämällä voidaan lopettaa satoja isopalkkaisia virkoja. Kunnat (eikä valtio) pysty/halua järkeistää toimintojaan vapaaehtoisesti, vaan siihen tarvitaan taloudellinen pakko.
Suomessa lienee edelleen 600.000 virkahenkilöä, jotka riittäisivät hallinnoimaan 15 miljoonaista kansaa.
Matematiikka on yllättävän helppoa, talous menee siis miinukselle jos numeroita katsoo eikä budjettien rakentamisessa paljon muuta tarvitse tehdä kuin laskea. Todennäköisyys optioita voi tottakai käyttää, vääntää niitä sitten ylös tai alas, maun mukaan. Tätä tuhlaavampaa ns. optimististen budjettien kautta on nyt jatkettu vuositolkulla. Kyllä se loppuu se tuhlaamisenkin kausi aikanaan, nykyihmisen on kerskakulutuksesta vaan hieman hankala luopua. On totuttu niin poikkeukselliseen materialistiseen runsauteen viime vuosikymmeninä, että luullaan että kaikki kaunis on ikuista. Voin paljastaa salaisuuden josta ei paljon puhuta, nimittäin sen ettei nuoruus ole ikuista Suomessakaan!
Palveluja tullaan tehostamaan ja kuntien määriä laskemaan rajusti. Edellisen laman aikaan 1990-luvun alussa Esko Ahon porvarihallitus sai monia tärkeitä uudistuksia aikaiseksi, kun laman vuoksi oli pakko. Lipposen hallitus jatkoi värin vaihtumisesta huolimatta täsmälleen samanlaista linjaa. Nyt olisi hyvä tilaisuus karsia suuri määrä turhia kuntia pois, jolloin hallintokuluissa päästään säästämään. Saa tosin nähdä, miten helppoa tällaisen läpivieminen on kokoomuksen hallituskumppani keskustalle.
Luulen, että seuraavat palkankorotusvaateet eivät ole enää niin suuri katastrofi kuin Tehyn tapauksessa. Vaikka useat pienipalkkaiset naisvaltaiset alat voivat hidastaa yhteiskunnan toimintoja, ei samanlaista kansallista katastrofia pysty juuri mikään muu ryhmä aiheuttamaan kuin sairaanhoitajat. Lisäksi yleinen mielipide tuskin on yhtä voimakkaasti seuraavien työtaistelijoiden puolella kuin se oli nyt Tehyn suhteen.
"Toivottavasti valtiolla on saastoja" Relander kirjoittaa.
Eiko han tieda, etta valtiolla ei ole saastoja. Valtiolla on velkaa. Kymmenia miljardeja euroja.
Talouskasvun hiipuessa - automaattiset valtion (vero)tulot eivat kasva ennustetusti. Talloin Relanderin mainitsemat menonlisaykset voidaan rahoittaa joko nostamalla veroja tai ottamalla lisaa velkaa. Muita vaitoehtoja ei ole.
Molemmat - joka tapauksessa - johtavat julkisen sektorin osuuden kasvuun taloudenhoidossa. Kokoomuslaisen valtiovarainministerin aikana. Nousukaudella. Vaikea uskoa, mutta totta.
Ei hyvalta nayta.
Ei pidä paikkansa. Valtio on nettovelaton, eli valtiolla on enemmän omistuksia arvopapereissa ja rahastoissa kuin meillä on velkaa. Tästähän on mm. PT:n Kianderkin puhunut. Suomen julkinen sektori on Norjan jälkeen maailman rikkain.
Joopa joo. Jos velat netotetaan noita omistuksia vastaan niin voihan olla etta se jaa plussan puolelle. Talla hetkella. Markkinahinnoilla kaskettuna.
Laskusuhdanteessa velan maara sailyy. Sen sijaan omistusten markkina-arvo laskee porssikurssien laskun myota.
Hallitusojelmaan ei kuulu ymmartaakseni valtion omaisuuden myyntia laajamittaisesti. Vaikka pitaisikin.
Suomen kaltaiselle valtiolle velattomuus ei ole missään nimessä mikään järkevä tavoite. Suomen kuuluessa parhaimpaan mahdolliseen luottoluokitukseen puhtaan velattomuuden tavoittelu olisi absurdia, järkevämpää on tavoitella hallittua velkaa - ja itseasiassa tässä tilanteessa nyt ollaankin. Suomessa valtionvelka on noin 35 % BKT:stä kun se oli pahimmillaan 65 %. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on EU:n velattomampia maita. Keskimäärin velkaisuusaste on näet reilusti yli EU:n 60 % tavoitetason.
Eduskunnalla on valtuudet myydä valtionyhtiöitä jopa kokonaan, joten jos kurssit ovat suotuisat, ei tarvitse tehdä velkaa. Alko on nyt väärässä joukossa, sillä viinaa verotetaan jo nyt niin rajusti, että palkanmaksuvaraa on. Hoitajien palkkojen nousun vaikutus tulee rajummin vasta seuraavina vuosina, joten valtio ehtii divestoimaan ja maksamaan valtionosuuksia. On erheellinen käsitys, että kunnallisveron tuotto menisi suoraan kunnille. Valtio sen ottaa, ja tasaa osuuksia rikkaiden ja köyhien kuntien välillä. Sairaanhoitopiirit ovat kai tiukimmilla, mutta niissäkin on kunnat takana. Sailas on vainoharhainen pelätessään inflaatiota. EU ei saisi rajoittaa inflaatiota kolmeen prosenttiin. Italiakaan ei ole koskaan noudattanut direktiivejä täydellisesti. Me suomalaiset olemme tosikkoja ja sinisilmäisiä.
Otetaan kymmenen miljoonaa elättiä ulkomailta. Sillä siitä kassakriisistä selvitään, vai mitä Rellu?
(Kun ei enää ole mitään kassaa niin ei ole kassakriisiäkään.)
Valtiollako säästöjä? Ei toki, velat on maksettava, vaikka kansa näkisi nälkää ja voisi pahoin kaikilla mittareilla mitattuna. Ei se hyväosaista päättäjää hetkauta. Eihän heidän tarvitse sitä nähdä. Mitä nyt välillä lausuntoja sinne tänne antavat, puhuvat puuta heinää lämpimikseen...
Synkät pilvet alkavat todella kasautua Suomen talouden ylle. Kun EK ilmoitti, että keskitettyjen tuloratkaisujen aika on ohi, alkoi kilpajuoksu palkankorotuksista. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että julkisella puolella on turhauduttu huonoihin palkkoihin ja nyt padot alkavat murtua. Näin maalaisjärjellä ajatellen tuntuu kuitenkin varsin oudolta, että julkisen puolen tilanteen on annettu ajautua pisteeseen, jolloin joudutaan laatimaan väliaikaisia pakkolakeja ym. Vuositolkulla on ollut aikaa kehittää esim. kuntapuolen rakenteita ja tuottavuutta. Keskustavetoiset kunnat, joita suurin osa Suomen kunnista on, ovat systemaattisesti vastustaneet kaikkea kehitystä. Onko siinä nyt mitään tolkkua, että näin pienessä maassa on 450 kuntaa ? Omasta "kuntaidentiteetistä" ja vallasta on haluttu pitää kynsin hampain kiinni. Osaavat ne muutkin kyllä, kuten ruotsalaisen kansanpuoleen Sipoo - "hässäkkä" osoitti. Olen aina ihmetellyt sitä, miksi kuuluminen johonkin kuntaan on niin hemmetin tärkeää ? Kotiseuturakkauden, identiteetin ja muun tunnepitoisen höpinän varjolla ei suostuta näkemään taloudellisia realiteeteja ? Eikö tärkeintä ole kuitenkin se, että saa tarpeellisia palveluja siellä missä sattuu asumaan ? Kunnathan ovat vain hallinnollisia rakenteita.
Nyt ollaan sitten tilanteessa, että suuri rakennemuutos on edessä. Pakko mikä pakko. Työn tuottavuus julkisella puolella on saatava huomattavasti kohenemaan, koska yhteiskunnan heikkenevä huoltosuhde on tosiasia. Kova työ ja paljon vaikeuksia on kuitenkin edessä kun otetaan huomioon kansantalouden yleisnäkymät. Liittokierroksen suuret palkankorotukset, kiihtyvä inflaatio, öljyn kohoava hinta, kallis euro suhteessa dollariin, kasvava pula ammattityövoimasta jne. Kummasti tulee väkisinkin mieleen aika 1990-luvun alussa, kun katselee esim. tätä kiinteistöbuumia(kauppa-ja vapaa-ajankeskukset, kaikenmaailman ideaparkit, myymättömät uudet asunnot tuossa naapurissa jne.). Kansantaloustieteilijät vakuuttavat kuitenkin, että tilanne on erilainen kuin ennen suurta lamaa, mutta yhteiskunnan "vauhtisokeus" on nähty ennenkin ja huonosti on käynyt.
Olet aivan oikeassa kuntien järjettömän suuresta määrästä keskustalaisine kunnanisineen, kuntakamreereineen jne vastaavine kustannuksineen.
Kotiseuturakkautensa osoittamiseen ei tarvita muutamaa riviä karttalehdillä eikä esimerkisi kunnollisen tarveydenhoidon järjestäminen ole mahdollista ilman melko suurta potilaspohjaa kustannusten tasoittamiseksi.
Mitä tulee terveydenhoidon sisäiseen organisointiin, uskon että työn tehostamisen ja järkiperäistämiseen löytyy useita mahdollisuuksia - jos toimeen tartutaan nyt.
eikä esimerkisi kunnollisen tarveydenhoidon järjestäminen ole mahdollista ilman melko suurta potilaspohjaa kustannusten tasoittamiseksi.
Vastuun tasaaminen ei edellytä aina toiminnan keskittämistä. Esimerkiksi autojen liikennevakuutus on oiva esimerkki siitä, miten toiminta on yksilöllistä, mutta vastuut yhteisiä.
Relanderin Jukka sanoo sairaanhoitajien olleen lakossa.
Kas kun ei kukaan muu huomannut sellaista. Eiväthän he edes uhkailleet lakolla.
Sietäisi olla tarkempi, kun on kaiken lisäksi päätoimittajan neuvonantaja.
Vai onko Jukallakin vain tarkoitus tölväistä naisvaltaista järjestöä?
PIENET KUNNAT HALUAVAT LISÄÄ valtionapua! Sanoo Relander, ja jatkaa Vanhasen siihen suostuvan. Siinä kaikki,mikä oli todellisuutta kirjoituksessa! Relanderiin on tarttunut "SAILAS" niminen viirus? Se on henkisen laman tuottama masennus kansaan!Kun menee hyvin ei ole varaa antaa heikompiosaisille !Kun menee heikommin,silloin ei tietysti voi jakaa heikommille! Nyt TEHY ja muut huonotuloiset oli ajettu selkä seinää vasten.Kun he kerrankin jotain vaativat, kaatuu koko yhteiskunta? Kun mm. ei voida tehdä veron alennuksia!Ei mustamaalaaminen mitään palvele,se vaan syöksee kansan "henkiseen lamaan",jossa se jo on! Pienet kunnat tarvitsevat lisää,ei "TYHJÄTASKUT" pysty huolehtimaan asukkaittensa hyvinvoinnista!
Helppo yhtyä rkansasen kommenttiin. Kun ikää on mittarissani jo reilusti rapiat 70, niin eihän tämä ole ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt suomalaisten tulleen hulluiksi. Ennen ne hullutukset hoidettiin devalvaatioilla, nyt pitäisi käyttää rajua karsintaa julkisella puolella. Suomihan on täynnä eritasoisia hallintovirkamiehiä, eduskunnasta alkaen. Kun mm. eri alojen yrittäjiltä olen kuullut, millaisia pikkumaisia älyttömyyksiä viranomaiset heiltä vaativat, olen voinut vain ihmetellä, millaisin perustein virkamiehet valitaan ja mistä hyvästä heillekin palkkaa maksetaan.
Voitaisiko Uuteen Suomeen perustaa palsta, johon kerättäisiin kansalta tietoja näitä älyttömyyksistä? Siitä tulisi ajan mittaan taatusti mielenkiintoista luettavaa eritoten meille äänestäjille.
Viimeisenä kommenttinani voisin sanoa muinaiseen karthagolaiseen tapaan, että muuten olen sitä mieltä, että Lilius järjettöminen optioineen on yksi pääsyyllinen siihen, että kansan palkkavaatimukset ovat nousseet kansantaloudelle kestämättömän korkeiksi. On hän niin ärsyttänyt kansaa!
Kassakriisi näkyi heti. Heinolan reumasairaala lomauttaa 300 työntekijää. Ilmeisesti kohonneet terveydenhuollon palkat joudutaan jatkossa rahoittamaan lahjoittamalla henkilöstölle ylimääräistä palkatonta "lomaa". Siihen miksi nykyiseen palkkavinoutumaan on päästy on vain yksi selitys SDP. SDP on ollut koko ajan kukkona tunkiolla sekä SAK:ssa että julkisessa hallinnossa.
Jostain syystä SDP:lle on ollut aina paljon tärkeämpää. että kansakoulun käyneellä paperityöntekijällä täytyy olla tuplapalkka korkeasti koulutettuun sairaanhoitajaan verrattuna. Yhteiskunnan, taloussuunnittelu on SDP:stä johtuen perustunut koko ajan siihen, että sairaanhoito- ja opetusalat ovat matalapalkka-aloja. Näyttää siltä, että nämä ajatteluvirheet pian poistuvat - kohta meillä ei ole enää yhtään paperitehdasta juuri SAK-lähtöisen palkkapolitiikan vuoksi. SDP-vetoisessa yhteiskunnassa on ollut myös tapana antaa "hyville miehille ja naisille" palkkiovirkoja eli hallintorakenteet ovat myös olleet iät ja ajat täysin mädäntyneitä.
Sairaanhoitajien palkkavaatimukset olivat sinällään kyllä perusteltuja, mutta työtaistelun ajoitus oli onneton.
Mikä vuosi olisi ollut parempi? Suomessahan on rahaa enemmän kuin koskaan, mikä näkyy ylikehittyneestä kiinteistökuplasta ja likviditeettiä on ylitsepursuavasti, kun Federal Reserven kintereillä EKP tunkee rahaa markkinoille deflaatioromahduksen estämiseksi.
Muistaako joku vuotta, jolloin valtiosihteeri Raimo Sailas olisi ilmoittanut, että rahaa on kiinteistökuplassa aivan selvästi liikaa ja että rahaa voisi lakkoilla vaikkapa tuottamattomalle julkiselle sektorille, joista kunnat ylläpitävät terveydenhuollon ja opetuksen eli hyvinvoinnin?
Opettele tapioneva taloustiedettä ennen kuin alat teknisiä termejä levittelemään. Jos keskuspankki luo rahaa, ei se muutu hyvinvoinniksi. Kiinteistökupla tarkoittaa että vauraus ei ole lisääntynyt, on vain illuusio siitä. Ehdotus että sijoituskuplasta voi ottaa rahaa sairaanhoitajille on sama kuin että ehdottaa palkankorotusta, joka maksetaan Afrikan tähti -rahoilla.
Eihän kuntia yhdistelemällä mitään säästetä. Toivoisin, että asia ei näin olisi, mutta......
Esimerkiksi Savonlinnan talousalueella ollaan puuhaamassa suurta , useamman kunnan yhdistymistä yhdeksi. Neuvottelut aloitettiin sillä, että keksittiin korkea virka kaikille yhdistyvien kuntien johtajille ja taattiin irtisanomissuoja kaikille työntekijöille.
Missä tässä löytyy se säästö?
Mistä löydettiin työt näille johtajille? Ei kai virka ole yhtä kuin työ.
Luulisi löytyvän joitakin järkeviäkin kunnanvaltuutettuja myös savolaisten joukosta ja niin muodoin jonkinasteista valvontaa.
Siitähän se kenkä puristaa.Ei kukaan luovu virastaan.Kuntaliitokset toisivat vain lisää pyrokratiiaa.SDP kannatus on suoraan sidottu siihen henkilö määrään,mikä on kuntien ja valtion palveluksessa.Maalaisliitto taas on riippuvainen kuntien suuresta määrästä.No säästöä tulee aikanaan,pakon edessä.Siihen menee lielä jokunen vuosi.Sitä ennen Kokoomus on lahdannut valtion virmat,palkkamenoihin.
Kun muutama sata kunnanjohtajaa ja sihteeriä vapautuu oikeisiin töihin, niin ei tarvitse tuottaa maahan luku- ja kirjoitustaidottomia siirtolaisia paikkaamaan työvoimapulaa.
Vanhahei sanoi Liliuksen olevan syypää tai pääsyyllinen.
Mielestäni Lilius rahastaa vain sen, mitä poliitikot, eli ministerit ja hallitus ovat päättäneet hänelle antaa.
Fortum on edelleen valtio-omisteinen yhtiö.
Sähkömarkkinalaki oli Ahon-Viinasen porvarihallituksen viimeisiä töitä. Se markkinoitiin lupaamalla markkinoitten kilpailevan sähkön hinnan halvaksi.
Nyt meillä on oligopoli tuotannossa ja pääosa verkosta on yksityisiä monopoleja. Helsinki oli onneksi järjissään eikä myynyt laitosta, eikä verkkoa.
Hiukan omituisia kommentteja valtion suurvelasta: Kun muillakin EU-mailla on vielä enemmän velkaa. Mikähän puolustus tuo on? Kun naapurilla on enemmän asuntovelkaa, niin haetaan mekin lisää ja ostetaan jotain kivaa.
Nousukausi toi rutkasti rahaa kunnille ja valtiolle. Onko se käytetty tai säilötty viisaasti?
Ollaanko ottamassa mallia Ameriikan ihmemaasta, joka elää vallan velaksi. Meidän jälkeemme vedenpaisumus.
Euroopan nopeimmin kasvava ikäväestö tulee kuvaan pikavauhtia. Ikä ei tule yksin, vaan vaivoja ja hoidontarvetta tulee samalla, vaikka vanhusväestö onkin terveempää, kuin ennen. Kiitos lääketieteen.
Ongelmina on edessä palvelutalojen puute vanhuksille ja työikäisiltä puuttuu kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Aravajärjestelmä tuhottiin oliko jo Holkerin hallituksen aikaan ja kun aiemmin Aravarahojen palautukset työnnettiin takaisin Aravarakentamiseen, niin se lopetettiin ja Arava-lyhennyksillä tilkittiin valtion vuotavaa kassaa.
Nyt ollaan sen seurauksena ennennäkemättömässä vuokra-asuntopulassa, kun samanaikaisesti omistusasuntojen hinnat, on nousseet pilviin.
Kansalla on nyt asuntovelkoja vesirajaan saakka ja vene alkaa hörppiä.
..vaikea yhtälö ,hyvin vaikea.mutta`,mutta
Suomen kansahan on valinnut edushenkilöikseen persoonoita,
jotka osaavat ratkaista mahdottomat yhtälöt.
Ei siis ensinkään vaikeata !!!
Siis Keep smiling,please
Ällistyttävän vähillä faktoilla ryyditettyinä näitä blogijuttuja kirjoitetaan. Faktapohja artikkelin väittämässä valtio on kassakriisissä nojaa lähes yksinomaan siihen, että sairaanhoitajat lakkoilivat ja lama on tulossa. Yhtä hyvin Relander olisi voinut väittää, että valtio on kassakriisissä, koska hänestä tuntuu siltä.
"Kassakriisiin" aiheuttamisen vastuun sysääminen pienituloisten palkansaajaryhmien niskoille on lievästi sanottuna lapsellista. Kyllä suomalaisten muita vastaavalla kehitystasolla olevia maita alempi ostovoima osoittaa, että suomalaisten palkat eivät ole mitenkään "ylimitoitettuja". Toisaalta pienituloisten saamista palkankorotuksista suuri osa palautuu "systeemiin" hyvin nopeasti tulo- ja arvonlisäverojen muodossa. Tuskin nämä sairaanhoitajien palkankorotukset jäävät pienikorkoiselle säästötilille verottajan ahnaan käden ulottumattomiin.
Relander voisi omakohtaisesti kokeilla tulevia kirjoituksiaan varten, joutuuko hän itse kassakriisiin, jos hänen palkkansa olisi hoitajien tasolla. Sen selvitettyään hän voisi ruveta analysoimaan laajempia taloudellisia kokonaisuuksia.
Siis haloo te tämän jutun aiemmat kommentoijat - minä todellakin ihmettelen tätä teidän logiikkaa.
Suomen talous muka kuralla ? Anna mun kaikki kestää.
Miettikää nyt aluksi mikä raha yleensä on. Eikö se ole ihmisen tuottama kolikko, seteli tai numeroyksikkö tilillä ? Ja siis miten niistä voisi olla pulaa ellei ihan tarkoituksella aiheuta pulaa painamalla niitä liian vähän ? Kirjanpidollista tilirahaa saa aikaiseksi näppäimistöä klikkailemalla - ihan kuten pankitkin klikkailevat uutta rahaa jokaiseen luottoon minkä myöntävät.
Itsenäisellä valtiolla on etuoikeus,valta ja suorastaan velvollisuus katsoa että vaihtovälineitä (rahaa) on riittävästi. Itsenäisen valtion tulee omistamansa keskuspankkinsa kautta huolehtia siitä että kierrossa oleva rahamäärä on oikea. Suomi voisi "lainata" rajattomasti uutta tilirahaa omistamaltaan Suomen Pankilta. Korkotuotto menisi näin ollen takaisin valtion budjettiin. Näin m Kanadassa toimittiin 1939-1974. Valtionvelkaa ei siellä ollut lähes yhtään.
Itsenäisen valtion ei siis todellakaan tarvitse lainata mitään rahaa miltään ulkopuoliselta tai ulkomaiselta pankilta.
Jos valtion edustajat suostuvat sellaiseen ne ovat mielestäni pettäneet kansalaisia tai jopa syyllistyneet rahoitussalaliittoon ja petokseen toimiessaan kyseisen ulkomaisen lainainstituution eduksi. Olemme vuosikymmeniä maksaneet miljardeja turhina korkoina ulkomaisille pankeille tämän hämärätoiminnan myötä.
On aika nähdä mitä raha todellisuudessa on. On aika tajuta että
rahaa ei voi olla liian vähän koska sitä syntyy minuutissa näppäimistöllä. Valistuksen aika on nyt.
http://www.moneyreformparty.org.uk/
http://www.webofdebt.com/
http://www.canadianactionparty.ca/cgi/page.cgi?aid=185&_id=128&zine=show
http://www.moneyasdebt.net/
Tässä erityisen tärkeä linkki mistä selviää miten konkurssikypsä Saksa 1930-luvulla muutamassa vuodessa selvisi ongelmistaan ja kasvoi Euroopan johtavaksi taloudeksi - kiitos rahapoliittiikansa.
http://www.webofdebt.com/articles/bankrupt-germany.php
Suomella ei nettovelkaa. Suomella ei ole ulkomaista nettovelkaa penniäkään. Suomen ulkomaisten velkojen ja saatavien erotus on ollut jo muutaman vuoden plussan puolella.
Poliittisesti on vain kätevää puhua "velasta", joka on sitä tätä prosenttia BKT:stä - unohtuu vain mainita, että Suomi on lainannannut ulkomaille suuremman summan rahaa, kuin mitä Suomi on velkaa.
Vähän sama kuin itkisi asuntovelkaansa, vaikka on suurempi potti rahaa rahastoissa.
Jos ette usko, lukekaa Suomen Pankin sivuilta:
>> Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti syyskuun 2007 lopussa 52,84 mrd. euron velkaenemmyyttä. Ulkomainen nettovelka, joka lasketaan velkojen ja saamisten erotuksena ilman oman pääoman eriä, oli syyskuun 2007 lopussa 15,22 mrd. euroa saamisvoittoinen.
http://www.bof.fi/fi/tilastot/maksutase/index.htm
Hopo hopo! SPn nettovarallisuus tarkastelu sisaltaa kaikki suomalaista alkuperaa olevat saamiset.
Vaikka ne kansantalouden tilinpidossa ovatkin taseen eri puolella kuin esim valtionvelka, niin kaytannossa niiden tarkastelu samassa yhtalossa ei ole relevanttia.
Eli ei valtion todellista ulkomaista velkaa voi verrata vaikkapa Nokian - lasketaan suomalaiseksi yhtioksi, ainakin viela - ulkomaisten saamisten kanssa. Puhumattakaan etta niita netotettaisiin ja kuviteltaisiin, etta itse asiassa Suomi (valtio) on velaton.
Nokia yrityksena voi olla, ja onkin kaytannossa velaton. Mutta Suomen valtionvelka on todellisuutta. Veronmaksajan kannalta. Ja se on eri asia kuin Nokian osakkeenomistajan tilanne.
Eika tama - yksityisen ja valtion omaisuuserat - muutu, vaikka katsottaisiin nimenomaan noita kayttamanne tilaston ulkopuolelle jaavia eria - omat paaomat - joilla tarkoitetaan ns suoria sijoituksia.
Näin on, valtionvelkaan vetoaminen on humpuukia.
Bruttovelkaakin on Suomella vähän muihin EU-maihin verrattuna. Ja edelleen, valtionbudjetit näyttävät jatkuvasti ylijäämää.
Kyllä sitä rahaa Suomessa on, sitä vaan ei haluta käyttää vähäosaisten asioiden hoitoon.
Kassakriisiä todennäköisempi kriisi Suomessa on oikeusvaltiokriisi, kun kansalaiset menenettävät lopullisesti luottamuksensa viranomaistoimintaan.
http://arsi70.blogspot.com
Kommentoisin lyhyesti että Suomen valtiolla on rahoitussaamisia noin 75 mrd euroa ja velkaa 60 mrd euroa, eli Suomen valtio on käytännössä velaton. Tarkastelussa yleensä unohdetaan saamispuoli kun kauhistellaan velkatasoa. Ja silloinkin unohdetaan että nimellisvelka on eri asia kuin inflaatiolla korjattu reaalinen velka, joka suhteessa kansantuotteeseeen on laskenut suhteelisen jyrkästi viime vuosina.
No jos nyt ensin odotettaisiin, että se taantuma tulee kunnolla päälle. Joulumyyntiin on tulossa jälleen uusi ennätys.
Mitä taas tulee kuntien lukumäärään, niin tekeillä on jo nyt lukuisia kuntaliitoksia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kuntien lukumäärä luultavasti puolittuu nykyisestä parin vuoden päästä.
Tehyn työtaistelu taas saa aikaa sen, että sairaanhoitopiirejä ja terveyskeskuksia aletaan virtaviivaistaa. Työtaistelu oli vain hyvä lähtölaukaus saada 30 vuotta vanhat hallintomallit uudistumaan.
Mitä taas tulee velkaantumiseen, niin pidetäänpä mielessä, että valtion velka ei sama kuin koko julkisen sektorin velka. Kyllä valtio pärjää, mutta kunnilta alkavat pelimerkit loppua. Esimerkiksi Turun ja Tampereen "reikäleipäkunnissa" on rakennettu uusia kouluja ja päiväkoteja kohta 15 vuotta ja silti tilat käyvät vähiin, kun lapsiperheet muuttavat kaupungista maaseudulle.
tuomaskurikka kirjoittaa "ettei Suomen kaltaiselle valtiolle velattomuus ole missaan nimessa mikaan jarkeva tavoite".
Miksi ei?
Jos lahdetaan siita etta julkisen sektorin osuus taloudesta tulee olla mahdollisimman pieni, mielellaan olematon, niin kylla tasta automaattisesti seuraa se etta valtionvelka tulee minimoida ja parhaimmassa tapauksessa eliminoida.
Höpö Höpö Suvituuli. Suomen valtio ja julkisyhteisöt kokonaisuudessaan ovat velattomia ja nettosaajia.
Käy vaikka lukaisemassa Valtiovarainministeriön uusin Taloudellinen katsaus, syyskuu 2007, sivu 64.
>> Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Parin viime vuoden aikana nettorahoitusvarallisuus on lisääntynyt yhteensä 40 mrd. euroa ja vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä se oli jo 114 mrd. euroa.
Onhan se laskentatapa Nemollakin. Valtiolla oin 58 mrd. euroa velkaa. Velan hoitokulut/vuosi ovat 2,7 mrd. euroa. Myös kuntien velka on 8 mrd. euroa. Rahoitusvarallisuus tarkoittaa valtion omaisuutta esimerkiksi eläkerahastoja ja valtionyhtiöiden osakkeita. Voihan omaisuutta myydä tietysti pois, mutta sen jälkeen ollaan vielä heikommassa tilanteessa. Ei ole mitään järkeä käyttää rahoitusvarallisuuttaa valtion ja kuntien menojen rahoitukseen.
Valtion velan laskentapa. Omituinen tapa laskea valtion velka?? Valtiolla on toki lainaa tuo 58 mrd, mutta valtiolla on samaan aikaan lainasaatavia yli 70 mrd edestä.
Vuoden 2006 budjetin mukaan valtion lainanhoitojen menot ja tulot olivat puoli miljardia plussan puolella. Ja tähän ei ole edes laskettu työeläkerahastoja, joita kartutetaan koko ajan veroluonteisilla maksuilla.
Eli kysyn uudelleen, mikä ihmeen valtion velka? Onko se nyt noin vaikea myöntää, että on niellyt poliittista puolitotuutta?
Valtiolla kassakriisi?
Eiköhän tämäkin ongelma olisi aivan helposti ratkaistavissa maahanmuuttoa lisäämällä!
En ymmärtänyt, mutta ei se mitään.
Nyt kumminkin tarvitaan eläkerahastoja, kun suuret ikäluokat alkavat nostella eläkkeitään. Juuri nythän noitten rahastojen on oltava pulleita, mutta ei niillä voi kuittailla muita velkoja, kuin eläkkeitä.
Kuvittelsin kuitenkin, että jos valtiolla ja kunnilla olisi kassassa rahaa samanverran, kuin nyt on velkaa, niin niille ei tuottaisi ongelmia hoitaa nopeasti kasvavan vanhusväestön tarpeet, kuten palvelutalojen rakentamiset ja niitten tarvitsemat palkat ja muut kulut.
Turhaa spekulaatiota.
Onnittelut kokoomukselle joka sekaantui asiaan josta ei mitään ymmärrä.Tasarvotupo..niinhän se meni ja kyllähän Katainen hoitajien ratkaisun jälkeen tuuletti kuin olisi ollut ratkaisun avainhenkilö. Ihanaa leijonat ihanaa,jatkakaa samaan malliin ja siirretään palkankorotukset kokonaan valtion maksettaviksi loppuis työnantajilta se ikuinen kitinä.
Ei nyt enää mitään kassakriisiä tule, kun hallitus keksi viisasten kiven valtion ja kuntien varojen säästämiseksi. Jos porukka lakkoilee niin suojatyövelvoite päälle, ja jos se yrittää irtisanoutua niin pakkotyöhön. Tosin sairaanhoitajiin jälkimmäistä ei ehditty kokeilla, koska he antoivat periksi. Mutta pääasia kumminkin, että kansan enemmistö tiettävästi antoi tukensa pakkokeinojen käytölle tilanteissa, joissa hallitus katsoo rahan säästämiseksi sellaisia tarvittavan.
Eläkerahastoista
Julkinen valta (valtio + kunnat) ei suinkaan maksa kaikkien suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyvien eläkkeitä.
Ainoastaan niiden, joiden työnantajana se on ollut sekä kansaneläkettä saavien eläkkeet. Suurten ikäluokkien eläkeläisistä vain hyvin pieni joukko saa kansaneläkettä, jota ei makseta työeläkettä saaville.
Työeläkkeet ovat yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden ja -säätiöiden vastuulla eivätkä rasita julkista taloutta.
Tämä on jännä aihe tämä julkisen rahan jakaminen. Kun sairaanhoitajat vaativat lisää palkkaa sanotaan, että tottakai työ on raskasta ja siitä pitää maksaa. Jos kysyttäisiin katugallupissa, kuinka moni suomalainen haluaisi maksaa lisää veroja, ja että näin kerätyillä varoilla voidaan lykätä tehottoman julkisen sairaanhoidon remonttia ja sairaanhoitajille voidaan maksaa lisää siitä hyvästä että jaksavat jatkaa ylisuurissa organisaatioissaan, niin mitä sinä olisit sanonut.
- Minä en ainakaan haluaisi yhtään enempää pönkittää tehotonta julkista sektoria... ostan palveluni mieluummin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Miksi kukaan ei huomaa, että maassamme on enemmän sairaanhoitajia ja opettajia kuin koskaan ja aina vaan enemmän ongelmia. Tässä on oikeasti vain kaksi vaihtoehtoa, joko työtä ei tehdä täydellä teholla tai sitten tehdään vääriä asioita - koska ihmiset kaikesta huolimatta jäävät hoitamatta.
- Maataloustuottajille kyllä muistetaan sanoa, että he saavat palkkansa verovaroista. Jos tuottajajärjestö vaatii tuottajien tulotason korjausta, heitä kehoitetaan tehostamaan työtään. Tuottajan palkasta puolet kuitenkin tulee markkinoilta ja tuestakin iso osa EU:n kassasta. Sairaanhoitajien palkankorotus tulee suoraan meidän jokaisen taskusta. Ja kipeimmin tämäkin korotus tulee puremaan jo ennestään köyhiin pikkukuntiin, pienituloisiin, vanhuksiin ja lapsiperheisiin, sillä asiakkaiden palvelumaksut varmaan nousevat... Hieno homma, kun julkista rahaa jaetaan kannattaisi muistaa, että jokainen euro on joltakin toiselta pois. Mutta kuten Relander sanoi, juhlat on alkaneet nyt tapellaan rääppiäisistä - tosi sivistyneesti, sillä kysehän on työn vaativuudesta...
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 46 kommenttia