*

Jukka Relander Järkivihreä

Helsinki pitää muun maan asuttuna

Olin kaverin kanssa kalassa Itä-Suomessa. Ajoimme kolminumeroista tietä pitkin kohti tiettyä koskea, kun yhtäkkiä törmäsimme valtavaan tietyömaahan. Kyseinen tie oli huomiotaherättävän hyvässä kunnossa, mutta keskellä asumatonta korpea tuli noin neljän kilometrin pätkä, jota selvästi oltiin oikomassa ja tuunaamassa uusiksi.

 

Ihmeteltiin hanketta, kunnes keksittiin että hei, edellisen hallituksen liikeneministeri oli samasta kunnasta kotoisin. Eli ei-mistään ei-mihinkään vedettyyn tienpätkään upotettiin parikymmentämiljoonaa julkista rahaa ainoana kriteerinä se, että kotikuntaan meni, vaikka minkäänlaista tarvetta ei ollut. Tällaista oikeasti tapahtuu.

 

Vielä kornimpi esimerkki on Keskustan Lapin piirin aloite siitä, että Helsingin Pisararadan rahat pitäisi käyttää Rovaniemi-Ivalo -maantiehen, jonka liikennemäärät vuodessa ovat samat kuin Mannerheimintien päivässä. Sinne haluaisivat upottaa noin puolisen miljardia.

 

Yhteisten rahojen haalimista omalle paikkakunnalle kutsutaan siltarumpupolitiikaksi. Helsinki on ollut siinä perinteisesti todella huono. On totta että Helsinkiin tehdään julkisia investointeja: olympiastadionin remontiin osoitettiin juuri rahaa, Keskustakirjaston rakentamisessa käytetään valtion varoja ja aika moni virasto sijaitsee pääkaupungissa, ja se tarkoittaa sitä, että helsinkiläisiä työllistetään valtion varoilla. Mutta suhteutettuna väkilukuun investoinnit ovat vähäisiä. Helsingissä ajatellaan vähemmän oman alueen etua ja enemmän koko maata kuin maakunnissa kuvitellaan.

 

Ydin tässä on se, että Helsinki tuottaa paljon enemmän kuin kuluttaa. Keskusta kantaa huolta siitä, että koko maa täytyy pitää asuttuna. Kannattaisi muistaa, että se rahoitetaan Helsingissä tehtävällä työllä.

 

En usko, että Lapin keskustalaiset saavat tahtoaan läpi, mutta vastaavantyyppisiä hankkeita tulemme näkemään seuraavalla hallituskaudella, kahdestakin syystä: keskusta tulee olemaan pääministeripuolue, ja lama tarjoaa ihanan tekosyyn elvyttää investoimalla maakuntien siltarumpuihin.

 

Aluepoliittiset investoinnit tarkoittavar käytännössä sitä, että annetaan velkarahaa omille kannattajille ilman että talous kasvaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että nyt kun lainaraha on halpaa, sitä täytyy käyttää investointeihin, mutta silloin ainoana kriteetinä pitää olla investoinnin tuottavuus: velaksi tehdyn satsauksen täytyy tuottaa enemmän kuin velanhoitokuluihin menee. Vaikka Pisararata ei ollut paraatiesimerkki hyvästä kaupunkisuunnittelusta, se täytti nämä kriteerit, koska rata olisi mahdollistanut täydennysrakentamista ja nopeuttanut liikkumista.

 

Kannatan lämpimästi maaseudun pysymistä elävänä. Mutta jotain siellä pitäisi tehdä myös itse. Maaseutu näet passivoitui MTK-vetoisella keskusjohtoisella järjestelmällä, joka luotiin 1960-70-lukujen kuluessa, kun keskitetysti päätettiin, monta litraa maitoa kukin tuottaa ja mihin se myydään. Itsenäinen yrittelijäisyys on vasta nyt alkanut näkyä viljelijöiden toiminnassa, mutta vieläkään ei oikein osata toimia keskusliikkeiden ohi, esimerkiksi perustamalla tuottajarinkejä jotka myyvät yhdessä lähiruokaa.

 

Niinkauan kun maatalouden kannattavuus perustuu maksettuihin tukiin, maakuntien kannattaa todella toivoa, että Helsinki voi hyvin.

Helsinki kantaa huomattavan osan maahanmuuton kustannuksista ja maassamuuton seurauksena myös sosiaaliset ongelma keskittyvät isompiin keskuksiin. Pääministeri Sipilän kannattaa muistaa, että Helsingistä huolehtiminen mahdollistaa sen, että syrjäseuduilla voidaan ylipäätään asua.

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei asiassa ole mitään ongelmaa: jokaisella on vapaus kasvattaa perunoita niin paljon kuin haluaa - myös Helsingissä. Silloin ei ole tarvetta tukea muiden alueiden epätervettä tukiaispolitiikkaa.
Energiantuotannon osaltakin tilanne on helposti ratkaistavissa: rakentakaa 3420 kappaletta 3 MW tuulivoimaloita ja lopettakaa hiilen polttaminen, niin olette yhtä vihreitä kuin keskisuomalainen änkyräpersu tai jyväjemmari (täällä on tuulivoimaa 18 MW kunnassa jonka vuosikulutus on 8 GWh).
Kannustankin niin helsinkiläisiä, kuin kaikkia muitakin suomalaisia omavaraisuuteen ainakin siinä määrin, ettei olla vaatimassa muilta enempää kuin mitä on itse valmis tekemään. Jokainen kuntahan saa olla niin omavarainen tai riippuvainen kuin haluaa, paitsi lainsäädännön osalta (määräykset tulevat suurelta osin Brysselistä ja Helsingistä).

Käyttäjän tervoneneduskuntaan kuva
Janne Tervonen

Ei tuosta kannata provosoitua, normaalia vihereiden naivismia.

Maaseudulla tuotetaan käytännössä kaikki ruoka, energia, raaka-aineet ja juomavesi, lisäksi melkein kaikki merkittävä teollisuus on muualla kuin helsingissä.

Helsingin alueelle maksetaan enemmän KELA asumistukea kuin koko maatalouden tuet yhteensä muuhun maahan, maatloustuella saadaan ruokaa, asumistuella rikastutetaan pääomasijoittajia. Ilman toista tulemme toimeen, jokainen saa itse päättä kumpaa.

Arvelisin että tämä kirjoitus on trollaus, mutta vihreistä ei koskaan voi olla ihan varma.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mielestäni nämä luvut kertovat missä on vielä toimintaa, uusimaa on jäänyt huomattavasti jälkeen muun Suomen kehityksestä.

http://yle.fi/uutiset/maakuntien_valilla_huimat_er....

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Muu Suomi ei tarvitse Helsinkiä, mutta Helsinki ei pärjäisi monta vuorokautta ilman muuta Suomea.
Ehkäpä Helsingin vihreillä löytyisi tähänkin nyt perusteltu ehdotus.

Tapani Mikola

Pohjois-pohjanmaalla kovat kasvuluvut, kun saavat isojen kaupunkien kunnallisveroista 155 miljoonaa vuodessa:
http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/14286464...
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kunt...
Helsinkiläisten kunnallisveroista menee maakuntien siltarumpuihin melkein 250 miljoonaa vuodessa. Ja näin on ollut yli 50 vuotta. Maakuntia on kehitetty isoista kaupungeista lapioiduilla rahoilla, mutta ei ole ilmeisesti kehittynyt, kun tukea tarvitaan aina vaan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Paradoksaalista, että siltarumpupolitiikkaa arvostellessaan Relander ottaa esimerkiksi helsinkiläisen siltarumpuhankkeen eli Pisara-radan, joka on turha ja on myös esimerkki "maan tavasta".
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onneksi vihreissä on maakunnissa säilynyt hiven realististä järkeäkin, tosin Helsinkikeskeistä on puolueen politiikka.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Löytyykö tästä maasta tosiaan puolen miljardin ehdotettuja liikennehankkeita? Siis pääkaupunkiseudun ulkopuolelta nimittäin? Noita tuhottoman kalliita hankkeitahan on kyllä Helsingissä ihan jonoksi asti, ja niiden rahoittamiseen saamme me alamaiset suomalaisetkin armollisesti osallistua.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Relanderin kirjoitus on siitäkin hupsu, että vastakkain asetetaan pääkaupunkiseutu ja maatalousvaltainen Suomi.

Voisiko joku kertoa esseistille, että on tässä maassa muitakin kaupunkeja kuin Helsinki? Suurin osa niistä on vieläpä varsin elinvoimaisia, eikä kärsi mistään mammuttitaudin aiheuttamasta skleroosista.

Ja mitä tulee "Helsingissä tehtävään työhön", niin sen _työvoiman_ osalta Helsinki on selvinnyt yksinomaan muusta maasta tapahtuvan muuttoliikkeen ansiosta. Tämä on käytännössä inhimillisen pääoman siirto keskuskaupungille. Tosin viime aikoina myös maahanmuuttajaväestö on astunut kuvioon mukaan, eli sikäli sekä Helsinki että muu Suomi elävät yhtäläisesti virolaisten keikkaduunarien niskoilla.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Pari pikkuriikkistä esimerkkiä:

Viime kesänä muutin Järvenpäästä Helsingin ydinkeskustaan. Lähtiessä palautin nipun kirjoja Järvenpään kirjastoon aikoen hakea samoja kirjoja Helsingin kirjastoista, esim. kirjan nimeltä Muotoiluajattelu. Ei löydy Helsingin kirjastoista, ei mistään, ei saa lainaan. Helsingissä kirjasto-olot ovat huonot ja siitä on turha syyttää muuta maata. Olette hoitaneet kirjastoasiat huonosti. Kirjastolautakunnan puheenjohtaja on vihreiden Johanna Sumuvuori.

Viime viikolla oli Saton järjestämä keskustelu asuntoasioista. Saton toimihenkilö kertoi että muun maan Sato-asujat subventoivat Helsingin Sato-asuntoja 0,79 euroa/neliö/kk. Eli 50 neliön kaksiossa Kuopiossa asuva maksaa joka kuukausi Helsinki-subventiota 39,50. Tämä ei ole mitätön raha. Kuka siis pitää asuttuna mitäkin?

Saton tilaisuudessa Anni Sinnemäki kehui Helsingin kustannustehokkuutta ja vaati sillä perusteella 250 000 uutta asukasta Helsinkiin, koska "se on välttämätöntä" . Kertooko yllä oleva subventioesimerkki Helsingin kustannustehokkuudesta? Yhtä hyvin voi sanoa että Helsinki on Suomen riippakivi.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Piti ihan tarkastaa, kun kuulosti niin uskomattomalta. Ja niinhän se oli että annoit, Juhani Kahelin hieman väärää tietoa, varmaankin tietämättäsi. Tuota mainitsemaasi kirjaa on pk-seudun kirjastoissa 9 kappaletta juuri tarkistettuna. Tosin kaikki tällä hetkellä lainassa. Lisäksi yksi e-kirja-muodossa. Lisäksi pk-seudulla on monia muitakin paikkoja, mistä voi moisia kirjoja lainata. Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, ammattikorkeakoulut, jne. Laureastakin katsoin pikaisesti ja sieltäkin löytyy... Monesta asiasta annan kyllä mielelläni kritiikkiä mammuttitaudista kärsivälle pk-seudulle, mutta kirjastot ovat yksi niistä asioista, joka toimii mielestäni hyvin. Jos ei kirjaa löydy, sitä voi esittää hankittavaksi. Ja kappas vai niin kohtapa se löytyykin - jos on mielekäs hankittava ja kohtuuhintainen, ainakin. Kokemuksen perusteella.

Koskahan sitä opittaisiin, että yksioikoinen kustannustehokkuusajattelu ei vie kuin turmioon. Sekin on - ajatteluna ja toimintatapana - niitä hyviä renkiä, jotka kuitenkin osaavat sössiä asiat pahmman kerran päästessään isännän asemaan. Tämä kommenttina tuohon Sato-juttuun ja Sinnemäen ajatuksiin.

Tässä keskustelussa oli joltakin hyvä kommentti myös siitä, ettei täm suinkaan ole Helsinki vastaan maaseutu -vastaanasettelu. On todellakin muitakin kaupunkeja, joista moni on edelleenkin elinvoimainen. Ja vireitä maaseutukeskuksiakin. Lisääkin toki saisi olla. Onkohan kukaan muuten laskenut, mitä se kansantaloudelle ja kansallisvarallisuudelle maksaa, jos muu maa autioitetaan ? Kun joillakin tuntuu olevan niin kova into moiseen. Itse olisin halunnut eduskuntaehdokkailta konkreetisempia näkemyksiä, miten aikovat kansakunnan jakaa maan eri osiin. Tai pitää. Haluavatko, että kaikki pakkautuvat Helsinkiin ja muistaakseni kuuteen muuhun paikkaan vai pidetäänkö jokainen paikka asuttuna vai jotakin siltä väliltä - jolloin mitä.

Pisara-radasta. Voisiko joku vääntää rautalangasta, mikä sen todellinen hyöty olisi ja miten nopeasti se hyöty olisi saavutettavissa - siis valmistumisen jälkeen. En halua oletusarvoisesti olla sitä vastaan, mutta oman pohdintani perusteella en sille ole niin kovasti löytänyt hyötyä. Kun perustuu johonkin antiikkiseen roomanvallan aikaiseen ajatukseen, että kaiken merkittävän pitää olla yhdessä keskustassa, jolloin sinne on kaikilla tarve päästä. Miksi ? Työkonttorit ovat jo paljon levittyneet ja voivat tehdä sitä lisää. Omasta mielestäni pk-seudulla on paljon tärkeämpää saada poikittaisliikenne toimimaan paremmin ilman menoa keskuspaikan kautta. Se voisi onnistuessaan todella poistaa työmatka-ajoa ja sujuvoittaa muutenkin liikennettä. Näin maalaisjärjellä ajateltuna - joka toki jonkun mielestä on niin täysin pielessä, että.... No, yksi puoltava ajatus Pisarasta. Luin kaiketikin näillä palstoilla ajatuksen, että se kytkettäisiin tuohon lentokentälle menevään rataan siten, että siitä muodostuisi kahdeksikko. Jos Pisara joskus tehdään, tuo kuulostaisi varteenotettavalta ajatukselta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kirjastoasiasta on hauska jatkaa:

Helsinkiin muutettuani yritin monta kertaa löytää mainitun kirjan. Helmet-tietokanta tarjosi muistaakseni yhtä sähköistä versiota, mutta kun yritin sitä avata (ja kenties tulostaa omaan käyttöön), niin ei onnistunut, ei millään. Syytä en keksinyt, ehkä tyhmänä en osannut käyttää sähköistä versiota. Noin kuukausi sitten vilkaisin taas. Joissain sivukirjastoissa kirjaa oli ehkä yksi tai jokunen, mutta kaikki olivat lainassa ja taisi olla varauksiakin.

Monta kertaa olen kokeillut myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoa (Helka), siellä on muistaakseni yksi kappale mutta se on aina lainassa. Ei ole myöskään eduskunnan kirjastossa, ei ainoatakaan, sen valikoima on alkanut muutoinkin tuntua kummallisen kapealta, löytöjä ei ole. Muotoiluajattelu ei liene yhteiskunnallisen kirjaston ydintä.

Lopputulema kaiken kaikiaan on että olen luovuttanut. En ryhdy tekemään hankintaehdotuksia, sekin kestäisi kuukausikaupalla. Kaiholla muistelen Järvenpään ja parin muunkin kunnan viihtyisää kirjastoa, jossa tällaiset uutuudet hyppäävät uutuushyllystä käteen, sen kun otat, usein oli yllätyksellisiä löytöjä.

Helsingin ydinkeskustan kirjastolot ovat tunkkaiset (Richardinkatu). Harvoin jaksaa lähteä niitä portaikkoja ja lokerikkoja kapuilemaan, henki salpautuu. Pasilaan en kirjojen perässä juokse, ennemmin avaan netin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Koko blogi on kuin kalavale, jossa alamittainen Helsinki on joutunut liioittelun kohteeksi.

P.S. Joutuuko Itä-Suomeen asti kalastamaan lähtevä Helsingin herrakin ostamaan kalastuslakiin perustuvan kalastuksenhoitomaksujärjestelmän vaatiman kalastusluvan vai onko teillä pääkaupunkilaisilla tässä erivapaus Suomen maaseudulla liikkuessanne ?

P.P.S. Onneksi Suomessa saa vielä kalastaa, aivan kaikkea ei Vihreä liike ole ainakaan toistaiseksi onnistunut kieltämään.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Helsingin kaupungissa on noin 80 000 valtion työpaikkaa eli reilut puolet kaikista valtion työpaikoista, tietysti myös ne parhaiten palkatut eli palkkasummasta varmasti huomattavasti suurempi osa.
Nämä palkkarahat kerätään joka vuosi koko maasta.
Vai löydätkö Relander toista paikkakuntaa jonka työpaikoista sellaiset 21 prosenttia on valtion.
Kuka siis ketäkin elättää?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Heikki, en tiedä, mistä olet tietosi hankkinut, mutta esim. tilastokeskuksen mukaan (http://tilastokeskus.fi/til/vkp/2013/vkp_2013_2014...) valtiolla "työskenteli vuonna 2013 kaikkiaan noin 80 600 päätoimista palkansaajaa."

Eli miten monta valtion työpaikkaa on oikeastaan Helsingin kaupungissa?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

No tuliko kalaa Karvion koskesta vai kävitkö peräti Kermalla asti?

Ainiin, tienumero on muuten kaksinumeroinen, 23, ja kuuluu päätieverkkoon.

Ja tuosta tieinvestoinnistä mistä tämä blogisti mainitsee, on useammalle vuodelle jaettu hanke. Perustie parannettiin aiempina vuosina ja kun määrärahoja ei saatu kerralla tarpeeksi, tehdään nyt pelkät ohituskaistat erikseen. Kyse ei ole tien oikaisusta vaan erittäin mäkiseen tiehen saada ohitusmahdollisuudet turvallisesti. Oikeasti tuo lähes 100 kilometrin tie osuus ei sisällä yhtään kunnollista ohituspaikkaa. Jos joudut rekan perään, olet sen takana koko matkan.

Valehtelevat vihreät ovat katastrofi Suomelle, kun jotkut vielä uskoo niitä, herätkää!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Maaseutu pidetään asuttuna siten, että asuntojen hintoja, ja etenkin vuokra-asuntojen hintoja pidetään äärimmäisen korkealla pääkaupunkiseudulla. Jos pääkaupunkiseudulla olisi tarjolla edullisia asuntoja, niin maaseutu tyhjenisi alta aikayksikön, kun ihmiset muuttaisivat työn perässä pääkaupunkiseudulle.

Asunto-ongelmaa pääkaupunkiseudulla ei tämän vuoksi haluta ratkaista. Nyt kun Keskusta voittaa vaalit, niin eletään taas neljä vuotta ilman ratkaisua ongelmaan.

Korkeat vuokrat aiheuttavat sitten kannustinloukku ongelman, kun vuokrista 80 % maksetaan erilaisina tukina, niin työhön meneminen on täysin kannattamatonta, sillä työnteko veisi tuet pois. Tästä kannustinloukusta johtuu se, että irakilaisista pakolaista ja somalialaisista pakolaisista niin moni ei käy töissä. Kenialaiset sen sijaan käyvät lähes kaikki töissä, sillä he eivät ole pakolaisia, ja he menettävät oleskelulupansa, jos eivät käy töissä. Pitää olla työtuloja, jotta oleskeluluvan ehdot täyttyvät. Pakolaisilla tätä ehtoa ei ole.

Maahanmuuttokriittiset sitten syyttävät pakolaisia siitä, että eivät käy töissä, vaikka todellinen syy on kannustinloukku. Ja syy kannustinloukkuun ovat korkeat asumiskustannukset. Ja syy korkeisiin asumiskustannuksiin on se, että asumisen hinta halutaan pitää korkeana Helsingissä, jotta maaseutu ei tyhjenisi.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Jotkut tykkää äidistä, toiset taas tyttärestä. Jotkut pitää asumisesta isossa kaupungissa, jotkut hieman pienemmässä urbaanissa ympäristössä. Meiltä löytyy jopa sellaisia, jotka nauttisivat eniten, jos pystyisivät asumaan ihan aidolla maaseudulla. Henkilökohtaisesti minulle "kelpaa" sekä urbaani että maalaismaisemakin, jos vaan on kohtuullisen matkan päässä työstä ja peruspalveluista. Mutta esim. Helsingin keskustaan muuttamiseksi minulle pitäisi maksaa. Enemmän kuin ihan pieni summa. Ainakin nyt, mutta voihan se mieli toki joskus muuttua. Enempikin olen katsomassa mahdollisuuksia päästä täältä ruuhkasuomesta pois.

Mielestäni on melkoisen yksioikoista (muitakin sanoja tuli mieleen) sanoa, että kaikki automaattisesti muuttaisivat pk-seudulle, jos vain asuntoja riittäisi. Olen lukenut kommentoijalla paljon muitakin lausuntoja ja täytyy sanoa, ettei tämä omasta mielestäni päässyt kovin korkealle rankingissa. Luulempa, että todempaa olisi sanoa, että jos muuallakin olisi kunnollinen mahdollisuus työllistymiseen ja uranluontiin, moni muuttaisi pk-seudulta muualle asumaan. Ok, molempia on ja molempia tarvitaan, joten tästä ei todellakaan kannata tehdä mitään eipäs-juupas-keskustelua. Ollaan iloisia, että meitä on erilaisia.

Kaupungistuminen on luonnollisesti melkoisen väistämätöntä eikä sitä vastaan sinänsä varmaan kukaan halua tapella. Mutta ei se ole ainoa totuus. Olisiko jollakin antaa esimerkkejä maasta, johon on pystynyt muodostumaan aito suurkaupunki ilman oman maan riittävää väestöpuohjaa ja/tai suurta maahanmuuttoa. Ja silti maaseutu on paljolti autioitunutta tuollaisissakin tapauksissa. Onkohan se ihan tosissaan kansantaloudellisesti järkevää haaveilla esim. jostakin 2-3 miljoonan ihmisen pk-seudusta lähitulevaisuudessa, joka sitten kurjistuttaa muun maan. Jos on, haluaisin nähdä laskelmat moisesta. Jos ei ole valmiina, tyhmempiäkin selvityksiä on tehty.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mikko Ahola. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen hinnat ovat aivan teidä kotitekoisita toimintaa. Pois tuo pelkotila sinusta, maaseutu ei todellakaan tyhjenisi ainakaan pääkaupunkiseudulle.

Ratkaisiko nykyinen hallitus kyseisen omngelman, mielestäni ei. Kykeeneekö Helsingin kaupunginhallitus ratkaisemaan kyseisen onngelman, mielestäni ei.

Kenialaisille nostan hattua, aika harmittaavaa nähdä miten osa suomalaisista kohtelee heitä eimerkiksi kampissa, vanhemmat rouvat ovat todella rasistisia.

Maalaisena istuskelen aina silloin tällöin kampissa ja katselen miten kukin käyttäytyy tahollaan. Ilmeisesti pitää olla hieman ruotsinkielen taitoinen, voidakseen todeta itsensä paremmaksi.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Käytännössähän koko muu Suomi rahoittaa Helsinkiä. Helsinki tuottaa sen vuoksi, että sinne on keskitetty kaikki valtiollinen hallintoinfra, about kaikki valtiolliset kulttuuripalvelut, about kaikkien valtiollisten lafkojen toimipisteet, about kaikki isommat julkiset investoinnit jne. jne. Nämä maksetaan muun Suomen verorahoilla. Suomessa ei ole toista yhtä tekohengitettyä kuntaa kuin Helsinki.

Jouni Mertanen

Vihreällä ideologialla kalastusmatkailua omalla autolla? Muutenkin tuo kirjoitus pursuu yksisilmäistä ajattelumallia jossa pullan rusinat kyllä kelpaa. Haluaisin nähdä maidon lähituotantorenkaan joka saa pääkaupunkiseudun maidon kulutuksen tyydytettyä.

Toimituksen poiminnat