*

Jukka Relander Järkivihreä

Kysymyksiä Juhana Vartiaiselle

 

Kaikki lukutaitoiset talouden tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että meillä on ongelma. Tilaistoista voimme nähdä, että talouskasvu loppui vuonna 2009, mutta menot ovat jatkaneet kasvuaan ja niiden kattamiseen on otettu yhä lisää velkaa.

 

Osittain kyse on rakenteellisista muutoksista, sillä tuotantoa karkaa jatkuvasti halvempien kustannuksien maihin, ja osittain Nokian romahduksesta. Kasvun veturi suli kriisiyhtiöksi suunnilleen samoihin aikoihin Suomen yleisen sakkaamisen kanssa. Kolmas selittävä tekijä on Nokian romahduksesta seurannut henkinen shokki: vuonna 2007 olimme maailman johtava tietoyhteiskunta, vuosien 2007-2015 tietoyhteiskuntakehityksemme taas jumittaa kansainvälisessä vertailussa sijaluvulla 48, kaukana muista länsimaista. Emme ole päässeet uuteen talouteen mukaan.

 

Juhana Vartiaisen pääselitys takkuavalle taloudelle on kuitenkin heikkenevä huoltosuhde. On ihan totta, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tarkoittaa sitä, että meillä on vähemmän työntekijöitä suhteessa elätettävien määrään. Tuon suhteen heikkeminen alkoi 2009, mutta heikkeneminen on ollut vähäistä. Huoltosuhteen ongelmat ovat pääosin edessäpäin. Kysynkin Vartiaiselta, että näetkö todella pääongelman huoltosuhteessa, etkä yllämainituissa, hyvin perustavaa laatua olevissa muutoksissa?

 

Osa niin sanotusta kestävyysvajeesta on lisäksi itseaiheutettua. Olemme samaan aikaan keventäneet verotusta ja antaneet työttömyyden vakiintua kahdeksan prosentin tienoille. Yhteenlaskettuna näiden vuosikustannukset ovat varovaisestikin arvioiden noin 20 miljardia, eli kaksi kertaa enemmän kuin puhuttu kestävyysvaje. Kysynkin Vartiaiselta, eikö olisi mielekkäämpää panostaa työllisyyteen ja miettiä verotuksen kokonaistuoton optimointia, sen sijaan että ”sopeutetaan” tavoilla, jotka merkitsisivät hyvin todennäköisesti bruttokansantuotteen laskua, ja siten velan suhteellisen osuuden nousua?

 

Kuntapolitiikassa olen hämmästellyt kokoomuksen sisällöllisten tavoitteiden lähes täydellistä puuttumista. Käytännössä peli menee niin, että kokoomus pyrkii asettamaan säästötavoitteet, ja antaa sitten demareiden ja vihreiden riidellä keskenään siitä, mihin rahat käytetään.

 

Samaa peli on käynnissä myös valtiontaloudessa. Suurin osa talouspuheesta keskittyy valtiontalouden trimmaamiseen, vaikka pitäisi puhua kansantaloudesta ja elinkeinopolitiikasta. Olisi mielekkäämpää lähteä kuromaan digitaalista kuilua maamme ja muun lännen välillä umpeen vaikka velkarahalla, kuin vain karsia ja toivoa, että jäljelle jää jotain elinkelpoista. Mitä mieltä, Vartiainen?

 

Vartiaisen sinänsä pätevä mutta rajusti yksinkertaistava kasvun resepti on työvoiman tarjonnan lisääminen. Ideana tässä on se, että työvoiman tarjonnan lisääminen nostaa työllisten määrää, ja työllisten määrän kasvu parantaa huoltosuhdetta. Esimerkkimaa Ruotsissa malli tuntuisi toimineen.

 

Jos katsoo tilastokeskuksen aineistoja työllisyysasteesta, ne tuntuisivat aika siististi tukevan Vartiaisen teesiä. Työllisten määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti 1993-2009, jolloin myös talous kasvoi hyvää vauhtia.

 

Vain 2000-luvun taitteessa oli pieni notkahdus sekä työlllisten määrässä, että talouskasvussa. Tämä ei kuitenkaan selity työn tarjonnan heilahtelulla, vaan teknokuplan puhkeamisella, jonka seurauksena työttömyys kääntyi nousuun. Työttömyyden vaihtelu tuntuisi lähes puuttuvan Vartiaisen analyysista.

 

 

Vartiainen kuitenkin sivuuttaa kaiken muun mitä Ruotsissa on tehty. Nettimainonnan osuus oli jo vuonna 2008 vähintään kaksinketainen verrattuna Suomeen. Sähköisen henkilökortin seuraksena digitaalinen kansalaisuus on Ruotsissa tosiasia, Suomessa odotellaan ensimmäistä askelta. Ruotsi on tuottanut spotifyt ja pirate bayt, hyvässä ja pahassa, meillä kuvitellaan edelleen että tietoyhteiskunnan tuotteiden ominaisuuksiin kuuluu kolahdus, kun ne tippuvat keittiön pyödälle. Kysymys Vartiaiselle: onko digitaalisen talouden kasvupotentiaali todellakin riippuvainen työikäisten määrästä?

 

Työperäisen maahanmuuton tarpeesta olemme varmaankin samaa mieltä. Se ei näet kilpaile oman työvoimamme kanssa, sillä meillä on puutetta erityisosaamisesta, jota nyt työttöminä olevilla ei ole. Olisi hyvä, jos saisimme sitä nykyistä joustavammin käyttöömme. Pitkäaikaistyöttömyys taas johtuu talouden rakenteellisista muutoksista, ja omasta kyvyttömyydestämme ratkoa sen ongelmia. Teollisuus ei ole riittävästi osannut nostaa jalostusastetta, vaan edelleenkin tyytyy vain vähän jalostettujen raaka-aineiden kauppaan, ja varsinkin metsäteollisuuden käsitys kilpailukyvyn parantamisesta rajoittuu valtiolle esitettyihin toivomuksiin työntekijöiden pienemmistä palkoista, matalammista veroista ja halvemmasta sähköstä. Kysymys Vartiaiselle: eikö tällä ole hyvinkin suoria vaikutuksia taloutemme iskukykyy millä mittarilla tahansa?

 

Talouspoliittisen keskustelun leirit ovat olleet professori Pertti Haaparanta vastaan ministeriöiden ja tutkimuslaitosten oikeistoekonomistit. Haaparanta haluaa elvyttää velaksi, mainstream taas haluaa vetää naruja kireälle ettei velka vain kasva. Kolmannen tien tarjoaa Sixten Korkman, joka esitti liian vähälle huomiolle jääneessä puheenvuorossaan (HS 22.3) keskitien mallia, joka tuntuu järkevältä: taitetaan syömävelan kasvu ja elvytetään investoimalla. Eli ei kuluteta velaksi, mutta laitetaan yhteiskunnan rahaa hankkeisiin, jotka osoitautuvat kohtalaisella todennäköisyydellä tuottaviksi. Samaa kantaa puolusti myös Markus Jäntti Vartiaisen kanssa käymässään tasokkaassa keskustelussa Hstv:llä. Vartiainen asettuu eri kannalle kuin Sixten Korkman ja perustelee kantaansa sillä, että elvtys nostaa palkkoja ja siten työn hintaa. Ehkä, mutta samalla se kohentaisi kotimarkkinoiden kysyntää. Eikö sillä olekaan enää mitään väliä, vaikka uusia työpaikkoja syntyy lähinnä palvelualoilla eikä lainkaan teollisuudessa?

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Nyt oli ensimmäinen sellainen hyvä kirjoitus Relanderilta, johon voi yhtyä. Aiemmista Relanderin kirjoituksista on paistanut lävitse tietynasteinen tietämättömyys, vaikka US henkilökunta suosikkipoikaansa mielellään aina onkin mainostanut.

Olen samaa mieltä Vartiaisen yksipuolisesta jankkaamisesta, joka on vain osatotuus, eikä tosiaan pelasta Suomen taloutta.

Pähkäiltävää puheenvuoron sisällön joistain hyvistä kohdista:
- kuinka pureudumme rakenteista johtuvaan kotoperäiseen pitkäaikaistyöttömyyteen, jos kasvun uudet osaajat tulevat työperäisistä maahanmuuttajista ? Vai onko pitkäaikaistyöttömien ryhmä Vihreille ignore ("persuja").
- velaksi tehtävät investoinnit elvyttämismielessä on kannatettava ajatus, mikäli investoinnit tuovat tulevaisuudessa kannattavaa liiketoimintaa. Maksavat itsensä takaisin. Mutta vaikkapa vihreiden suosimat tuulimyllyt eivät ole sellaisia. Millaisiin kohteisiin siis Suomen kannattaa tällä hetkellä investoida ? Itse laittaisin kohteeksi teiden peruskorjaukset, mutta mikä ei taida olla Vihreiden listan kärjessä. Sen sijaan Vihreät voisivat investoida vaikkapa rautateihin, mutta joiden takaisinmaksuaikalaskelmat (versus maantiet) ei taida olla kovin hääppöisiä. Joten onko niin, että Vihreiden elvytysinvestoinnit vaatimansa käyttötuen vuoksi itseasiassa ovatkin kulutusmenoja jatkossa.

Puheenvuorossa on siis kannatettavia ajatuksia, mutta jotka Vihreän puolueen ajamat käytännön toteutuksen asiat sitten monilta osin tuhoavat.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Mikä lienee lähde toisen kappaleen väittämään ”tietoyhteiskuntakehityksemme taas jumittaa kansainvälisessä vertailussa sijaluvulla 48, kaukana muista länsimaista”?

Relander kirjoittaa ”Olisi mielekkäämpää lähteä kuromaan digitaalista kuilua maamme ja muun lännen välillä umpeen…”

Mitä kuilua?

17.3.2015 julkaistussa raportissa Digibarometri 2015 ”Suomi nappaa hopeaa”:

”Sijoitukset heikkenevät eniten Isolla-Britannialla ja Saksalla (-6 sijaa), joilla myös indeksiarvojen laskut olivat suurimpia. Iso-Britannia taantuu erityi¬sesti siinä, missä Suomi petraa – pilvipalvelujen yrityskäytön yleisyydessä.”

DIGILE, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus jaVerkkoteollisuus (17.3.2015). Digibarometri 2015. Helsinki: Taloustieto Oy.http://www.digibarometri.fi
http://digi.fi/files/2015/03/Digibarometri-2015.pdf

Kuitenkin Saksalla meni viime vuonna taloudellisesti paremmin kuin koskaan nykyisellä valtiokoostumuksella. Sillä digitaalisuudella ei ole erityistä tai välttämättä myönteistä taloudellista merkitystä.

Väitteet maahanmuuttajien taikka nyt työttöminä olevien erityisosaamisesta tai sen puutteesta ovat heittoja vailla tutkimusperustaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juhana varmaan vastaa omasta puolestaan.

Mutta Rinne ehti ennen:

"Rinne paljasti, miksi Juhana Vartiaisesta ei ollut SDP:n ehdokkaaksi"
Demokraatti 7.4.; http://demokraatti.fi/rinne-paljasti-miksi-juhana-...

"SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä kysyttiin HSTV:n tentissä tiistaina, eikö puolueessa pitkään toiminutta Vartiaista pyydetty demareiden ehdokkaksi.

Rinteen mukaan ei pyydetty.

– Juhana Vartiainen lähtee siitä, että työvoiman tarjonnalla hoidetaan työttömyysongelmat pois, ja ihmisten arkea kurjistamalla ikään kuin saadaan parempaa maailmaa aikaiseksi. Se ei käy meille, eikä se ole käynyt meille, eikä tule käymään, Rinne vastasi painokkaasti."

Käyttäjän JuhanaVartiainen kuva
Juhana Vartiainen

Hei Jukka,

Kiitos hyvistä kysymyksistä. Kirjoitin vastauksia blogiini:

US Puheenvuoro 8.4.2015: Juhana Vartiainen - Vastauksia Jukka Relanderille

Parhain terveisin
Juhana

Toimituksen poiminnat