Korhosen neljäs ristiretki
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen on esittänyt Helsingin tuoreelle piispalle Teemu Laajasalolle joukon kysymyksiä, jotka ovat puhuttaneet valtakuntaa jo viikon, sellaisella volyymilla, että harva muistaa presidentinvaalien ennakkoäänestyksen jo alkaneen.
Kyse on noin 2600 euron puuttuvista kuiteista, ja erinäisistä kuluista, joista voidaan perustellusti keskustella että kuuluvatko ne Helsingin seurakuntayhtymän tai Kallion seurakunnan maksettavaksi.
Tosin edes tästä summasta ja kuittien puuttumisesta meillä ei ole täsmällistä tietoa. On mahdollista, että tositemerkintä tai muistiotosite, joka on kelvannut laskun hyväksyjälle ei ole kelvannnut Korhoselle. Tämä selviää myöhemmin seurakuntayhtymän teettämässä tarkastuksessa.
Korhosta ei voi syyttää sinnikkyyden puutteesta, hänen tarkastettuaan sekä Savonlinnassa että Tel Avivissa sijainneista hotelleista, että montako henkeä nukkui ja missä. Sen sijaan hän ei ole kysynyt Laajasalolta itseltään menojen perusteita. Näin siksi, että tavoitteena on ollut piispan saattaminen median kautta mahdollisimman huonoon valoon. Kirkon etu on ollut väline, ei päämäärä. Korhonen on toki kertonut tavanneensa Laajasalon syyskuussa. Sitä hän ei erikseen korostanut, että tapaaminen järjestetiin Laajasalon aloitteesta. Luottokorttiasioista ei tuolloin puhuttu mitään, Korhonen nimittäin tilasi tositteet vasta marraskuussa.
Jos Korhonen oikeasti haluaisi kirkolle hyvää, hän olisi edes kokeillut kirkon sisäisiä reittejä, ja varonut päästämästä julkisuuteen sellaisia epäilyksiä, joihin löytyy hyvä selitys, mutta joista saa turhan kohun. Korhonen ei kuitenkaan ole informoinut toimistaan edes hiippakuntavaltuustoa, jonka puheenjohtaja hän on. Tämä toimi onkin ainoa hento kytkös Korhosen ja Kallion seurakunnan tai Helsingin seurakuntayhtymän välillä. Korhonen on nimittäin vantaalainen kirkkovaltuutettu.
Lehdet ovat mässäilleet shampanjatarjoiluilla, vaikka olisi ollut vaivatonta selvittää, että kyse on oli Laajasalon isännöimästä tilaisuudesta arkkipiispan koolle kutsumalle Arvojen areenalle, joka on eräänlainen nuorille päättäjille suunnattu kirkon oma maanpuolustuskurssi. Juomatarjoilujen arvo oli kuusi euroa per vieras. Näin halvalla ei päättäjiä tapaa kukaan.
Korhonen olisi voinut Tel Avinin sijaan soittaa Helsingin yleisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Kaisa Raittilalle, joka oli läsnä lööppeihinkin päätyneellä Kallion kirkkoherran "juhlalounaalla" piispanvaalin jälkeen. Raittila kuvaa tilaisuutta Kirkko ja Kaupunki -lehden keskusteluosioissa näin: "Kyseessä oli seuraavan puolivuotiskauden suunnittelupalaveri, jollaisia Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja oli järjestänyt kaksi kertaa vuodessa." Lisäksi Raittila toteaa, että tällaisia pieniä etuja luottamushenkilöt joskus saavat, kun käyttävät aikaansa kirkon hyväksi ilman palkkaa tai pienin palkkioin. Jaana Hallamaalle Korhonen sen sijaan soitti, yrittäessään saada Laajasalon kiinni kahdeksan euron kuitista koskien kahvitarjoilua muille piispaehdokkaille. Muut ehdokkaat maksoivat kahvinsa itse, Laajasalo joi kirkon piikkiin, työtehtävissä kun oli.
Korhonen olisi voinut myös selvittää, että miksi kirkkoherran luottokortilla on ostettu kokista. Tätä on moni valtakunnan päämedia kysynyt. Sitä olisi voinut kysyä vaikka minulta. Olen juonut Kallion kirkossa Laajasalon tarjoamaa kokista. Tarjoilun syy oli se, että kun Laajasalo ei itse juo kahvia, hän ajatteli että on kohteliasta tarjota vieraille samaa mitä isäntäkin juo. Omat juomansa Laajasalo on kustantanut itse. Mutta voihan olla, että juuri tämä tarjoilu vie leivän kirkon diakoniatyön pöydästä. Tarjoilun tasoa on ehkä hyvä tarkistaa.
Korhonen olisi voinut pohtia myös sitä, liittyisikö Laajasalon ostama flow festarien lippu siihen, että kyse on suurimmasta Kallion seurakunnan alueella järjestettävästä vuosittaisesta tapahtumasta, jossa kirkko haluaa olla läsnä. Kallion seurakunta on tehnyt festivaalien kanssa aiemmin yhteistyötä ruokahuoltoon liittyen. Laajasalon omaa musiikkimakua festivaalin tarjonta ei tiettävästi vastaa.
Kysyin Helsingin seurakuntayhtymästä, että millaisella tasolla Laajasalon luottokortin käyttö on ollut suhteessa muihin helsinkiläisiin kirkkoherroihin. Tehtävät huomioiden se on ollut samalla tasolla, noin seitsemän tonnia vuodessa. "Tehtävät" viittaavat tässä Laajasalon jo päättyneisiin kolmeen rinnakkaiseen työhön, joissa on ollut sama kortti käytössä. Laajasalo on ollut Helsingin seurakuntayhtymän johtajana, Kallion kirkkoherrana ja pappisasessorina. Laajasalo ei siis ole aiheuttanut toiminnallaan tavallisuudesta poikkeavia kuluja työntantajalleen. Tämän olisi voinut tarkistaa sieltä seurakuntayhtymästä.
Käsissämme on kohu, jonka varsinaiseksi pihviksi jäävät kolme tarpeettoman kallista majoitusta työmatkojen yhteydessä, ja toistaiseksi selvittämätön määrä puuttuvia tositteita. Ymmärrän niitä, jotka näitä majoituksia paheksuvat. Itse en työni vuoksi paljon matkailleena oikein osaa, jos vuosittaisia matkapäiviä on lähemmäs sata. Ylimääräinen satanen on pieni hinta siitä, että johtotehtävissä työskentelevä on levännyt ja tolkuissaan. Muistelen kaiholla etelä-afrikkalaista kahden huoneen hotellihuoneistoa, jossa saatoin järjestää tapaamisia, eikä tarvinnut viedä ihmisiä ravintolaan syömään. Kustannustaso olisi muuten sama.
Ja sitten oli vielä se puolisolisä. Ensinnäkin, työmatka Tel Aviviin oli käsitelty sekä etukäteen, että jälkikäteen Kallion seurakuntaneuvostossa. Eriäviä mielipiteitä ei ollut. Tämän voisi tarkistaa pöytäkirjoista. Matkan tarkoituksena oli tutustua Jerusalemin ja Tel Avivin alueella tehtävään lähetystyöhön, jota seurakunta rahoittaa. Kaupungit sijaitsevat tunnin ajomatkan päässä toisistaan. Päivärahan syötössä oli seurakunnan sihteerille tapahtunut inhimillinen virhe, se oli kirjaantunut väärille päiville. Puolisonsa matkan Laajasalo maksoi itse, tästä ei koitunut seurakunnalle lisäkustannuksia.
Korhosen syytösten teho perustuu osin aineiston taitavaan valikointiin, osin siihen, että syytöksiä on esitetty jo niin pitkään, että niistä syntyy vaikutelma hämäräpelistä kirkollisen vallan salongeissa.
Ihmettelin jo piispanvaalien alla negatiivisen kampanjoinnin volyymiä. Seurasin läheltä, olin Laajasalon tukiryhmässä. Korhonen tuki kilpailevaa ehdokkasta Jaana Hallamaata (korjasin tekstin, sain tiedon, että Korhosen roolia ei voi luonnehtia vaalipäällikön rooliksi).
Vaalien alla kaikki puhuivat Teemusta, joko hyvää tai pahaa. Tässä kohdin Hallamaan tukijat laskiva väärin: koska negatiivista julkisuutta ei saatu generoitua kovin paljon, ehdokas, josta puhuttiin, voitti. Taitavammat strategit olisivat puhuneet omasta ehdokkaastaan hyvää. Mutta Hallamaasta ei puhunut kukaan.
Yrityksiä negatiivisen julkisuuden hankkimiseksi ei puuttunut. Helsinkiläisen naisen puolesta jätettiin kesällä tuomikapituliin kantelu seksuaalisesta häirinnästä. Tällaiset kantelut ovat vakavia, ja ne pitää tutkia huolella. Kantelun ajankohta on kuitenkin erikoinen, se jätettiin piispanvaalien alla 1.8., vaikka epäillyt teot ovat vuosilta 2008 ja 2013. Vaalit olivat 16.8.
Kantelua yritettiin liittää vaaleissa ehdolla olleeseen Laajasaloon, joka oli kantelun mukaan syyllistynyt väärien tai puutteellisten ohjeiden antamiseen epäillylle. Kantelun oli uhrin puolesta kirjoittanut Korhosen aisapari Tikkurilan kirkkovaltuustosta, Sari Roman-Lagerspetz, Hallamaan tukijoita hänkin. Kantelua pyrittiin levittämään myös mediaan, ainakin Helsingin sanomat uutisoi mahdollisesta häirintätapauksesta Helsingissä 9.8., alle kaksi viikkoa ennen piispanvaaleja. Lehdellä oli tiedossaan oletetun uhrin ja oletetun tekijän henkilöllisyys. Kantelu on luottamuksellinen, joten sitä ei saa pyytämälläkään Helsingin tuomiokapitulista. Jonkun on täytynyt lähettää se Hesarille. Sen tiedon kapitulista saa, että kantelu on tehty. Mutta senkin kaivaminen edellyttää, että joku vinkkaa aiheesta. Toimittajien arkirutiineihin ei kuulu tuomiokapitulin arkiston penkominen ilman ulkoista kimmoketta.
Sivumennen sanoen, jos jotain ihmistä epäillään seksuaalisesta häirinnästä, oikeat neuvot ovat kalliit. Varsinkin, jos syytökset pitävät paikkansa. Tästä tapauksesta emme vielä tiedä, asian käsittely on kesken.
Negatiivinen kampanjointi jatkui vaalien jälleen. Samuli Suonpää kirjoitti tällä viikolla Kirkossa ja kaupungissa Korhosen motiiveista, että "Korhonen on piispanvaalista alkaen ollut sitä mieltä, että Helsingin piispaksi valittiin väärä henkilö". Vaalit voi tosiaan voittaa myös jälkikäteen, jos väärän piispan saa savustettua virasta. Sitä Korhonen on yrittänyt jo puoli vuotta. Edellytykset tosin ovat heikot, sillä piispan voi irtisanoa vain piispan virassa tehdyistä rikkeistä. Niitä ei ole, ja nuo kirkkoherrana tehdyt arviointivirheet eivät lähemmin tarkasteltuna edes oikein täytä rikkeen tunnusmerkistöä. Vihjailut kortin käyttöön liittyvistä rikosepäilyistä perustuvat Demokraatin juttuun, jossa haastateltiin alan professoria. Asiantuntijalle esitettiin vain Korhosen epäilyt, mutta ei piispan vastauksia. Kyllähän asiat saa näyttämään pahalta, kun oikein haluaa.
Korhonen kertoi MTV:n huomenta Suomessa viime viikolla, että aloitti uuden piispan kanssa yhteistyön hyvässä hengessä, kunnes kiinnitti huomionsa piispan yritystoimintaan, joka ei ollut tullut julkisessa keskustelussa esille. Tällä Korhonen pyrkii, tulkintani mukaan toki, synnyttämään vaikutelman että ei hänellä ole mitään Laajasaloa vastaan. Ihan tässä kirkon asioita hoidetaan.
Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, hyvää henkeä kesti joitakin kymmeniä tunteja. Sen verran Korhoselta kului vaalien jälkeen, ennen kuin hän teki tietopyynnön siitä, oliko Laajasalolla ollut sivutoimilupa, jota yrityksen pyörittäminen edellyttäisi. Suomen kuvalehti paljasti kolme päivää Korhosen tietopyynnön jälkeen julkaisemassaan jutussa, että yritys oli lisäksi velkaantunut.
Korhonen sai sittemmin vastauksen tiedusteluunsa sivutoimiluvasta, jonka mukaan lupa oli myönnetty ja kunnossa. Korhonen ei kuitenkaan uskonut lainoppineen asessorin eikä asian esitelleen notaarin tulkintaa, vaan halusin jatkaa väittämistä siitä, että Laajasalolta puuttui sivutoimilupa. Vaikka nimenomaisesti asiasta vastaavat olivat kertoneet toisin.
Tämän rinnalla Hallamaan tukeneet nettiaktivistit virittevät keskustelua Laajasalon ansioluettelon epätarkkuuksista. Epätarkkuuksia oli, mutta ne eivät olleet yksin riittävän suuria laajan kohun aikaansaamiseksi. Yritystoiminnasta kirjoitettiin jonkun aikaa, mutta sekin kuivui kasaan piispan ilmoitettua, että yrityksen tilit on tarkastettu, eikä tarkastaja havainnut moitteita myöhästymisiä lukuunottamatta. Moni olisi vetänyt tappiollisen firman konkurssiin, mutta Laajasalo päätti tehdä sivutöitään alasajetun firman kautta. "Alasajo" ei käsitteenä ole virheellinen, sillä miljoonan liikevaihto kuihtui kymppitonneiksi. Pienempikin prosentuaalinen pudotus uutisoidaan romahduksena.
Kun kohu ei ottanut edetäkseen, Korhonen tilasi kaikki Laajasalon kuitit Kallion kaudelta, etsiäkseen niistä raskauttavia tapahtumia. Kahden kuukauden työn tuloksena syntyi neljänkymmenen kysymyksen lista, josta puolet koski uudelleen lämmitettyä kohua yritystoiminnasta. Isompi volyymi takasi isomman näkyvyyden. Nämä kysymykset lähetettiin laajalla jakelulla erilaisille kirkollisille merkkihenkilöille, ja kuin sattuman oikusta myös media tiesi kysymyksistä jo samana päivänä kuin Korhonen lähetti viestinsä. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kertoi tuoreessa kolumnissaan, että paketti saapui heille sähköpostitse yllättäen ja pyytämättä. Helsingin hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, kaiken järjen mukaan Korhosen työpari, Wiking Vuori taas sai lukea listan lehdistä. Viestin saajat oli siis valikoitu näkyvyyskriteerein. Näin toimii vaalipäällikkö. Luottamushenkilö olisi toiminut toisin.
Korhonen on muutenkin esiintynyt toimissaan luottamushenkilönä, mutta ei ole toiminut niinkuin luottamushenkilöt toimivat. Tavoitteena on ollut mahdollisimman iso kohu, ei itse asioiden selvittäminen. Kuten tiedämme, monet listan kysymykset olisivat selvinneet paikallispuhelun hinnalla.
Iltalehti viittasi kuluneen viikon aikana julkaisemassaan jutussa siihen, että Korhonen on aika valikoiva tarkistellessaan kirkollisen johdon taloudellisia toimia. Kun Irja Askolaa moitittiin liiallisista viiniostoksista 2016, silloinkin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana istunut Korhonen ei tehnyt elettäkään tarkastaakseen, löytyisikö epäselvyyksiä uutisoitua enemmän. Ilmeisesti Askola oli oikea piispa.
Piispalla on selvitettäviä asioita. Mutta en ole koskaan nähnyt politiikassa yhtä likaisia vaaleja kuin Helsinngin piispanvaalit olivat, ja ovat edelleen. Kokemusta vaaleista minulla on.
Kokeneet poliitikot tietävät, että kävi vaaleissa miten kävi, niiden jälkeen on kyettävä yhteistyöhön. Vaalityön jättäminen kokemattomille sisältää riskinsä. Ne riskit ovat realisoituneet vaalien jälkeisenä aikana. Yhteistyön liput eivät tällä hetkellä juuri hulmua Helsingin hiippakunnassa.
Pitkä on Korhosen syntilista 2600 eurosta.
Ilmoita asiaton viesti
Sanassa sanotaan, joka on vähimmässä väärä on paljossakin väärä. en ole kenenkään tuomari. pyydän armoa itselleni, jaan sitä mös vapaasti toisille.
Ilmoita asiaton viesti
Hiippakunnan olisi syytä tarkastaa kuinka paljon työtunteja Korhonen on käyttänyt tähän kuitti- ym jahtiin. Onko muut tehtävät hoidettu tunnollisesti ja tehokkaasit vai onko muiden tehtävien hoito kärsinyt tästä tarmokkaasta omasta ristiretkestä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä oli neljäs ristiretki, mitkä ne aikaisemmat olivat? Yhden taidankin arvata: Suomen Lähetysseura ja siinä ohessa koko Suomen kirkko on joutunut todella outoon valoon Aasian lähetyskentillä ja Jerusalemissa, eikä syynä todellakaan ole muutaman euron kuittien unohtuminen taskun pohjalle, vaan massiivinen virhearvio eräinen kulttuurien moraaliarvoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo neljäs ristiretki on mainiosti osuva rinnastus. Neljäs ristiretkihän oli se seikkailu, joka käännettiin islamin sijasta ortodokseja vastaan eli kristityt vastaan kristityt operaatioksi. Konstantinopoli vallattiin ja ryöstettiin. Bysantti pirstottiin feodaalisiin ruhtinaskuntiin ja tästä tuhosta se ei koskaan toipunut. Taitaa olla niin, että missä Korhonen, siellä kohta käräjät.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, ettei kirkko Korhosen ristiretkeä kaipaa, mutta tarvitsisiko se vähitellen toista uskonpuhdistusta? Joku viisaampi ehkä voi lausua tästä jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän se määrä euroja vaan.. Mona Sahlin muistaa varmasti Tobleronen päivänhinnan, mikä riitti Exodukseen. 100 vuoden välein näitä keskinäisiä kapinoita…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nyt on maailmankirjat sekaisin. Jouduin kannattamaan vihreän kirjoittajan kirkkopoliittista blogia. Toivottavasti tämä tieto ei leviä.
Ilmoita asiaton viesti
Minne et halua tämän tiedon leviävän?
Ilmoita asiaton viesti
En niin mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän saman hämmentävän havainnon tein minä. Toivottavasti ystäväni vielä morjestavat minulle tämän jälkeen… 🙂
Mutta vakavasti ottaen: Mikäli minä astelisin tätä maapalloa Jaana Hallamaan kengissä, minä puhaltaisin Korhosen pelin poikki. Niin näkyvää jälkipeliä tämä on, että asettaa jo kyseenalaiseksi hänenkin persoonansa ja tavoitteensa. Se tuskin on kuitenkaan Korhosen tavoite… mutta moni meistä varmasti jo miettii tätäkin asian puolta.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni on kohtuutonta, että Jaana Hallamaa tulee leimatuksi ikäänkuin Korhosen täysmotivaattoriksi tähän suukopuun. Hän on itse mitä neutraalein persoona.
Ilmoita asiaton viesti
Kun joku käyttää yhteisön varoja ja hukkaa kuitit, kannattaa aina puolustukseksi sivusta käydä sen kimppuun joka asian tuo esille. Samalla kannattaa paheksua miksi asiasta tehtiin julkinen sekä, hui, vielä haukkua vähän mediaakin.
Etenkin siinä vaiheessa kun Laajasalo on jo ihan fiksusti julksuudessa myöntänyt virheen ja todennut että asia muuttuu, varmaan arvostaa kun vihreä viestintäasiantuntijamme ryhtyy ihan muuten vaan nostamaan episodia uudelleen framille.
Ilmoita asiaton viesti
Me eletään kyllä melko outoja aikoja. Minä olen huomannut olevani yhä useammin samaa mieltä Janne Salosen ja Max Stenbäckin kanssa. Olenko minä muuttumassa, vai oletteko te muuttuneet? Minua kiinnostaisi muuten tietää, että minkä vuoksi tämä aihepiiri kiinnostaa erityisesti vihreiden Jukka Relanderia. Miestä, jonka edellinen kirjoitus on toukokuulta 2015. Mikä sai hänet aktivoitumaan? Triggeröitymään?
On meinaan ilmoja pidellyt tässä välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinua kiinnostaa tietää: ”Että minkä vuoksi tämä aihepiiri kiinnostaa erityisesti vihreiden Jukka Renlanderia”. Kun ilmojakin on pidellyt hänen edellisestä kommentista.
Vailla tarkkaa tietoa vastaisin mutulla: Kas kun pari tonnia extraa lyhyellä ulkomaanmatkalla sallii jo hieman ”luxusta” ja sampanjaa. Onhan se ikävä, kun joku hieman kontrolloi mihin eurot ja sentit sijoitetaan seurakunnassa ja muuallakin.
Ei se määrä vaan ”maan ja seurakunnan tapa”.
p.s. Sukunimikaimuudesta (taivutinko oikein(=;) huolimatta en henk. kohtaisesti tunne asiaan läheisemmin liittyvää toista Korhosta.
Ilmoita asiaton viesti
Korhosen motiiveilla ei ole mitään väliä.
Ihan turhaan te ressukat pillitätte ja yritätte kääntää keskustelua siihen, kuinka tuo ilkeä noita-akka on tosi epäreilu meidän Teemulle.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on erikoista käydä sellaisen ihmisen kimppuun joka vain hoitaa työtään. Eikä Korhonen ole edes syyttänyt mistään vaan vain esittänyt kysymyksiä asioista joihin Laajasalon olisi pitänyt jo viran puolesta antaa selvitys. Kyllä niillä ihmisillä jotka Laajasalon lystit maksaa on oikeus tietää miten heidän rahojaan tuhlataan.
Ilmoita asiaton viesti
Koska en kirkkoon kuulu, eikä minun tarvitse osallistua tämä lystin rahoittamiseen, niin sinällään ihan sama. Mutta sanompa vaan, että esitetty tapa raportoida kortin käyttämistä, ei missään julkisessa instanssissa normaalisti onnistuisi. Jos joku yrittäisi jatkuvasti kuitin sijasta tarjota käsin töherretttä paperia, niin ei vaan onnistu. Mutta onneksi armo ja anteeksianto kuuluu tähän kontekstiin, niin ei se haittaa vaikka kolehdista vähän ryyppää.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisöverojen kautta siihen lafkaan menee ihan meidän kaikkien rahoja, ei vain seurakuntalaisten.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin paljon meteliä 2600 eurosta.
Laajasalo on asiaa selvittänyt ja pahoitellut sekä luvannut jatkossa toimittaa kuitit ostoistaan. Asiaa on vatvottu useissa lehdissä, kirjoitettu monen monta blogia.
Kyse on 7 000 euron vuosittaisesta luottokortin käytöstä ja 2600 euron selvittämättömästä tai puutteellisesti selvitetystä osasta.
Onkohan 2600 euroa tämän kaiken arvoista?
Kertoivat, että jokunen jäsen on eronnut kirkosta kohun takia. Se maksanee enemmän kuin nämä killingit. Relander näyttää osaltaan huolehtivan, että tämä tahti jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se Korhosen motiivi ole jo kaikille selvinnyt. Hyvä, kun joku mediasta julkaisi sen toisenkin puolen asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Olisipa meillä Vantaallakin kirkon konfliktit enemmän esillä julkisuudessa. Mikäköhän on täällä piispan nimi?
Ihan tyhmää luulla että kirkko tai valta ylipäätään heikkenisi siitä että eliittiä syynätään. Kyllä piispanvirka on komea homma myös silloin kun siihen liittyy tietty läpinäkyvyys ja kriittinen katse.
Ilmoita asiaton viesti
Eräät kirkolliset oppineet keskustelivatkin vakavissaan siitä, voiko naisella olla sielua ollenkaan. Keskiajan kuuluisimman teologin ja filosofin Tuomas Akvinolaisen (1200-luku) mukaan ”nainen on luonnostaan hirviö”.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tässä positiivista ainakin, että eroakirkosta.fi:n tilastoissa näkyy pientä nostetta muuten laiskahkona alkuvuonna. Ei toki mitään verrattuna P.Räsäsen avautumisiin mutta kukin kykyjensä mukaan, piispakin. (http://www.eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/)
Ilmoita asiaton viesti
Jos Jukan esiin nostamat asiat pitävät paikkaansa, voi hyvin olla, että rikoslain 40 luvun 7 ja 8 pykälien tunnusmerkistö alkaa hiljalleen täyttyä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein hyvä, että kirkon johtohenkilöiden luottokorttien käyttöä on päätetty tutkia laajemminkin. Ei tämä tutkinta kirkkoa vahingoita niinkään kuin se, että jotkut henkilöt haluavat lakaista mahdolliset väärinkäytökset maton alle. Totuuteen pyrkiminen on aina parempi tavoite kuin tekopyhyys.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein ymmärrä miksi rahankäytön epäselvyyksistä kyseleminen olisi ajojahtia. Jokaisessa yrityksessä ja julkisessa organisaatiossa on matkustussääntö joka sanelee raamit matkustamiseen ja siitä aiheutuviin kuluihin. Julkisessa organisaatiossa käytännöt ovat usein tiukempia kuin yrityksissä. Matkoihin tarvitaan hyväksyntä ja palattuaan matkasta tulee laatia raportti ajankäyttöineen. Lounaista ja muista tarjoomuksista pitää olla tarkat merkinnät vieraista sekä lounaan tarjoamisen perusteista. Mitä, milloin, miksija kenen kanssa.
Ei voi olla vahinko jos Israelin kolmen vuorokauden matkasta laskutetaan seitsemän päivärahaa ja säännönmukaisesti kuitit katoavat. Minä olen itse matkustanut kohta 30 vuotta enkä ole koskaan kadottanut yhtään kuittia.
Sviiteissä ja huippuhyteissä ei normaalisti yövytä. Jos sellainen varataan, niin majoittuja on maksava asiakas tai muutoin tärkeä vieras, ei oman organisaation henkilö.
Kuinka kukaan kehtaa yrittää laskuttaa sekä juna- että lentolippua samasta matkasta? Mieleen tulee väkisinkin joko törkeä huolimattomuus tai se, että toisesta lipusta on jonkun toisen henkilön kuitti josta siitäkin koetetaan saada rahat omalle tilille.
Missä hyvänsä yrityksessä Laajasalon toimet olisivat heti ensimmäisen epäasiallisen kuluselvityksen jälkeen torpattu. Tällainen käytös myös olisi vienyt henkilön ja tekonsa hyvin outoon valoon.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta Laajasalon toimia pitää tutkia. Se lienee itsestään selvä asia. Mutta myöskin edellisen piispan kirkon rajojen käyttö ei tunnu oikein
sopivalta.
Sensijaan Korhosen tapa toimia on vastenmielistä. Ei asioita yleensä median kautta hoideta. Näkisin, että kirkon hallintoelimien kautta olisi pitänyt asiaan ensin käydä kiinni. Jos julkisuuden tiedot paikkansa pitävät, ovat
kirkon hallintoelimet saaneet tiedon lehdistä. Siinä tapauksessa, että kirkko ei olisi asiaan puuttunut, olisi vasta ollut julkisuuden vuoro. Nyt
jää varmaan ikuisiksi ajoiksi monelle mieleen kysymys, oliko Korhosen toimien takana muutakin kuin talousepäselvyydet.
Ilmoita asiaton viesti
Sensijaan Korhosen tapa toimia on vastenmielistä. Ei asioita yleensä median kautta hoideta.
……….
En ole sata varma, mutta asia taisi tulla julkiseksi Kirkko ja Kaupunki lehden kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Muokkasin tekstiä: saamani tiedon mukaan Korhosen roolia Hallamaan tukiryhmässä ei voi luonnehtia vaalipäällikön tehtäväksi. Hän oli jäsen.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Relander on syyllistynyt vakavaan vääristelyyn kolumnissaan. Hän nostaa esiin kantelun, joka on tehty helsinkiläispapin seksuaalisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä ja Teemu Laajasalon toiminnasta viranhaltijana hänen saadessaan tiedon asiasta. Se sisältää monia virheitä. Tunnen asianosaisen. Relander puhuu siis tunnistettavan henkilön asioista ilman, että on tarkistanut faktoja häneltä. Pressiklubissa kuulimme juuri, että kolmatta skandaalia piispa ei enää kestä eroamatta. On mielenkiintoista, että Relander on puolustavinaan Tammisaloa, mutta tuo esiin asian, joka täyttää kaikki mediaseksikkään skandaalin ainekset. Relanderia on pyydetty kunnioittamaan uhrien traumaattisia kokemuksia ja jättämään tämän asian rauhaan, kunnes se on asianmukaisesti selvitetty. Hän ei siihen ole suostunut. Se kertoo Relanderista paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Varoin kuvaamasta tätä tapausta niin että kyseisen henkilön tunnistaa, jopa siinä määrin, että kun kyseinen henkilö omalla nimellään kävi kirjoittamassa kommentin tähän keskusteluun, poistin sen, ajatellen että hän saattaisi myöhemmin sitä katua.
Jos tekstissä on virhe, kerro ihmeessä, missä kohdin.
Ilmoita asiaton viesti
Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen.
Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi.
2.Moos.23:1-2
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta:
Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi: ”Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.”
Luuk. 16: 8-9
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta !
Ilmoita asiaton viesti
Kun Irja Askolaa moitittiin liiallisista viiniostoksista 2016, silloinkin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana istunut Korhonen ei tehnyt elettäkään tarkastaakseen, löytyisikö epäselvyyksiä uutisoitua enemmän.
Yo Relanderin väite ei pidä paikkaansa. Kyllä Askolan ostot tutkittiin, mitään ei löytynyt.
Vai onko Relanderilla jotain muuta tietoa?
Ilmoita asiaton viesti
”Yo Relanderin väite ei pidä paikkaansa. Kyllä Askolan ostot tutkittiin, mitään ei löytynyt.”
—-
En muuten koe tarvetta osallistua keskusteluun, mutta tässä kaipaisin eksaktiutta. Mitä tarkoittaa tässä (Askolan) tapauksessa ilmaisu: ”Mitään ei löytynyt”?
Ja mitä Laajasalon tapauksessa vastaavasti on löytynyt?
Voisitko tehdä tässä perusteellisen vertailun näiden kahden tapauksen välillä. Mihin tarkkaan ottaen Laajasalo on syyllistynyt ja Askola ei? Tämän ei ole tarkoitus olla retorinen, ei johdatteleva eikä valmiiksi tietyllä kannalla oleva kysymys. Haluan vain kuulla miten asia on, niiltä jotka tietävät.
Muistan uutisointia Askolan ylilyönneistä tarjoilujen (alkoholi) ja ostosten suhteen. Mikä oli lopputulos tässä ja miten Askolan toiminta eroaa Laajasalon toiminnasta? (Muuten kuin mahdollisesti siten, että Laajasalolla on jotkut kuitit olleet hukassa…)
Ilmoita asiaton viesti
Erot: 1. Laajasalolla 40 kohdan kysymyslista vastattavana. Tarkastus kesken.
2. Askolan kuitit ja perustelut työnantajan ohjeiden ja kirjapitolain mukaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeellinen ja hyvä kirjoitus. Vaikka en kirkkoon kuulukaan, olen pitänyt Korhosen toimintaa erittäin vastenmielisenä. Vaalin voi hävitä asiallisesti tai sitten näin.
Ymmärtääköhän Korhonen edes minkälaisen kuvan itsestään antaa? En enää yhtään ihmettele miksi sai aikanaan kenkää ja miksi työnantaja ennemmin maksoi korvaukset kuin otti hänet takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Merkillistä ettei kukaan ole asetellut tätä Laajasalon tapausta laajempiin kantimiin. Tuo blogistin otsikko kenties — mutta senkin tulkinta jää hieman ilmaan.
Eikä kukaan ole vielä vetänyt natsikortteja esiin. Ehkä pitäisi. — Ajattelen tässä lähestyä lähinnä siltä kannalta ettei tyypillisessä yhtenäiskulttuuri-instituutiossa tapahtuvaa tyypillistä kiusaamisilmiötä yleensä käsitellä julkisuudessa kovinkaan kauan ennen kuin keskustelu romahtaa leimaamisen tasolle. Luulen että luottokortit kohta vaihtuvat natsikortteihin.
Mehän olemme eurooppalaisittain ottaen poikkeuksellista kiusaajakansaa. Työpaikkakiusaaminen on meillä tilastollisesti kaksi kertaa yleisempää kuin eurooppalaisissa maissa keskimäärin, ja jostain minulle on vakiintunut käsitys että kiusaaminen keskittyisi nimenomaan yhtenäiskulttuuri-instituutioihin. Siis noihin kolmeen kovaan Koohon, Kirkkoon, Kouluun ja Kasarmille.
Nuo instituutiothan ovat kuin valtioita valtioissa, yhteiskuntia yhteiskunnan sisällä. Kun niissä esiintyy sisäisiä kitkoja, niille on tyypillistä yritys säilyttää julkisivun kasvot kirkkaina ja käsitellä kipeät asiat sisäpiirissä. Tässä mielessä nyt noudatetaan Kallion perinteitä — myös taannoisessa Alppilan koulun tapauksessa monet opettaja-ammatin edustajat kiirehtivät julkisuuteen kantaen huolta siitä ettei monikulttuurisuudesta aiheutunutta kärhämää pystytty pitämään koulun sisäisenä ongelmana.
Yhtenäiskulttuuri-instittuutioissahan on institutionalisoituneita vallankäytön ja kurinpitomenettelyn muotoja. Kasarmeja koskee jopa ihan oma oikeismenettely.
Tässä kirkkoa kouristavassa luottamuskorttikriisissä myös näyttäytyy yhtenä trendinä huoli siitä ettei epäselvyyksiä selvitetä kirkon sisällä. Kuinkas se olisi edes mahdollista, kun kyseessä on yhtenäiskulttuurin valtakriisi, jossa paras ase on nimenomaan uhkaaminen asioiden tuomisella julkisuuteen?
Minulla oli vielä pari vuosikymmentä sitten sellainen käsitys että kolmesta yhtenäiskulttuuri-instoituutiosta juuri kirkko olisi onnistunut avautumaan onnistuneesti yhteiskuntaan päin. Ei näytä onnistuneen. Mikä on tullut kuvaan mukaan ja sekoittanut jälleen päät? En keksi muuta kuin tämän laajalti yhteiskunnan kattokerroksissa kitkeräksi käyneen ja kaikessa valtataistelussa kuohuvan sukupuolittumisen trendin, joka myrkyttää nykyisin yliopistot, yrittää tunkeutua armeijaan, ja jonka suurin haaste ilman muuta on vallata patriarkaatin historiallinen pääpaikka, kirkko.
Ilmoita asiaton viesti
Patriarkaatinkin on osoitettettava olevansa säilyttämisen arvoinen. Trumpilaisuus on pahinta myrkkyä patriarkaatille.
Ilmoita asiaton viesti
Oikkosen mukaan vanhojen luutuneiden valtarakenteiden ravisteleminen on siis ”myrkyttämistä”. Mielenkiintoista.
Toisaalta ihan elämänkokemuksen perusteella, siis ilman tieteellisesti pätevää ja kestävää tutkimusta, olen havainnut myös matriarkkojen osaavan halutessaan kiusaamisen perinnetaidot.
Mutta toisaalta Lappalainen lienee oikeassa: trumpilaisuus isompine nappuloineen jonkinlaisena machoilun farssiutuneena yliasteena taitaa olla patriarkaatille kovempi isku kuin vuosikymmenten feminismiperinne. Toisaalta se on myös pehmittänyt patriarkaatin niin pehmoiseksi, että Trumpkin riittää paljastamaan jäljellä olevan rujouden.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma M:”Oikkosen mukaan vanhojen luutuneiden valtarakenteiden ravisteleminen on siis ”myrkyttämistä”. Mielenkiintoista.”
——
-Aivan turha pilkata. Koska jokaisella aikuisella ihmisellä (ainakin periaatteessa) pitäisi olla kykyä katsoa asioita eri puolilta, sekä tapaus- ja tilannekohtaisesti. Ja pitäisi olla myös kykyä ymmärtää, että ”vanhojen (”luutuneiden”, huom. asenteellinen sanavalinta) valtarakenteiden ravisteleminen” VOI olla myrkyttämistä. Tai se voi olla tervettä uudistamista.
Eli tapaus ja tilanne ratkaisee kummasta on kyse. Ehkä vasta jonkin ajan kuluttua. On joka tapauksessa lyhytnäköistä ja epäkypsää esittää itsestäänselvyytenä, että em. toiminnassa on kyse aina siitä mitä itse haluaa tässä tilanteessa nähdä.
Ei siis voi sanoa, että vanhojen valtarakenteiden ravisteleminen olisi AINA hyvää ja edistyksellistä. Eikä myöskään että se olisi AINA vaarallista ”myrkyttämistä”. Vaan kumpikin näkökulma vaatii perusteluja.
Sitä Oikkonen tarjosi ainakin tekstimääräisesti enemmän, ja sanoisin myös että katsastus nyky-yhteiskuntaan, historiaan, yhteiskunnan rakenteisiin ja pyrkimyksiin todellisuudessa, jossa medialla on valta, oli melko kattava, vaikkei olisikaan samaa mieltä. Vastapuolen perusteluja odotellaan.
Eli mikä oli tuossa oma pointtisi?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tapauksessa ovat Johanna Korhoselle suivaantuneet tehneet asiasta sukupuolikysymyksen.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Korhoselle sukupuolella ei ole piispan suhteen merkitystä? Johanna Korhosella ei ole mitään sitä vastaan, että piispaksi valittiin mies, eikä nainen, jota Korhonen itse kannatti?
Tässä on melkoinen sotku, ja jokainen varmasti kysyy: mikä on totuus? Koska vain sillä on merkitystä.
Johanna Korhonen sanoo ettei hän inhoa Teemua, eikä tässä ole kyse siitä. En uskokaan että Korhonen mitenkään henkilökohtaisesti inhoaisi Teemua. Mutta kestääkö hän häviämistä reilusti?
Paljon voisi esittää Johanna Korhosellekin kysymyksiä. Sanoisin itse, että hänen vastauksensa nähin allaolevassa artikkelissa esitettyihin kysymyksiin jättävät vain lisää kysymyksiä ilmaan. Toimiko hän yksityishenkilönä, toimittajana vai luottamushenkilönä? Jokainen näistä vaihtoehdoista synnyttäisi vielä lisää kysymyksiä ja selvennyksen tarvetta, kuten käy ilmi:
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/teemu-laajasa…
Ilmoita asiaton viesti
Weckrothiltä jäi, jälleen ja taas, ”pointtini” huomaamatta. Se ei ole uutta. Sen sijaan hän toki huomasi ultrakevyen ilkeilyni Oikkoselle. Hyvä, että edes sen.
Viestissäni oli kaksi ”kovaa ydintä”. Oli tuo Lappalaisen huomaama Trumpin vaikutus patriarkaattiin ja Oikkosen perustelematta jäänyt ”myrkytys”.
Ilmoita asiaton viesti
”Weckrothiltä jäi, jälleen ja taas, ”pointtini” huomaamatta. Se ei ole uutta. Sen sijaan hän toki huomasi ultrakevyen ilkeilyni Oikkoselle. Hyvä, että edes sen.”
—-
-En kiinnittänyt nohin viimeisiin huomiota. Vain siihen kun esitit piiloväitteen kuin itsestäänselvyytenä. Siinä oli tarpeettoman pilkallinen sävy. Jota et voi pois selittää.
On aivan eri asia pyytää asiallisesti perusteluja jollekin väitteelle. Siihen sinulla on täysi oikeus. Mutta esitit ensimmäisessä kommentissasi jo ”itsestäänselvän” ja asenteellisen vastaväitteen. Miksi vain toinen näkökulma tarvitsisi perustella?
Ilmoita asiaton viesti
Jorma M: ”Toisaalta ihan elämänkokemuksen perusteella, siis ilman tieteellisesti pätevää ja kestävää tutkimusta, olen havainnut myös matriarkkojen osaavan halutessaan kiusaamisen perinnetaidot.
Mutta toisaalta Lappalainen lienee oikeassa: trumpilaisuus isompine nappuloineen jonkinlaisena machoilun farssiutuneena yliasteena taitaa olla patriarkaatille kovempi isku kuin vuosikymmenten feminismiperinne. Toisaalta se on myös pehmittänyt patriarkaatin niin pehmoiseksi, että Trumpkin riittää paljastamaan jäljellä olevan rujouden.”
-Näistä voin siis jopa olla samaa mieltä. Varsinkin ensimmäisestä. Aloituksesi oli kökkö. Ja epäreilu.
Ilmoita asiaton viesti
Weckroth syytti kököksi. Säädin vain rekisterini Oikkosen terminologian tasolle osoittaakseni tuon tason.
Oikkonen kirjoittaa yleensä hyvinkin tarkasti. Tällä kertaa hieman ”löysemmin rantein” johon hänellä, tietenkin, on oikeus niinkuin meillä muillakin.
Voisimmeko sopia, että pyydän Weckrothilta tyyliapua vasta sitten kun katson sitä tarvitsevani, jookosta? (Huom: myös edellinen sisältää hieman äärimmäisen kevyttä kettuilua josta saa ihan vapaasti mielensä pahoittaa ja pöyristyä)
Olemme kuitenkin uhkaavasti liukumassa pois Relanderin aiheesta joten tämä riittänee tällä erää tästä aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma M:”Voisimmeko sopia, että pyydän Weckrothilta tyyliapua vasta sitten kun katson sitä tarvitsevani, jookosta? (Huom: myös edellinen sisältää hieman äärimmäisen kevyttä kettuilua josta saa ihan vapaasti mielensä pahoittaa ja pöyristyä)”
——
-Olenko minä koskaan ”pöyristynyt” jostain minuun kohdistamastasi kettuilusta? 🙂
En pidä sinua tässä mielessä itselleni kovin vaarallisena… Vääntämiset kanssasi ovat lähinnä hauskoja, kaikkine ylilyönteineenkin. Puutuin tässäkin, varmaankin ilman valtuuksia ja turhaan, siihen mitä kuittailit jollekulle toiselle. Pahoittelut siitä. Ärsytti vain äärimmäisen kevyesti…
Ensimmäiseen pyyntöösi en voi suostua. Siis siihen että pyydät minulta tyyliapua kun koet tarvitsevasi sitä. Koska sitä et koskaan tee. Mutta koska itseänikin usein ärsyttää kun toiset vastaavat kommentteihini, joita ei ole heille osoitettu, yritän olla pois jaloista.
Poistun nyt tästä.
Ilmoita asiaton viesti
””Oikkosen mukaan vanhojen luutuneiden valtarakenteiden ravisteleminen on siis ”myrkyttämistä”.””
Ja vielä perustelematta? Ihanko totta?
Toistetaan siis: laajemman näkökulman mukaan tuominen ehkä auttaa panemaan ajankohtaisen kirkollisen skisman enemmän ymmärrystä lisääviin kantimiin.
Otetaan tässä nyt ymmärrystä lisäävä natsikortti mukaan — sen seikan selittämiseksi, että moni natsi saattoi päivällä tehdä hirmutekoja ja illalla olla turvallinen ja moitteeton perheenisä, ei suinkaan riitä ilmiön nimeäminen esimerkiksi ”kognitiiviseksi dissonanssiksi”. Ymmärrystä lisää jos katsomme asiaa juurikin noiden ”valtarakenteiden” kannalta.
Totalitarismiksi taantuneessa yhtenäiskulttuurissa ei ole vain yhteiskuntia yhteiskunnan sisällä, vaan perhekin toistaa autoritaarista mallia — eikä siis lopulta ole mitään ristiriitaa, ”dissonanssia”, siinä että päivällä toimitaan käskyjen mukaan ja illalla toimitaan kunnollisen perheenpään roolin mukaan.
Eivät natsiupseerit hävenneet tekojaan. Kun amerikkalaiset joukot ottivat vallan, he veljeilivät näiden kanssa kollegiaalisesti tarjoten näille omia aseitaan ja erilaisia reliikkejä sotamuistoiksi. Kollegiaalisuus on sisäistetty rooli ja asema. Rooli on valtarakenne.
Puhuin yhtenäiskulttuuri-instituutioiden sisällä edelleen vallitsevasta sulkeutuneesta ”vallasta”, josta minulla kirkon suhteen oli ollut aiempi käsitys että se noista kolmesta suomalaisesta laitoksesta olisi eniten pystynyt avautumaan omasta käpertyneisyydestään. Omista valtarakenteistaan, jos niin haluaa sanoa.
Tätä ei näytä tapahtuneen, ja epäilin syyksi sitä että viime vuosikymmeninä tuo ”feministinen” invaasio on taannuttanut valtarakenteet uudelleen. On nimittäin niin, että ”valtataistelu” tarvitsee jäykistyneet ja vahvasti kalkitut vallan kilparadat jotta se ylipäänsä olisi mahdollista.
Sellaista tapahtumaa, jossa valtataistelussa jotkut ”uudet voimat” purkaisivat ”vanhoja rakenteita” ei ole olemassakaan. Aina kun vallasta taistellaan, järjestemät taantuvat ja kivettyvät. Nimitin sitä myrkyttymiseksi. Tämä ei ole vain paradoksi, vaan tragedia.
Tämän Laajasalon tapauksen yksityiskohtiin en ota muuta kantaa kuin sen, että kaikilla tällaisilla tapauksilla on aina yksityiskohtansa. Olen sitä mieltä, ettemme ymmärrä tilannetta selittämällä yksityiskohdista kokonaisuuteen päin. Sen sijaan kokokuvasta käsin voidaan nähdä mikä rooli yksityiskohdilla aina näissä jutuissa on.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitsin tuon yhtenäiskulttuurien taantumisen hieman eri asiaksi kuin esim. yliopistojen ”myrkyttymisen” feniminismillä. Siitä tulkintani ”myrkyttymisen” jääminen perustelemattomaksi ja ikään kuin ohi muun perustelun tulleeksi kevyehköksi heitoksi.
Tuon alkuosan kanssa olen jotakuinkin samaa mieltä. Jopa kuluneen natsikorttikin näen osuvan tässä yhteydessä. Mutta näen feminismin kuitenkin tuon monokulttuurin vastustamisena. Vaikka toki olen huomaavinani siinä myös joitakin piirteitä jotka saavat epäilemään josko ollaan pusaamassa vain uusia hiihtokenkiä.
Silti en osaa pitää sukupuolitietoisuuden lisääntymistä mitenkään ”myrkyttymisenä” saati ”myrkyttämisenä” jos emme unohda tunnistaa kohteita myös muista näkökulmista nähtävien tietoisuuksien, esim. sosio-ekonomiset, ideologiset j.n.e., kautta ja läpi. Vanhaa yksisilmäisyyttä pahempaa on vain vaihtaa silmä ja väittää uutta jotenkin paremmin kaiken kattavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Korhonen on ollut kertomansa mukaan Laajasaloon yhteydessä ennen vaaleja näiden ”tutkimustensa” tulosten kanssa, olisi perin mielenkiintoista kuulla mitä Korhonen on puhunut tai esittänyt Laajasalolle, sillä tuohan alkaa näin ulkoapäin katsottuna vaikuttamaan aika läheltä kiristystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikko Salmi kertoi tuoreessa kolumnissaan, että paketti saapui heille sähköpostitse yllättäen ja pyytämättä.” Eikös tässä ole asiavirhe? Ei Salmi puhu mitään ”yllättäen ja pyytämättä”.
Viime viikon tiistaina toimituksemme sähköpostiin rävähti uunituoreen piispan poikkeuksellinen syntilista. Kirkkoaktiivi Johanna Korhonen oli kunnianhimoisen toimittajan tarkkuudella tehnyt puhuttelevan selvitystyön Teemun harkitsemattomasta luottokortin käytöstä.
Ensimmäinen ajatukseni oli, että eikö Teemu todellakaan uskonut, että nämä tiedot tulisivat joskus esiin?
Miten hän edes uskalsi lähteä piispakisaan nämä epäselvyydet alitajunnassaan? Keihäs oli lentänyt kauas, mutta nyt ei todellakaan enää pysynyt sektorissa. Kyse on holtittomasta elämänasenteesta enemmän kuin yksittäisistä kuittirikkeistä. / Mikko Salmi
Kiitos kuitenkin niin hyvästä vinkistä, että etsin Salmen alkuperäisen tekstin.
https://demokraatti.fi/teemu-laajasalo-teki-gradun…
Ilmoita asiaton viesti
Yli 30 vuotta julkishallinnon tilintarkastustehtävissä olleena ja näitä luottokorttirikkeitäkin selvitelleenä olen sitä mieltä, että kaikissa julkishallinnon yksiköissä pitäisi luopua kokonaan luottokorttien käytöstä. Virkamiehillä, erityisesti organisaatioidensa johtoasemissa olevilla, on hyvin usein houkutus käyttää näitä kortteja muihin tarkoituksiin kuin pelkästään viranhoidosta johtuviin kuluihin. Lento- ym. lippujen tilaaminen kuuluu sihteerien ja toimistovirkailijoiden tehtäviin. Kaikilla suuremmilla virastoilla on, tai ainakin pitäisi olla, kilpailutetut sopimukset lentoyhtiöiden ja hotelliketjujen kanssa. Taksikortitkin ovat olemassa. Pienemmät satunnaiset kulut pitäisi virkamiehen maksaa omalla kortillaan, säilyttää kuitit ja viedä ne asianmukaisin merkinnöin varustettuna taloushallintoon maksettavaksi. Eivät kuitit katoilisi. Ellei näihin pieniin maksuihin oman tilin saldo tai luottoraja riitä, niin silloin henkilö ei ole kykenevä hoitamaan tehtäviään. Näin menetellen sisäinen valvonta olisi näissäkin asioissa toimivaa eikä virkamiehet altistuisi rikkeille ja pahimmissa tapauksissa menettäisi virkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Renesanssihenkilö luo mielenkiintoa ja on omiaan luomaan oman piirin. Kun ilo loppuu, tietysti ne, jotka ovat päässeet osalle ilosta, ovat pahoillaan. Renesanssihenkilö on omiaan luomaan ympärilleen eetoksen, jossa ei kehdata välttämättä takertua pikkuseikkoihin? Tämä siis kun ulkopuolinen yrittää ymmärtää mm. professorin ja järkivihreän reaktioita? Tai voihan olla, että kyseessä on oikeasti ristiretki? No Kallion srk jäsen on hiukan ymmällään. Mutta onko tällä oikeasti merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Teemu Laajasalo oli oiva valinta kirkon satusetä-galleriaan.
Näytöt ovat vakuuttavat.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se nyt ihan selvää, että kassanvartijoilla ja tilintarkastajilla on erittäin ikävät motiivit eli väärintekijöiden käräyttäminen.
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan Teemu Laajasaloa voidaan tutkia maksuvälinepetoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lähde: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801102200660104…
”Järkivihreä”(?) Jukka Relander pitää 2600 euron summaa ilmeisesti niin pienenä, ettei se ylitä maksuvälinepetoksen ja virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä?
Jos tarkkoja ollaan, niin ei kai Johanna Korhonen ole syyttänyt Teemu Laajasaloa mistään vaan on esittänyt hänelle 40 kysymystä erinäisistä epäselvyyksistä, joihin hän odottaa piispalta kirjallisia vastauksia.
Lähde: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaksi…
Eikö viestinnän ammattilainen Jukka Relander voisi avustaa Teemu Laajasaloa vastaamaan noihin 40 kysymykseen? Aina kun ihminen joutuu epäilyksen alaiseksi, niin hyvää ja pätevää avustajaa aina tarvitaan. Jos Jukka Relanderin juridinen osaaminen ei riitä, niin kai nyt jostain lakimiesapua löytyy?
Pätevät juristit asiamiehinä ovat erittäin kalliita, mutta onhan se luottokortti vielä olemassa – vai onko? Jos on, niin siitä vaan luottokortti taas vinkumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen joissakin keskusteluissa kysellyt Jukka Relanderilta hänen motiivejaan peitellä ja väheksyä Laajasalon vilpillistä ja huoletonta elämää. Hän ei ole vaivautunut vastaamaan, enkä usko että hän koskaan vastaa. On tietenkin turhauttavaa ja jopa järkyttävää huomata, että niin kiva kaveri kuin Teemu on lopultakin aika vilpillinen veijari. Ja totta kai, suuttumus ei kohdistu tuohon kaveriin vaan siihen, joka vilpit paljastaa. – Relanderin kirjoitukset ja kannaotot kyllä kertovat sen, että meistä ei tässä elämässä tule kavereita saati ystäviä. Mutta eipä tuo suuri vahinko ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kerran järkivihreä Jukka Relander tuntee Teemu Laajasalon ilmeisen hyvin, niin mitä Relander ajattelee tästä Johanna Korhosen 40 kysymyksen listasta Teemu Laajasalolle esim kysymyksen 21 sisällöstä:
…”Kysymys 21: Olet toiminut Kallion kirkkoherran virassa helmikuusta 2013 alkaen. Samaan aikaan olet laskuttanut yrityksellesi tuloa kirkon töistä. 14. marraskuuta 2014 laskutit kirkon tiedotuskeskukselta (Tuomo Pesonen) 7500 e + matkakulut + alv 24% seurakuntavaalitilaisuuksista, joita olit järjestänyt 25.-31.10.2014 viidellä paikkakunnalla. Laskun kokonaissumma oli 9861,97 euroa ja eräpäivä ”heti”. Laskun liitteessä perustelit, että olet virkatyönä ”ilmaiseksi osallistunut seurakuntavaalien julkisuuskampanjaan omalla naamallani” ja pidät erikseen maksettavien ”täsmäiskujen” hankintaa ”erittäin järkevänä” sekä toivot vastaavalle liiketoiminnalle jatkoa.
a) Miksi olet laskuttanut kirkolta kirkollisista tehtävistä yrityksenä samaan aikaan, kun olet nauttinut kirkon työstä kuukausipalkkaa? (Viittaan kysymyksellä myös muihin laskuihin, joilla olet TL Opetus Oy:nä viime vuosina laskuttanut eri seurakuntia työskentelystäsi).
b) (TL ja ETT) Kyseisen laskun tilinumero poikkeaa muiden yrityksesi lähettämien laskujen tilinumeroista. Olet laskuttanut 9861,97 euron summan tilille 146950-49891. Onko tämäkin yrityksesi tilinumero vai jokin muu tili? Mikä tai kenen tili on kyseessä?”…
Onko kysymys helppo vai vaikea ja mitä siihen voi vastata?
Sivuutetaan tässä nyt se, että Johanna Korhonen on noita-akka ja muuta vastaavaa ja keskitytään vain tähän kysymykseen 21.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä puheenvuoro, Toivo F Hyvärinen. – En jaksanut kokonaan lukea Relanderin vuodatusta, silmäilin vain pääkohtia. Olen joskus häneltä kysynyt, mitkä ovat hänen motiivinsa hyökätä totuutta ja oikeutta hakevan Johanna Korhosen kimppuun. Relander ei ole vastannut, ei ilmeisesti osaa vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella olisi kyse vihasta ketään kohtaan, kun haluaa selvyyden laskuepäselvyyksiin papilta?
Tällaista soopaa ei kannattaisi kirjoitella edes Martti Nurmen.
Ilmoita asiaton viesti