*

Jukka Relander Järkivihreä

Köyhyyden torjunta on parasta talouspolitiikkaa

Köyhyyden torjunta on parasta talouspolitiikkaa

 

Talouselämä kertoi eilen lapsista, joilla ei ole varaa luokkaretkiin tai harrastuksiin, ja joita kiusataan koulussa köyhyyden takia.

 

Köyhyysongelma on todellinen, ja sillä on kahdet kasvot: 90-luvulla alkanut pitkäaikaistyöttömyys on alkanyt periytyä toiselle ja jo kolmannellekin polvelle, samalla kun keskuutemme on syntynyt työssäkäyvien köyhien ryhmä, joilla ei jää vuokrien ja ruuan jälkeen rahaa mihinkään muuhun.

 

Näiden ryhmien auttaminen parantaisi välittömästi heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa. Ja samalla kansantalouden tilaa. Yksin työttömyyden aiheuttamat kustannukset vastaavat suunnilleen viime vuonna otetun lisävelan määrää.

 

Kokonaisvaltaista ratkaisua ei ole, mutta se ei tarkoita, etteikö tilannetta voisi korjata.

 

Nopein ratkaisu olisi perustulo. Tai ainakin osaratkaisu.

 

Perustulo on ainakin vihreiden mallissa siksi pieni, että se ei yksin nostaisi ketään köyhyydestä. Mutta perustulo mahdollistaisi joustavamman työllistymisen ja tekisi työn vastaanottamisesta kannattavaa kaikissa tapauksissa. Ja se torjuisi köyhyyttä.

 

Jos perustulo ei päädy seuraavan hallituksen ohjelmaan, kannattaisi ottaa pienempi askel ja nostaa  summaa, jonka työtön saa ansaita kuussa ilman että tuet menevät. Nykyisin se on 300, jos sen nostaisi edes viiteensataan, ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet kohtentaa omaa tilannettaan, ja asteittain päästä tukien sijasta tuloille.

 

Björn Wahlroos sanoi viikonloppuisessa ajankohtaislähetyksessä, että tällä hetkellä peruspäivärahalla elävän ihmisen veroprosentti nousee käytännössä seitsemäänkymmeneen, jos tulot ylittävät sallitun rahamäärän. Siinä ei ole mitään järkeä – ja tässä on muuten asia josta olen kerrankin Wahlroosin kanssa samaa mieltä.

 

Työttömien työllistyminen ei vielä poista köyhyttä, jos tulot jäävät reiluun tonniin kuussa. Alin sopimuspalkka taitaa olla Palvelualuen Ammattijärjestön siivoojilla, 1400 euroa kuussa.

 

Perustulo ja työttömien 300 euron suojaosuuden korottaminen lisäisi työtä tekevien ihmisten määrää ja vähentäisi työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Samaan aikaan pitäisi madaltaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä kuluja, että työmarkkinoille syntysi lisää imua. Säästyvillä rahoilla ja syntyvillä tuotoilla voitaisiin tukea pienintä palkkaa saavia ihmisiä tai heidän työllistäjiään, vähän sen mukaan mikä on järkevää.

 

Nämä ovat systeemitason muutoksia, ja niitä tehtäessä on muistettava, että köyhyys on koettua, ja se koskee lukemattomien lasten elämää ihan jokapäiväisessä arjessa. Pelastakaa lapset ry:n tekemässä vähävaraisille lapsille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että melkein puolet vastanneista oli joutunut jättämään luokkaretkiä väliin köyhyyden takia, eikä kavereiden synttäreillä käydä, jos ei ole varaa lahjaan.

 

Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitää ottaa tehokkaat keinot käyttöön köyhyyden poistamiseksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Näyttää siltä, että puhetta perustulosta jatketaan eilisestä iäisyyteen — tuntuu jopa keinolta, että ollaan muka tekevinään asialle jotain. Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että asia millään tavalla etenisi, vai onko?

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Tällä hetkellä työtön menettää tukensa, jos saa satunnaistuloja, tai jos tulot ovat pieniä, efektiivinen veroprosentti nousee korkeammaksi kuin Wahlroosilla. Kannatan kaikkia toimenpiteitä tuon loukun purkamiseksi, perustulo on yksi niistä.

ulf fallenius

1000 euroa kuussa perustuloa sitten siitä on joku hyöty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Myös vanhempien vastuuta pitäisi pystyä kasvattamaan. Perusturvamme ei todellakaan ole niin pieni etteikö sillä saisi lapsia luokkaretkille tai ostaisi kerran kuussa kympin lahjaa.

Perustulosta olemme samaa mieltä, joskin itse näen sen hyödyttömäksi mikäli muut tukimuodot jäävät edelleen elämään. Siitä tulisi vain uusi hullutus sosiaaliturvasirkukseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sanoisin pikemminkin, että hyvä talouspolitiikka on parasta köyhyyden torjuntaa. Se keskeisin kysymys on, miten saadaan lisää jaettavaa. Jakaminen on sitten jo paljon helpompaa, sillä aina löytyy oksan ottajia, jos on kuusen kaatajia.

Sattui muuten silmään yksi pahemman luokan virhe. Kirjoitit: "Björn Wahlroos sanoi viikonloppuisessa ajankohtaislähetyksessä, että tällä hetkellä peruspäivärahalla elävän ihmisen veroprosentti nousee käytännössä seitsemäänkymmeneen, jos tulot ylittävät sallitun rahamäärän".

Ei peruspäivärahalla elävän ihmisen veroprosentti nouse milloinkaan seitemäänkymmeneen. Marginaaliveroprosentti saattaa ehkä joissain tapauksissa nousta, mutta se on kyllä aivan eri asia. Helsingissä asuvan 12 000 euroa ansaitsevan veroprosentti on suunnilleen 2,5 % ja marginaaliveroprosentti alle 30 %

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ainiin. Opiskelijoilla on tilanteita joissa marginaaliveroprosentti on ääretön. Infinitesimaalinen tulonlisäys vähentää kokonaistuloja peräti 500e. Että siinä sitä on vasta kunnon marginaaliverotusta.

Toimituksen poiminnat