*

Jukka Relander Järkivihreä

Köyhyys ei poistu syyllistämällä

Suomessa tarvitaan näköjään aina yksi talousmies sanomaan ikäviä asioita. Kun asiantuntijat eivät Raimo Sailaksen eläköidyttyä puhu tarpeeksi ikäviä, ja kun Vartiainenkin loikkasi politiikkaan, rooli on tarjottu Nordean pääekonomistille Aki Kangasharjulle.

 

Uskomuksena varmaankin on, että se joka sanoo kaikkein ikävimpiä asioita, puhuu totta. Mutta köyhyyden syistä keskusteltaessa antaisin Kangasharjulle korkeintaan arvosanan heikot tiedot. Kangasharjun mukaan ”köyhien työllistymisen ongelmana on se, että riittävän matalapalkkaisiin töihin ei hakeuduta, koska sosiaaliturvan ja palkkatulon ero on liian pieni”, ja syyttää liian avokätisiä tukia, vaikka kyse on siitä, että alimmat palkat ovat liian pienet ja työtä on tarjolla liian vähän.

 

Pienimmät Palvelualojen ammattiliiton sopimuspalkat ovat 1400 euroa kuussa. Siitä kun maksaa asumisen, sähköt, vakuutukset, puhelimet ja lastenvaatteet, perheen ruokaan jää vajaa jokunen kolikko. Ja heikosta houkuttavuudesta huolimatta nämä työt kelpaavat silti.

 

”Ei ihme, jos sohvanpohja houkuttaa”, Kangasharju toteaa. Mutta kun se ei houkuta. Ymmärtäisin työhaluttomuus -argumenttia, jos meillä olisi samanaikaisesti isot työttömyysluvut ja matalapalkkaisilla aloilla huutava työvoimapula. Näin ei vain ole. Pulaa on uusien alojen osaajista, ei siivoojista tai kaupan kassoista.

 

Kangasharjun puheet viestivät lähinnä siitä, että tuloerojen kasvun myötä hyvätuloisimpien ja köyhimipien maailmat eivät enää kohtaa. Hyvätuoloinen saattaa oikeasti kuvitella, että köyhyys johtuu laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. Mutta pidän hyvin erikoisena sitä, että ekonomisti voi noin vain sivuuttaa kaikki rakenteelliset muutokset joita taloudessamme on tapahtunut sitten Neuvostoliiton romahduksen. Suurin osa teollisuudestamme on joko mennyt nurin, muuttanut muualle, tai muuttunut korkeaa koulutusta vaativaksi asiantuntijatyöksi.

 

Osmo Soininvaara on eri yhteyksissä korostanut, että yksi työllistymisen ongelmista on se, että suorittavaa työtä on aika vähän tarjolla. Heikosti koulutetulle tämä tietää ongelmia.

 

Melkoinen osa suorittavaa työtä on ulkoistettu köyhempiin maihin. Jotkus talousajattelijat ovat tarjonneet tähän ratkaisuksi sitä, että lasketaan palkkoja. Mutta miten voi maksaa bangladeshilaisia palkkoja, kun täällä pitää kuitenkin elää suomalaisilla hinnoilla? Tuo yhtälö ei toimi.

 

Eikä ole mitään mahdollisuutta ratkaistakaan köyhyyden ja työttömyyden ongelmia, jos argumetit perustuvat ymmärryksen sijasta ennakkoluuloihin.

 

En ymmärrä sitä kaunaista katetutta, jolla suhtaudutaan pitkäaikaistyöttömän peruspäivärahaan ja toimeetulotukeen. Eikö meidän pitäisi pystyä osoittamaan myötätuntoa niitä kohtaan, joilla ei mene yhtä hyvin kuin muilla? Eikö meidän pitäisi kaikkein perustavimpien arvojamme mukaisesti yrittää eläytyä huono-osaisemman ihmisen tilanteeseen ja olla edes kohtelias niitä ihmisiä kohtaan, joiden osa on omaamme kovempi?

 

Työn luonne on muuttunut ja työmarkkinat ovat muuttuneet. Tarvitaan uudentyyppisiä ratkaisuja.

 

Keskeisin niistä on perustulo. Nykyisin työtön voi työllistyä vain, jos löytää kokopäivätyön rittävän pitkällä sopimuksella. Jos ottaa pätkän vastaan, tukien väheneminen nostaa köyhimmän veroprosentin käytännössä seitsemäänkymmeneen, kun varakkaammat parkuvat jo viidestäkymmenestä. Ja tuo oli muuten Björn Wahlroosin laskelma, ei minun.

 

Perustulo purkaisi keskeisimmän kannustinloukun ja mahdollistaisi työn vastaanottamisen monille. Järjestetään tämä mahdollisuus, ja puhutaa työhaluttomuudesta vasta jos sitä ilmenee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Mielestäni tarvittaisiin monipuolueinen ja muutamalla ei-poliittiisella asiantuntijalla höystetty työryhmä miettimään näitä, koska tarvitaan varsin laaja yksimielisyys, jotta sosiaaliturvan kehitys ei jää poliittisen pelin alle, niin kuin uudistuksilla on tapana.

Ideologisten lähtökohtien erilaisuus puolueilla saattaa muodostua kehittämisen esteiksi. Puolueet ovat edelleen aika kaukana toisistaan maailmankuvallisesti.

Sosiaalitilimallia tulisi minusta edelleen kehitellä perustuloajattelun rinnalla ja ehkäpä samaan syssyyn ottaa myös mikroyrittäjyyden helpottaminen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kuulostaa kohtuuttomalta tuo köyhimpien pätkätyöläisten veroprosentti 70 %.

Kysynkin, onko Suomi köyhien valtakunta, jossa vähemmistöön kuuluvat rikkaat ja hyvätuloiset kansalaiset perustavat hyvinvointinsa köyhän ja työssä pätkittäin käyvän kansanosan ankaraan verotukseen ?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mistä sinä tuollaisen veroprosentin löysit?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Lukemastasi blogikirjoituksesta, tuosta ihan yläpuolelta vielä löytyy.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Ah, tarkoitit siis tätä "Jos ottaa pätkän vastaan, tukien väheneminen nostaa köyhimmän veroprosentin käytännössä seitsemäänkymmeneen, kun varakkaammat parkuvat jo viidestäkymmenestä. "

No, tukien vähenemisellä ei ole mitään tekemistä veroprosentin kanssa. Jopa Nalle Wahlroos tietää sen.

Mutta mikä tahansa kauhukuva tuntuu uppoavan kansaan. Mitä valheellisempi,, sitä helpommin. Totesihan jo J. Göbbels aikoinaan: Kun valehtelee, pitää valehdella niin paljon, ettei kenellekään tule mieleenkään, että kyseessä voisi olla valhe.

Ja näyttää toimivan Suomessa edelleen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Blogissa on täsmälleen oikeaa asiaa. Asioiden hoitamiseksi on muodostettava rikkaiden ja vähemmän rikkaiden hallitusblokit jo näihin vaaleihin. Perustulo on hyvä idea. Kannustinloukut on saatava pois, jotta työnteko kannattaisi.

Ei koskaan enää "sekametelisoppahallituksia", joilta puuttuu "ideologista liimaa".

Jo neljä vuotta sitten 5.4.2011 esitin hallitusblokkia sekä rikkaille että vähemmän rikkaille kansalaisille, siis jo ennen 2011 eduskuntavaaleja: http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68177-d...

Tämänpäiväisessä HBL:ssä Stubb yllättäen asettuu kannattamaan ruotsalaismallisia blokkivaaleja, mutta vasta 2019. Kyllä me ehtisimme vielä nytkin. Tarvitaan vain puoluejohtajien ilmoitus hallitusblokeista.

Ja Keskusta kuuluu kyllä tavallisen kansan eli köyhien blokkiin.

Jouni Nordman

Se ei kanssa oikein mene jakeluun, millä kummalla saadaan lisää työpaikkoja muuallekin yritysten ja julkisenpuolen hallintoon, lisäämällä yritysten velvoitteita valvonnassa, jota tämä hallitus näille alihankkijoiden valvonta vastuulla sysäsi. Eli valtio siirtää itseltään hommia, jotka siirtää yksityisten maksettaviksi, eli saa orja sopimuksella itselleen palvelun, jonka voi vielä ratkaisun pelotteella uhata.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Fakta on se, että maa menestyy vain työnteolla, ja tuottavalla sellaisella. Toimettomuuteen kannustaminen on kokonaishyvinvoinnin kannalta tuhoisaa. Työkyvyttömiä pitää tietenkin tukea, mutta on järjetöntä, että työn tekeminen tehdään täysin työkykyisille kannattamattomaksi.

Sosiaaliturva on kuitenkin vain yksi ongelma. Suurempi ongelma on työehtosopimusten yleissitovuus ja mm. korkea irtisanomissuoja, jotka tekevät palkkaamisesta vaikeaa tai mahdotonta.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

O.T; "Sosiaaliturva on kuitenkin vain yksi ongelma. Suurempi ongelma on työehtosopimusten yleissitovuus ja mm. korkea irtisanomissuoja, jotka tekevät palkkaamisesta vaikeaa tai mahdotonta."
..sanoo 20v opiskelija(?) vuosikymmenten mukanaan tuomalla kokemuksella ja ymmärryksellä varustettuna.

Näin 57v vanhana ja jo muutamasta työpaikasta kenkää saaneena voin taata sinulle myös saman..eli siinä kohtaa kun alat tehdä oikeita töitä, niin saatat myös huomata sen ettei ne irtisanomiset ole työnantajan niin halutessa mitenkään vaikeita.
En myöskään oikeasti usko että vaikka maastamme poistettaisiin sosiaaliturva kokonaan, että se työpaikkoja tänne lisäisi suuremmiten. Mieleen tulisi äkkiseltään korkeintaan jollain yksityisellä turva-/vartiointialalla, kun näiden "ollituovisten" pitäisi pitää hieman paremmin kiinni mahdollisesta omaisuudestaan.

Kuten tässäkin blogisti totesi..lopetetaan se työttömien jatkuva syyllistäminen.
Koitetaan vaikka käyttää sekin aika sen keksimiseen miten ihmisille saataisiin töitä ja sitä kautta kansalaisillemme menestystä ja vaurautta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelmaan on helppo ratkaisu: Kunnon palkankorotus matalapalkka-aloille. Rahat voi ottaa vaikka ylisuurista yritysjohdon palkoista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vielä tuosta "myötätunnosta": Ei, meidän EI tule osoittaa myötätuntoa heikompiosaisille. meidän tulee KORJATA tilanne. Ihan ilman myötätuntoa. Jo siksi, että se on kaikkien yhteinen etu.

Paras esimerkki kansantaloustieteen selvittämien talousmekanismien tuntemisesta ja hyväksikäytöstä on Henry Ford ja hänen mukaansa nimetty "fordismi": on suurituloisen etujen mukaista, että pienituloisia on mahdollisimman vähän. Pienituliset eivät osta mitään, eli jokainen pienituloinen on pois suurituloisen tuloista.

Lyhyesti: Suurituloinen hyötyy tulonsiirroista pienituloisille selvästi enemmän kuin pienituloinen.

Jyrki Paldán

Noita 1400€/kk töitäkään ei ole tarjolla ja tekijöitä löytyisi jonoksi asti, joten sosiaaliturvan suuruudesta saarnaaminen on täyttä pölhöpopulismia.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

On se niin mahdottoman vaikeaa laskea, että jos asuminen maksaa A:n, liikkuminen B:n ja ruoka C:n, niin hengissä pysyminen maksaa A + B + C:n. Kun jokin roti on vielä höllästi olemassa, ettei kantasuomalaisten anneta nääntyä kadulla nälkään, niin kiemurainen byrokratia maksaa A + B + C:n toimeentulotukena - tai työtulosta puuttuvan osan siitä.

Mutta ihmisparkahan haluaisi elää, eikä vain sinnitellä hengissä! Noissa tarvehierarkioissa esitetään jopa, että elämä olisi täyttä vasta, kun on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, itsensä ilmaisemiseen ja peräti vaikuttamiseen yhteisössään. Hämärästi muistan nähneeni jonkin tutkimustuloksen, että itsensä vapaaksi ja toisten kanssa yhdenvertaiseksi kokeva ihminen on toimissaan tuottavimmillaan.

Oikeasti eläminen taitaisikin maksaa A + B + C + D + E + F:n tai sitä luokkaa. Jouko Heyno sen tiivistää kommentissaan: "Suurituloinen hyötyy tulonsiirroista pienituloisille selvästi enemmän kuin pienituloinen." Yhteiskunnallisen eetoksen muutos ajatuksesta, että "työmies on palkkansa ansainnut" nykyiseen, että elämiseen riittävä palkka vie kilpailukyvyn, on ilmeisesti saatettu jo yleisesti hyväksytyksi normiksi.

Haluan nähdä sen laskukaavan, jonka mukaan kilpailukykyisenä palkkana maksetaan vielä nykyisiä alimpia palkkoja vähemmän, "ylisuuret" sosiaalituet alennetaan niitä selvästi pienemmiksi ja sekä työssäkäyville että työtä tekemättömille maksetaan hengissäpito toimeentulotukena. Sitten tahdon verrata laskun tulosta siihen, että "sossun raha" mahdollistaisi vaatimattoman elämisen (olisi nykyistä selvästi suurempi), kaikesta työstä maksettaisiin elämiseen (ei hengissä pysymiseen) riittävää palkkaa ja näin kotimarkkinatalous saisi alhaalta päin hurjan buustin, josta rikkaat huipulla tietysti kuorisivat leijonanosaisen kerman...

Michael Perukangas

Nalle Wahlroosin lipsahduksista harva enää osaa hätkähtyä. Tai mitä lipsahduksia ne ovat, kun ökykapitalisti ystävällisesti jakaa muille arvomaailmansa. Mutta on näitä muitakin.

Kyllä minä viimeistään siitä lähtien olen tiennyt, että pankit eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia kunnes Aktia nauroi minut ulos tunnustellessani heiltä muutaman sadan lyhytluottoa kattaakseni elämiseni siieksi kun saisin jo lupaillun ensimmäisen palkkani paluumuutettuani Suomeen. Ystävällisesti tekivät. Olisivat voineet ottaa niska-perse ja heittää ovi ulos.

Tänään oman pankkini pääekonomisti sitten sanoi. Nordean Aki Kangasharjun mukaan köyhille ei kannata jaella rahoja, sillä eivät nämä osaa käyttää sitä. Varmaankin on kuunnellut kokoomusnuoria, sillä joku näistähän oli joitakin vuosia sitten sanonut, että hassaavat vain tupakkaan ja viinaan. Pankkien johtokunnissa kannattaisi määrätä suukapula näille fariseuksille, sillä aina jokin pankki jossain menettää asiakkaita kun nämä avaavat leipäläpensä.

Minulle on turha selitellä mitään, etten muka kuuluisi tähän ö-luokkaan, vaikka ovat harhautuneet nostamaan kastiluokitustani pankin torppariksi. Olen ollut elämässäni 11 kk lukuunottamatta selvästi mediaanituloista vähätuloisempi, ja joka loukkaa yhtä vähistä siskoistani ja veljistäni, loukkaa minua.

Tarvittaisiin nykyajan Jeesus kaatamaan fariseusten pöydät. Nämä Nallet ja Kangasharjut ovat nykymaailman fariseukset.

http://furttis.blogspot.fi/2015/04/pankki-ihmiset-...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Hyvä kirjoitus. Palkkojen laskeminen ei ole ratkaisu, eikä työttömyys johdu työntekijöiden laiskuudesta eikä päättäjien ilkeydestä, vaan siitä, ettei töitä ole. Jostain niitä pitäisi saada. Uusiutuvaan energiaan kannattaisi panostaa, Suomessa on teknistä osaamista ja maailmalla kysyntää kestäville ratkaisuille.

Aki Kangasharju

Parahin Jukka,

Kiitos mielenkiintoisesta postauksestai ja anteeksi myöhästynyt havaintoni sen ilmestymisestä.

Harmi että erilainen näkemykseni johtaa sinut kommentoimaan osaamistasoani sen sijaan, että keskittyisit argumenttini kaatoon asiaperustein. Joskin kommenttisi paljastaa, että asiaperusteesi eivät ole riittävät.

En väittänyt, että korkea työttömien marginaalivero (työllistymisen veroaste) olisi ainoa työttömyyden ainoa syy. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että heikko kannustavuus jättää osan porukasta sohvan pohjalle.

Vai miten muuten selität mainitsemasi työvoimapulan esimerkiksi siivousalalla? Ei kai Suomen työttömillä voi olla osaamisvajetta siivouksessa? Eikö varsinainen syy ole kuitenkin se, että sosiaalisesti alhaisen statuksen siivousala ei ole tarpeeksi korkeasti palkattu suhteessa vaihtoehtoiskustannukseen (sosiaalitukiin), joten työn on valtaamassa enenevässä määrin maahanmuuttajien joukko.

Kirjoitat myös: ”tuloerojen kasvun myötä hyvätuloisimpien ja köyhimpien maailmat eivät enää kohtaa”. Totuus on kuitenkin se, että Suomessa tuloerot ovat edelleen maailman pienimpien joukossa ja ne eivät ole käytännössä kasvaneet 2000-luvulla lainkaan. Tuloerot pienenivät pitkään vuosikymmeniä, kunnes ne jonkun vuoden kasvoivat 1990-luvulla. Eivät juuri sen jälkeen.

En missään nimessä ole kaunainen pitkäaikaistyöttömiä kohtaan ja varmasti haluaisin, että kaikilla suomalaisilla menisi hyvin. Minä kuitenkin olen sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa, niin kuin kaikki puolueet vaalien allakin julistivat. Eikö meidän siis pitäisi etsiä sellaista palkkojen, verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuutta, että se ennemminkin kannustaisi kuin vastustaisi työn tekemistä?

Sinun kirjoituksestasi huokuu näkemys, että pitkäaikaistyöttömyyden ongelmalle ei voi kerrassaan yhtään mitään muuta kuin että heidän sosiaaliturvansa tason pitäisi olla mahdollisimman korkea.

Yhden ajatuksen blogissasi kuitenkin jaan kanssasi. Perustulo on ajatuksena hyvä. Kerro minulle kuitenkin se, millä rahoitamme niin korkean perustulon, että sillä tulee toimeen?

Toimituksen poiminnat