Hoitajia idästä
Satakiloisiin lakkokenraaleihin tottuneet suomalaiset ovat olleet aika hämmentyneitä hennoista mutta tomerista sisarista, jotka ovat päättäneet korottaa palkkakuoppaansa vain pieneksi painaumaksi keskiansioiden valtatiellä. Naiset eivät tähän asti ole vaatineet, vaan pyytäneet, eikä pyyntöjä ole otettu vakavasti. Naisten ääni erottuu sitäkin selvemmin, kun miesvetoisten alojen lakot ovat lähes loppuneet.
Perinteisten työtaistelujen väheneminen ja julkisen alan vastaavien lisääntyminen kertoo laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Ammattiliittojen olemassaolo takaa sen, ettei palkkataso määräydy yksin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sen ratkaisee ennen kaikkea alakohtainen kiristysvoima. Nyt sitä on enää naisilla.
Yksittäisiä ja rajattuja, hyvällä kiristysvoimalla varustettuja ryhmiä ovat perinteisesti olleet lennonjohtajat, paperityöläiset ja Alkon myyjät, kukin vähän eri syystä.
Lennonjohtajan työ vaatii hyvän koulutuksen ja kosolti kykyä tehdä oikeita ratkaisuja kovassakin paineessa. Rajattu ja etuoikeutettu ryhmä on voinut jotakuinkin sanella palkkatasonsa, uusia taivastutkia kun ei joka oksalla kasva. Paperityöläiset olivat vuosikymmeniä avainasemassa, edustaessaan alaa joka vastasi yli puolta koko Suomelle elintärkeän vientiteollisuuden volyymista. Paperikoneiden seisokki merkitsi koko viennin romahtamista, pitempi lakko yhteiskunnan halvaantumista. Alkon myyjien hihassa taas on edelleenkin kaksi korttia: monopoli ja suomalainen viinapää. Ilmankos lakkoilevat.
Perinteisen teollisuuden työntekijät käyvät yhteisen rintaman sijasta kiltisti töissä, jos vain saavat. Tehtaita lakkautetaan, henkilöstöä supistetaan ja koneita viilataan paremmiksi korvaamaan yhä useamman ihmisen työt. Osittain kyse on reaktiosta globalisaation haasteisiin, osittain omistaja-arvon nostamisesta silloinkin kun tuotanto sinällään vielä kannattaisi, osittain revansismista: työnantaja puoli taitaa myös salaa nauttia tilaisuudesta kyykyttää paperiliiton miehiä, erityisesti Jouko Ahosta. Yksikin lakko, ja koneet viedään Kiinaan. Tai missä nyt vain metsää kasvaa.
Sairaaloita ja terveyskeskuksia taas ei voi viedä edes Viroon. Niitä tarvitaan siellä, missä ihmisetkin asuvat. Ihan tässä lähellä. Hoitajien kiristysvoima on sen vuoksi paljon suurempi kuin yksityisen sektorin miesvaltaisilla aloilla.
Voi olla että hoitajilla on nyt viimeinen tilaisuutensa – ja voi olla että Tehy tietää sen. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan helpottamaa vielä tämän hallituskauden kuluessa. Hoitajia aletaan kohta tuoda maahan – samasta suunnasta kuin ruotsalaiset ja norjalaisetkin tuovat. Idästä.
Luultavasti sopu syntyy lähipäivinä. Panokset ovat aika kovat. Mutta yhtä luultavaa on, että tämä työtaistelu tulee nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton helpottamista ajavia hankkeita. Hoitajilta, ja muilta matalapalkka-aloilta halutaan viedä kiristysvoima, ja helpoiten se onnistuu, kun tuodaan maahan vielä halvempaa työvoimaa. Mistä sitä nyt löytyykin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hoitajathan ovat koko ajan verranneet palkkojaan ulkomailla, esim. USA:ssa, Iso-Britanniassa ja muissa Pohjoismaissa, hoitajille maksettaviin palkkoihin, ja uhkailleet lähdöllä rahan perään.
Johan meillä on maahantuotuna aulista työvoimaa, jotka varmasti ottaisivat mielellään rahanahneilta hoitajilta vapautuvat paikat vastaan: thaihieromapaikkojen ahtaalleajetut daamit, joilta työpaikat hallituksen toimesta pyyhkäistiin maanpäältä olemattomiin. Ei muuta kuin pikalailla koulutetaan nämä jo "hoito"alalla tai hoitoalalla olevat sairaanhoitajiksi. Niinhän sitä yritettiin ratkaista lääkäripulaakin hoitajien muuntokoulutuksella...
Sitä paitsi, viime vuosien suurin itkuvirsi hoitajien taholta on ollut se, kuinka ylityöllistettyjä he ovat olleet. Miksei nyt lakkoukaasein vaadita käytettävän tätä rahamäärää lisähenkilöstön palkkaamiseen? Eipä kai se lisäraha vähennä työtaakkaa tai loppuunpalamisen uhkaa? Pelkkää omahyväistä rahanahneutta!
Mihin unohtuivat kaikki muut koulutetut naisvalta-alat, sillä tässä kun nyt on ratsastettu. Sairaanhoitajilla ei edes ole korkeakoulututkintoa, joka monilta muilta vastaavassa tilanteessa olevilta vaaditaan. Toki vastuuta on eri lailla muihin verrattuna, mutta nyt olis syytä puhua asioista oikeilla nimillä eikä ratsastaa muiden kustannuksella!
Niin.
Saksa aikoinaan nousi Gastarbeiterien, idästä palkattujen matalapalkkaisten työläisten avulla. Varsinkin turkkilaisten osuus suurperheineen on jo liian suuri.
Meillä on Armi Kuuselan ajoista asti ollut sympatioita Filippiineille ja sieltä onkin ain välillä palkattu halpaa työvoimaa palvelualaoille.
Jos sieltä saa sorjia ammattihoitajia kielitutkinnon käyneinä niin miksi ei.
On Sailaksenkin mukaan tulossa tilanne, ettei omaa työvoimaa riitä jatkossa.
Katainen jankuttaa vaikka totta jankuttaakin: matalapalkka-aloille osoitettu erillisraha on historiallinen. Tehy vain ei sitä tunnusta. Eikä tajua ettei se voi yksin kiristää itseään ulos matalapalkkakuilusta. Vain hiljalleen, hallitusti se on, jos enää onkaan, mahdollinen.
Tässä seuraavassa, Veean mietelmässä kiteytyy koko ongelma: "Johan meillä on maahantuotuna aulista työvoimaa, jotka varmasti ottaisivat mielellään rahanahneilta hoitajilta vapautuvat paikat vastaan: thaihieromapaikkojen ahtaalleajetut daamit, joilta työpaikat hallituksen toimesta pyyhkäistiin maanpäältä olemattomiin. Ei muuta kuin pikalailla koulutetaan nämä jo "hoito"alalla tai hoitoalalla olevat sairaanhoitajiksi. Niinhän sitä yritettiin ratkaista lääkäripulaakin hoitajien muuntokoulutuksella..."
On nimittäin niin, että hoitajien palkkakuoppa ja käsillä olevan riidan taustat pohjaavat pitkälle asenteeseen, että hoitajia piisaa, sillä hoitajat ovat tunnetusti eukkoja, jotka ovat liian tyhmiä opettajiksi, mutta turhan fiksuja siivoojiksi ja pyykkäreiksi, mahdollisesti liaan rumia rouviksi. Sellaisia on reservissä pilvin pimein, mitä niilee suotta mitään maksamaan, eihän niitten askartelu edes tuota mitään.
Kaiken lisäksi se on niin, että kunhan rajat avataan, tänne Pohjolan onnelaan tulvii muualta aulista ja nöyrää, palvelualtista ja ahkeraa työvoimaa niin paljon kuin ikinä vaan tarvitsemme.
Ihan varmasti.
Hmm,
Ihan pikakoulutus ei taida riittää sairaanhoitajien vaativaan työhön. Oppositiolla olisi kyllä hauskaa, jos laajamittaista valtiojohtoista rikkurointia lähdettäisiin tukemaan.
jukkarelander: Ihan pikakoulutus ei taida riittää sairaanhoitajien vaativaan työhön. Oppositiolla olisi kyllä hauskaa, jos laajamittaista valtiojohtoista rikkurointia lähdettäisiin tukemaan.
* Kuorma-autonkuljettajan ja merimiehen vertailupalkka saadaan Virosta ja Venäjältä. Siksi ulkomaanliikenteessä itään päin 90% kuorma-auton kuljettajista on venäläisiä ja suomalaisten merimiesten henkilösivukulut maksaa valtio.
* Jotta päädyttäisiin kiristämisestä toisaalta ja hyväksikäytöstä toisaalta eroon, pitäisi muodostaa markkinahinta. Jos 1/5 - 1/3 sairaaloistamme olisi Virossa, keskustelu työnarvoteoriasta voisi laajeta. Uskoisin, että maantieteellis-logistisista syistä ainakin HUS:n voisi siirtää Viroon Euroopan unionin sisämarkkinan hengessä.
Katamaraanit vievät etelään, entinen taakse jää...
jukkarelander: Ihan pikakoulutus ei taida riittää sairaanhoitajien vaativaan työhön. Oppositiolla olisi kyllä hauskaa, jos laajamittaista valtiojohtoista rikkurointia lähdettäisiin tukemaan.
* Kuorma-autonkuljettajan ja merimiehen vertailupalkka saadaan Virosta ja Venäjältä. Siksi ulkomaanliikenteessä itään päin 90% kuorma-auton kuljettajista on venäläisiä ja suomalaisten merimiesten henkilösivukulut maksaa valtio.
* Jotta päädyttäisiin kiristämisestä toisaalta ja hyväksikäytöstä toisaalta eroon, pitäisi muodostaa markkinahinta. Jos 1/5 - 1/3 sairaaloistamme olisi Virossa, keskustelu työnarvoteoriasta voisi laajeta. Uskoisin, että maantieteellis-logistisista syistä ainakin HUS:n voisi siirtää Viroon Euroopan unionin sisämarkkinan hengessä.
* Jukka Kuoppamäki lauloi aikoinaan: Kiskot vievät etelään, entinen taakse jää.... Nyt voisi sanoa samaa katamaraaneista...
Toivotaan toivotaan - laulu 'pakkolaista'
Toivotaan toivotaan on Kokoomuksen 'taistelulaulu' Tehyn uhkaa vastaan
Esittäjä: Jyrki 'toivotaan, toivotaan' Katainen
(säv. 'trad.' - san. Rabelais)
Toivotaan toivotaan toivotaan
että kohta saamme Tehyn taipumaan
nyt pakkolaki voimaan ja sakko uhkaamaan
se vaikeaa mutta silti toivotaan
Ei hallitust' saa koskaan kiristää
se rikollista on ja siks tää laki jää
töihin siitä hoitaja tai putka odottaa!
se vaikeaa on mutta silti toivotaan
Kunhan Matin virtsakivet poistetaan
hän valmis on taas sotaan uudestaan
ja hienohelmat Ruususet nuo akat kärttyiset
me pannaan järjestykseen ihan koska vaan
Kemppinenkin meitä puolustaa
ja anarkistit kirkonpenkkiin patistaa
haukkuu kapinoitsijoiksi, synnintunnon nostattaa
'laki ikuinen' - hän huutaa - 'rulettaa!'
Toivotaan toivotaan toivotaan
että Tehyn naiset uskoo Vanhasta
sillä muuten häkki heilahtaa ja nuija/muija kolahtaa
se vaikeaa on mutta silti toivo jää
Ei muuta kuin pikalailla koulutetaan nämä jo "hoito"alalla tai hoitoalalla olevat sairaanhoitajiksi.
Ei millään lailla ketään kouluteta
Nykyinen Tehyn lakko panee miettimään koko suomalaista terveydenhoitoalaa, elääköhän se mekanismillaan ja organisatiollaan mennyttä aikaa. Höpötetään samasta työstä sama palkka ??
OK näin on jos tekijätkin ja heiltä vaadittava osaaminenkin on samantasoista. Hoitoalalla ei näin ole, vaan se on täynnä erilaista osaamista ja suurta ammattitaitoa. Sen työn jossa tätä osaamista tarvitaan ja jossa siitä on hyötyä työpanokselle = potilaalle on oltava paremmin palkattu kuin sen jossa ko osaamisen panoksen tarve on vähäisempää. Näin on esim satamassa. ahtaaja - trukkikuski -nosturimies jne. kaikki ovat ahtaajia mutta erilaisin palkoin.
Rakennukset siellä opinnäyte eri osaamissta antaa melkoisen lisäkakun palkkaan vaikka kaikki ovat ns kirvesmiehiä, muurareita jne.
En toivo kenellekään vakavaa sairautta, jonka vuoksi joutuu sairaalahoitoon. Mutta te koulutettujen suomalaisten sairaanhoitajien vähättelijät, kuvitelkaapa itsenne siihen tilanteeseen, jossa toipumisenne riippuisi asiaankuuluvan hoidon toteutumisesta. Tosiaanko teille olisi aivan samantekevää, kuka tuolloin toteuttaisi elintoimintojenne tarkkailua, lääkeannosteluanne ja muita käytännön hoitotoimia, ja yhdentekevää, riittäisikö hänen kielitaitonsa puheenne ymmärtämiseen?
Kansainvälisessä vertailussa suomalainen sairaanhoitajatyövoima on korkeassa kurssissa, enkä näe mitään väärää siinä, että osa heistä hyödyntää tätä noteerausta työskentelemällä ulkomailla. Miksei se olisi heille aivan yhtä hyväksyttävää kuin kenelle tahansa? Jos heidät halutaan takaisin kotimaahan, miksei palkkaa käytetä porkkanana -- vain johtajiako voidaan kannustaa palkkauksella?
Hyvää ja halpaa ei ole olemassakaan. Jos niin merkittävästä asiasta on kyse kuin omasta terveydestäni, minä ainakin mieluummin maksan, joko veroissani tai suoraan lompsastani, mieluummin kuin "säästän" nuukailemalla rahasta vakavasti terveyttäni uhkaavassa tilanteessa.
Suomessa on nähtävästi monille jotenkin käsittämätöntä, että muuallakin kuin pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa voi olla rahanarvoista osaamista, jonka töihin tulo ei ole itsestään selvää.
Kauhea vaikerrus kuntien talousvaikeuksista ja "palkanmaksukyvyttömyydestä" tässä yhteydessä hämmästyttää. Työllisyystilanne on kohentunut, kuntalaisilla on enemmän rahaa käytettävissään kuin aikoihin -- nytkö muka "ei ole varaa" vaikka nostaa kunnallisveroa, jos mikään muu ei pidä kuntataloutta tasapainossa? Mikä katastrofi kunnallisveron korotus muka on olevinaan? Vainko kunnanisien henkseleiden paukutteluun tarvittaviin monumentteihin siis kuntien budjeteissa on varaa, yhä näyttävämpiin hallintopalatseihin, urheilukatsomoihin, lämmitettäviin jalkapallonurmikoihin, hiihtotunneleihin, entistä korkeampiin hyppyrimäkiin, Helsingissä keskustan alle rakennettavaan autotunneliin tähtitieteellisine budjetteineen?
Kaikille Tehyn kadehtijoille kunta-alalla suosittelen oman työnne arvon mittauttamista samalla tavoin: uhatkaa tekin joukkoirtisanoutumisella! Siinä lopulta punnitaan, kuinka arvokasta oikeasti on teidän työnne, kenties pitkänkin koulutuksen vaatinut, johon vedoten pyritte raukkamaisesti ja riskittömästi saaliinjaolle ilman samaa henkistä painetta ja kuormitusta, jota tuo vastuu ihmisen terveydestä, jopa elämästä. Useimmat teistä työskentelevät virkamiehen kiireettömyydellä papereitanne pyöritellen suojatuissa oloissa, joutumatta humalaisten suunsoiton ja hysteeristen omaisten uhkailujen kohteeksi, tarvitsematta kohdata ihmisten hätää tai kuolemanpelkoa. Kuormituksen ammatillinen sietäminen plus osaaminen -- siihen se Jukka Relanderin "kiristysvoimaksi" nimittämä perustuu, sopii kokeilla halvempia vaihtoehtoja oman sairauden kohdatessa.
Riippumatta meneillään olevan väännön tämänkertaisesta lopputuloksesta, olisi meille kaikille äärimmäisen typerää ja lyhytnäköistä pitää Suomessa hoitoala väkisin matalapalkka-alana, jossa kenelläkään ei ole urakehityksen ja ansiokehityksen mahdollisuutta. Siinä vaiheessa kun itse iän mukaisista syistä tarvitsen sairaanhoitoa, toivon osaavaa hoitoa riittävältä henkilökunnalta, enkä mitään pystymetsästä palkattujen hupakoiden puolihuolimatonta hallinnointia alimiehityksen hätäisyydellä, puutteellisella kielitaidolla ja ammattitaidolla.
Vielä maahanmuuttopohjaisista sairaanhoitajista: Globaaleilla markkinoilla toimiessa Lontoo (esimerkiksi) kyllä houkuttaa hyvillä palkoillaan ja metropolin statuksellaan työvoimaa, mutta silti siellä(kin) kärsitään kroonisesta hoitajapulasta.
Mitenköhän Suomen haja-asutuskeskusksissa? Siinä kuuluisassa pitkässä juoksussa.
Helsinki ja kasvukeskukset saattavat kyllä houkuttaa jossakin määrin maahanmuuttajia työhön, mutta kuinka hoidetaan ne maaseudun vanhukset, jotka jo nyt viettävät yönsä vaipat kusta pullollaan kemiallisessa unessa? Mitä sanoo keskusta?
Jos maanviljelyn omavaraisuusaste on piirunkin uhattuna, nousee hirveä äläkkä (toisinaan ihan aiheesta, myönnetään), mutta terveydenhoidon omavaraisuus ei taida olla huolista suurimpia. Ongelmana on esimerkiksi tämä, että osa dementoituneista vanhuksista saattaisi haluta hoitonsa sujuvalla suomella. Sujuva suomi on tunnetusti vaikea kieli oppia. Paljon vaikeampi kuin perushoitajan pätevyys.
Nykyiselläänhän on niin, että terveydenhuollon palkkahaitarin alimmassa ääripäässä olevat paskaduuneina pidetyt toimet (jotka eivät ole kuulu käsillä olevaan tehy-taistoon) eivät houkuta alkuunkaan riittävästi työvoimaa ja yhä harvempi nuori edes unelmoi vanhustenhoidon vaippa- ja lääkeralleista. Tämä on se suurin haaste sosiaalialalla, eikä se ratkea, kuten jotkut oikeistodemareista kokoomuksen uusliberaaleihin joskus visoivat, nimittäin hankkimalla Turkki EU:n halpatyövoimareserviksi.
Ihan vaan tiedoksi. Tehy on hyväksynyt yksityisen sairaanhoidon puolelle palkkaratkaisun, joka oli linjassa kunnallisen kokonaisratkaisun kanssa. Tehyn neuvottelijalta kysyttäessä miksi sopimus hyväksyttiin, kommentti oli "hyvä tulos tähän saumaan". Pari viikkoa sitten Hesarin vertailussa yksityisen ja julkisen puolen sairaanhoidon palkoissa ei ollut juurikaan eroa. Herää vaan kysymys mistä tässä Tehyn julkisen puolen lakossa oikein on kysymys, yritetäänkö kiristää jotakin mistä ei vielä puhuta julkisuudessa ?
Tulee vaan mieleen vanha sanonta "Ahneella on paskanen loppu" Onko seuraus mahdollisesta Tehyn julkisen puolen irtisanomista laaja ulkomaisen työvoiman tulo sairaala-alalle. Ammattitaitoisia (ei tosin kielitaitoisia) työvoimaa kyllä maailmalta löytyy Suomeenkin.
Ei eroa kokonaiskeskiansioissa. Tämä pitää paikkansa, mutta tosiasiassa yksityisellä puolella maksetaan jo paremmin kuin julkisella.
Kokonaiskeskiansioiden vertailu ei anna oikeaa kuvaa. Yksityisellä puolella yli 90% tekee normaalin työajan puitteissa yksivuorotyötä. Ei ylitöitä eikä yö- ja pyhätöitä. Julkisen puolen tehyläisistä vain 50% tekee ns. päivätyötä.
Eli yksityisellä puolella saadaan sama keskipalkka normaalilla päivätyöllä, mihin julkisella puolella täytyy tehdä kolmivuorotyötä ja ylitöitä.
Lisäksi työn tahti on yksityisellä puolella aivan eri luokkaa kuin kunnallisessa sairaanhoidossa: on riittävästi henkilökuntaa, ei ole jatkuvaa ruuhkaa jne. eli työ on mielekkäämpää kaikin puolin.
TUSKIN TEHYLÄISILLE ALOILLE
Lyhyellä tähtäimellä ( parin sopimuskauden aikana) hoitajien tuonti idästä on vaikeaa, ellei Relander tarkoita sitä hoitajien osaa, jota kuntasopimuksen jo tehneet järjestöt edustavat. Ongelmaksi hoitajien tuonnille muodostuu koulutusvaatimus. Koulutus poikkeaa eri maissa toisistaan.
Voin hyvinkin kuvitella, että esim. osastoavustajan tehtäviin voitaisiin lyhyelläkin koulutuksella tuoda väkeä idästä. Ongelmaksi muodostuu kielitaito, joka on hoitotyössä erittäin tärkeää.
Relanderin perusajatus henkilöstön tuontitarpeesta on oikea. Eläkkeelle on lähdössä todella suuri määrä myös muissa kuin Tehyn edustamissa ammateissa toimivia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöitä.
Suomessa on menossa väestönvaihto, jota monikulttuuri-intoilijat ja työnantajajärjestöt ajavat. Ammattitaitoiset nuoret suomalaiset muuttavat ulkomaille, ja tilalle tulee maahanmuuttajia, joilla ei ole kielitaitoa, ammattiosaamista, eikä aina työhalujakaan. Tällä meiningillä Suomi on todella etninen maa muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Suomeen suuntautuva muuttoliikehän tulee pääasiassa kehitysmaista ja Venäjältä.
Kyllä tämä Tehyn lakkokenraali painossaan sadoille kiloille pääsee, mutta hän onkin liittojohtaja, jonka palkasta lonttovatsaiset sisarhentovalkoiset saattavat nälissään vain uneksia.
k.hotanen
Jos hoitajat vaativat aiheellisesti kunnon työstä kunnon korvauksen se on kiristämistä, niin mitä se sitten on, että vastoin kansan enimmistön tahtoa tuodaan halpahoitajia ulkomailta? Siinä sitä on kiristämistä kerrakseen: "tehkää työnne puoli-ilmaiseksi tai työnne tekee suomen kieltä osaamaton ulkomaalainen alihintaan!". Nykyäänhän jokainen Ambomaan kansalainen voi vaatia palveluita omalla kielellään, mutta ehkä olisi liikaa vaadittu, että syntyperäinen suomalainen saisi terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Tiedämmehän kaikki, että monikulttuurisuus on rikkaus ja jos ei olisikaan, niin ainakin se on väistämätöntä...
Lakko-oikeutta rajoitettava
Käynnissä oleva Tehyn työtaistelu-uhka osoittaa, että on ryhdyttävä pikaisesti valmistelemaan lainsäädäntöä lakko-oikeuden rajoittamiseksi.
Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ei voi jättää vastuuttomien demagogien temmellyskentäksi.
Antero Manninen: Käynnissä oleva Tehyn työtaistelu-uhka osoittaa, että on ryhdyttävä pikaisesti valmistelemaan lainsäädäntöä lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ei voi jättää vastuuttomien demagogien temmellyskentäksi.
*Työvoiman liikkuvuuden ja irtisanoutumisten estämiseksi pitäisi erota Euroopan unionista ja Euroopan Neuvostosta. Kyseessä ei ole lakko, vaan irtisanoutuminen. http://www.fredman-mansson.fi/eniosop.htm
* Irtisanoutuneella yksilöllä ei ole työntekijävelvotteita entiselle työnantajalleen eikä entisellä työantajalla ole työantajavelvotteita entiselle työntekijälleen.
Ajatus, että tänne tuotaisi kouluttamattomia ihmisiä korvaamaan sairaanhoitajia, on kyllä kuolleena syntynyt. Koulutus ei ole ilmaista, ja sen aikana tulijat oppisivat maan tavoille, eivätkä tyytyisi enää pelkkiin muruihin.
Koulutettujen hoitajien tuominen on ajatuksena vielä älyttömämpi. Miksi kukaan koulutettu sairaanhoitaja tulisi tänne tekemään hommia pienellä palkalla, kun Norjasta tai Englannista saisi huomattavasti parempaa palkkaa, eikä olisi edes kieliongelmia samassa mitassa kuin Suomessa.
Järkevää olisi perustaa ensin yksi ja kokemusten valossa yhdestä kahteen sairaalapiiriä lisää suomalaisille Viroon Tallinnan ulkopuolelle. On jokseenkin kummallista, ettei terveydenhuoltoon tai yleensä mihinkään kunnalliseen toimialaan saada Euroopan sisämarkkinoiden vaikutusta mukaan.
Työvaatteet eivät riitä tekemään sairaanhoitajaa kenestäkään, vaikka niitä jaettaisiin tuhansittain maahanmuuttajille tai kortistoista noudetuille.
On oltava riittävä koulutus, kokemus ja työmotivaatio voidakseen ymmärtää ihmisen elintoimintoja ja niiden poikkeamia sairauksissa ja tunteakseen terveydenhuoltomme käyttämät hoitomenetelmät, sekä pystyäkseen kohtaamaan sairautensa vuoksi hätääntyneet potilaat ja näiden omaiset. Ei kaiken sen oppimiseen ole oikoteitä, ja jos vaikka joku suostuisikin halvalla leikkimään sairaanhoitajaa, hän tulisi työryhmäänsä heikoksi lenkiksi vaarantaen potilaat.
Vastuu taudinmäärityksestä ja hoidon kokonaisuudesta on aina yksiselitteisesti hoitavalla lääkärillä. Hänen on voitava luottaa siihen, että hoitohenkilökunta osaa kiinnittää huomion olennaisiin asioihin potilaan tilassa ja raportoi niistä, sekä siihen, että hoitohenkilökunta toteuttaa sille kuuluvat toimet juuri tarkoitetulla tavalla. Yhteistyön varassa hoito seisoo tai kaatuu, ja jälkimmäisessä tapauksessa pahiten kärsii aina potilas.
Kyllä, monissa kehitysmaissakin on lahjakkaita ja motivoituneita sairaanhoidon ammattilaisia. Jos he päättävät hakeutua ulkomaille töihin ja jostain kumman syystä haluavat valita ehdoin tahdoin juuri pimeän ja kylmän pohjoisen verohelvetin, jonka kieltä harvat osaavat, ja jossa kaikkialla örveltävät juopot parveilevat erityisesti ensiavussa, heillä on edessään valtava urakka opetella käytettävät korkeatasoista osaamista soveltavat nykyaikaiset hoitokäytännöt. Ei päivittäiseen työhön voi järjestää tulkkipalvelua -- virolaiset toki oppisivat riittävän kielitaidon nopeammin, mutta useimmilta muilta pelkästään siihen menisi jo vuosia. Vanhustenhuollossa kenties he pärjäisivät, mutta yliopistosairaaloissa ei mitenkään: vasta useiden vuosien jälkeen heillä olisi nyt irtisanoutuneiden hoitajiemme pätevyys.
Uhkailut halpatyövoimalla ovat siis täysin lapsellista puhetta, koska hoitojärjestelmässämme ei yksinkertaisesti ole sille käyttöä ainakaan sairaanhoitajan työnkuvan tasolla. Etujemme mukaista on varmistaa, myös palkkauksella, että sairaanhoitajakoulutukseen Suomessa riittää alalle sopivaa ainesta.
Ellemme halua tietoisesti huonontaa terveydenhuoltomme laatutasoa, kyllä meidän on oltava valmiita maksamaan -- ei siitä pääse yli eikä ympäri. Miettikääpä, paljonko ihmiset tänä päivänä syytävät oma-aloitteisesti rahojaan terveydellä markkinoitavaan hömppään ja humpuukiin: ehkä jo sillä rahoitettaisiin asiallisen terveydenhuollon jatkuvuus.
Jukka Relanderin artikkeli heijastelee jotenkin suomalaisen nomenklatuuran 1900-luvun ajatusmaailmaa ja -pinttymiä. Kirjoituksen asenteesta tulee mieleen se neuvostotyöläinen, jonka oikeus ei ollut kuluttaa vaan pelkästään tuottaa.
Muutoksen ymmärtäminen eli "strateginen ennakointikyky" ei ole koskaan kuulunut suomalaisen eliitin vahvuuksiin.
Maailma on muuttunut. Elämme jo 2000-lukua. Muutoksen selitys peliteoreettisesti "neuvotteluvoiman" kautta on kapea-alaista häkkiajattelua ja uhoa "jos ette suostu tekemään surkealla palkalla töitä tuomme ulkomailta halpatyöntekijöitä".
Muutamia avartavia lisäulottuvuuksia maailmankuvaan:
- Ongelma on kuntasektorin pirstaleisuus ja heikko talous. Julkinen hallinto nykyisin ei muillakaan aloilla pysty palkkamaan pätevää työvoimaa. "Kilpailuttaminen" ja vuosikausien prosessit markkinaoikeudessa on koomista, kun itse asiassa ammattilaiset ja firmat kilpailuttavat julkista sektoria: "jos ette maksa tarpeeksi eli yhtä hyvin kuin globaalit suuryhtiöt emme tee teille töitä". Työvoimapula on pysyvä ja sen uhri on julkinen sektori, jota ei ole uudistettu ajoissa ja tarpeeksi. Kyllä ammatti-ihmisillä on oikeus kilpailuttaa julkista sektoria. Kilpailutus vaan toimii päinvastoin mitä byrokraatit kuvittelevat. -> Palkkoja on pakko nostaa.
- Suomalaiset palkkatyöntekijät ovat Euroopan köyhälistöä. Ostovoima on vanhan Euroopan alhaisin ja monta muutakin mittaria kuvaa köyhyyttä. Nomenklatuura on yrittänyt peittää tätä kilpailukykyretoriikalla. Eliitin huuhailun tilalle on nostettava todelliset mittarit eli vauraus ja pyrkimys sen lisäämiseen. Sairaanhoitajan palkalla ei tule toimeen. Eivät he ole ainoita. Tämä on seuraus vuosikymmenien vasemmisto-maalaisliittolaisesta (vasara ja sirppi) politiikasta, joka on keskittynyt rakentelemaan etuja ydinkannattajille. Kuitenkin näiden valtarakenteiden ydinalueet ovat taantuvia, syrjäytyneitä ja lohduttomia seutukuntia, joissa kehitys on pysähtynyt vuosikymmeniä sitten.
- Ammattiliittojen vahva asema on tulos 50 vuoden vasara-ja-sirppi politiikasta. Järkytyn joka kerta kun näen näitä järjestöihmisiä laumoittain kokoontumassa. Tämä porukka varmaan osaisi tehdä tuottavaa oikeaa työtä? Pyrkimys järjestää keskitetysti samat edut kaikille ei toimi. Paikallisella sopimisella työnantajan maksukyvyn ja työntekijän pätevyyden mukaan hoitajienkin palkat olisi paljon paremmat.
- Miksi ulkomaiset "idästä" tulisivat Suomeen, kun kieli on mahdoton oppia ja palkat matalat? Kielitaidoksi ei riitä taksikuskin kielitaito. Eiköhän tässäkin kilpailu toimi, paras osa menee sinne maksetaan hyvää palkkaa ja puhutaan valtakieliä.
Noin kokonaisuutena ottaen olemme siirtymässä kohtia kevyempiä, joustavampia verkottuneita tarpeen mukaan toimia rakenteita, jotka ovat jo muuttamassa työelämää. Näissä rakenteissa työntekijät saavat aikaisempa suuremman osan luomastaan arvosta. Ne siten muuttavat tulonjakoa toiseen suuntaan mitä viime vuosikymmeninä on tapahtunut, jolloin on toimittu johdon ja pääoman ehdoilla ja etuja ajaen.
Hoitajat ovat oikeassa
Ihan turhaan muut matalapalkkaiset nyt vouhottavat korotusten perään. Heillä on sopimus ja sillä siisti. Seuraavalla kierroksella sitten voi rykäistä. Tehyläiset tarvitsevat oman sopimusoikeuden. Ei unioni aja heidän etujaan.
Toinen ahdistettu ryhmä ovat Ylemmät toimihenkilöt. Heidän asiaansa ei aja kukaan muu kuin he itse.
Hallitus teki väärin vääntäessään pakkotyölain. Valtiovallan olisi pitänyt turvata kriittinen hoito rahalla. Katainen on hölösuu ja Vanhanen väärässä. Mitäs Jyrki meni sanomaan vaalikampanjassaan? Hän sanoi jopa tavoitteellisen palkankorotuksen. Ei sataviisikymmentä miljoonaa riitä mihinkään. Se oli poliittinen lupaus. Milloinkas poliitikot olisivat lunastaneet lupauksensa.
Tehykin on paniikissa, sillä he ovat lakkoilleet liian harvoin. Tavallinen lakko olisi riittänyt. Silläkin olisi saanut kansan takajaloilleen. Lakkoase kun kovin harvoin kohdistuu suoraan vastapuoleen.
Ammattitaitoiset maahanmuuttajataustaiset hoitajat ovat tervetulleita tänne töihin. Mikään ratkaisu ongelmaan tämä ei kuitenkaan ole, koska hoitajista on pula myös monissa englanninkielisissä maissa, joissa palkkataso on paljon parempi kuin meillä. On helpompaa muuttaa vaikkapa Filippiineiltä tai Keniasta Englantiin tai Kanadaan, koska kieli on jo hallussa. Uuden kielen oppiminen vie aikaa ja vaatii motivaatiota. Hatun nosto niille mahanmuutajille, jotka Suomeen päättävät jäädä töihin!
Filippiiniläis-sairaanhoitajien kutsuminen Suomeen koulutettavaksi lähihoitajiksi on eräänlaista kolonialismia ja rasismia sekin. Samoin se, että puhutaan jonkin kulttuurin "palveluasenteesta" geneettisenä ominaisuutena!
Palkkaukseen vaadittavia rahasummia ei voi noin vain sijoittaa lisähenkilöstön työllistämiseen, koska alalla on työvoimapula. Jo nyt avoinna oleviin virkoihin ei ole hakijoita. Nuoret eivät hakeudu alalle: tämän vuoden hakutilastot taitavat olla tähän astinen pohjanoteeraus. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Monilla on alanvaihto mielessä. Mistä niitä uusia työntekijöitä löytyisi? Yksi keino on nostaa palkkoja tuntuvasti.
Relander ei ole tainnut huomata, että vallassa on ollut viimeiset 50 vuotta sos.demokraatit, jotka ovat ajaneet yhteiskunnan kriisitilaan.
Tosiasiassa sosiaaliturvaa on purettava, koska nykyinen rahoitusmalli ei jatkossa riitä kattamaan kuluja.
Koulutettu väestö tulee siirtymään muihin maihin ja tilalle tulee afrikkalaisia ja arabialaisia 'moniosaajia'.
Tällaisten relandereiden yms poliittiset tavoitteet ovat vähintäänkin kyseenalaisia.
Jassoo. Herra "historioitsija" Relander pääsee jälleen asiassa kuin asiassa lempiratkaisuunsa: "Kaikkeen ratkaisu on laajempi maahanmuutto ja Suomen monikurjistaminen, eiku siis monikulttuuristaminen."
Ensinnäkin tämän kirjoituksen pointti hieman katoaa. Pitkät löpinät alussa ja lopulta päästä relandermaiseen ratkaisuun, vaikka ratkaisua ei ole kunnolla perusteltu ja jos on, niin erittäin heikosti.
En ymmärrä, miten tuhansien aasialaisten tuominen maahan veisi hoitajilta kiristysaseen? Lisäksi Relander kirjoittaa ihmisten tuomisesta maahan töihin kuin karjasta konsanaan. Ihan kuin vanha orjakauppias konsanaan. Ei aasialaiset ole mitään koneita, joita voi vain tuoda tekemään työt. Heidän mukanaan tulee ongelmia ja he luovat Suomessa uusia ongelmia, mikä on aivan inhimillistä ja normaalia, kun kyseessä on maahanmuutto. Relanderin teksti paljastaa, että monikultturistit tosiasiassa ajattelevat toiselta puolen maailmaa tuotuja ihmisiä vain materiana, jota pitää tuoda maahan, koska sitä pitää tuoda. Ihmisjoukkoja voi siirtää kuin tavaraa maasta toiseen. Työvoiman tuominen Suomeen noilla Relanderin perusteilla olisi lapsellista ja jumalattoman lyhytnäköistä.
Sitten päästään itse asiaan. Miten voidaan kuvitella, että kielitaidoton aasialainen sairaanhoitaja, jonka koulutus ei varmastikaan vastaa suomalaiselta vaadittavaa, yhtäkkiä sormennäpäytyksestä maahantuonnin jälkeen alkaisi toimia ja paiskia hommia ammattitaitoisesti selvällä suomen kielellä? Eikö herra historioitsijalle tule mieleen, että näiden aasialaisten koulutus, sopeuttaminen, integroiminen, sosiaalikulut ja kaikki muut tulisivat paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin suomalaisten hoitajien palkkojen korotus? Tähän koko prosessiin menisi kaiken lisäksi niin paljon aikaa, että lopulta tästä aasialaisesta "työmateriasta" olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhden aasialaisen saaminen kieli- ja ammattitaitoiseksi veisi yhteiskunnalta isoja summia, vuosia sekä resursseja.
Olisiko tämä kaikki kannattavaa vain siksi, että Relander ja hänen hengenheimolaisensa saisivat pakotettua Suomen väkisin ideologiansa mukaisesti monikulttuuriseksi?
En oikein tunnista ajatuksiani tekstistäsi.
En ehdottanut työvoiman tuontia ratkaisuksi, vaan ennustin arvovapaasti että näin saattaa tapahtua.
Lue se teksti uudestaan!
Hyvä kirjoitus, Jukka!
Noista kiristäjistä puhuttaessa muuten kumman usein unohtuu vanha kunnon AKT. Sehän on perinteisesti ollut oikein kiristäjien kiristäjä: kun jossain Viitasaarella syntyy kiista bussikuskien sosiaalitiloista (näin hiukan kärjistettynä), AKT uhkaa lamauttaa Suomen tuonnin ja viennin - ja tekee sen myös. Enkä muista että edes vuoden 1991 AKT:n lakon aikana olisi puuttu lakkolaisista niin rumaan sävyyn kuin nyt puhuttiin sisarhentovalkoisista.
Hoitoala on palkitsevaa mutta myös raskasta kuoleman katselemista.
Vaikuttaa siltä että Suomessa vähenevässä määrin löytyy hoitotyöhön itsensä uhraavia ihmisiä sillä helpompi elämä houkuttelee.
Tulevatko uudet hoitajamme Virosta vai Venäjältä,jos laiskistunut kansa pärjää palkkakilpailussa?
Eihän marjanpoimijoitakaan enää tahdo löytyä kotimaasta.
Ehkäpä elävä Herra antaa parannuksen armon hoitoalasta kiinnostuneille hedonisteille jotka odottavat hyvää elämänmuutosta.
Mikko Lahti
saarnaaja
http://www.pp.kpnet.fi/mila
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 32 kommenttia