*

Jukka Relander Järkivihreä

Miksi Vanhankaupunginkosken pato kannattaa purkaa?

  • Kuva: Sakke Yrjölä
    Kuva: Sakke Yrjölä

Jätin eilen valtuustoaloitteen, jossa esitin Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista.

 

Padolla on kiistattomia museoarvoja. Helsingin energia, eli Helen, tuottaa sen avulla sähköä omistamassaan museovoimalassa. Voimala on hieno, ja pato on komea. Ymmärrän ihmisiä, jotka ovat kiintyneet yli satavuotiaaseen tiiliseinään, ja sen yli tulva-aikoina ryöpyävään vesiputoukseen. Toisaalta, sama paikka voisi näyttää myös tältä:

 

Padon hyöty on puhtaasti museaalinen ja esteettinen. Sen 0,2 Mw teholla tuottama sähkö ei lämmitä montaakaan taloa eikä valaise kovin pitkää kadunpätkää. Energiataloudellisia esteitä padon purkamiselle ei ole, ja jos palautuva koski kunnostetaan taiten, uskon että esteettiset arvot vain kasvavat.

 

Tärkein syy purkaa pato liittyy kuitenkin Vantaanjoen kaloihin.

 

Lohi ja varsinkin taimen nousevat jokeen suhteellisen hyvin nykyisinkin, sillä ne pääsevät kiipeämään itähaaran kalaportaita esteettä. On totta, että lohikaloja kerääntyy myös länsihaaraan hakkaamaan päätään padon tiiliseinään. Mutta vuosina 2008-09 pro Vantaanjokiyhdistyksen puitteissa toteuttamamme radiokalatutkimus osoitti, että padon alla jurovat kalat osasivat aika hyvin hakeutua kalaportaiden puolelle, vielä senkin jälkeen kun padon edessä oli tuskailtu kolmekin viikkoa.

 

Radiolähettimin varustetut kalat eivät valehtele.

 

Mutta vantaanjoki on ekologisesti poikkeuksellisen rikas joki, veden laadun toistuvista ongelmista huolimatta. Joessa on lohen ja taimenen lisäksi 30 muutakin kalalajia, ja näistä ainakin vimpa, toutain, särki, siika, ankerias ja nahkiainen tekevät merivaelluksia, eivätkä pääse kalaportaiden jyrkkyyden takia nousemaan jokeen. Sinne päässeet ankeriaat menevät kaiken päälle silpuksi voimalan turbiineissa, joista lyhyemmät kalat pääsevät vähemmin vaurioin läpi.

 

Toutain on komea särkikala, joka kasvaa parhaimmillaan jopa kahdeksankiloiseksi jättiläiseksi. Vimpa saavuttaa kilon painon ja on kutuasuisena todella komea. Merivaelluksen tekevä siika kasvaa useampikiloiseksi ja on kalamiesten keskuudessa todella arvostettu saalis. Nahkiaiset ovat eriytisesti porilainen herkku, mutta sopivaa syöttiä voisi ihan yhtä hyvin uittaa myös Helsingin alkuperäisen keskustan läpi virtaavassa koskessa.

 

Kalaston runsastumisen lisäksi myös kalojen lisääntymis- ja elinmahdollisuudet kasvaisivat padon purkamisen myötä. Taimen ja lohi viettävät poikasvaiheensa koskessa. Ilman Vanhankaupunginkosken patoa paikalla olisi satoja metrejä pitkä yhtenäinen koskialue, jonka imu tuntuisi Veräjänmäen Pikkukoskella saakka. Ennallistettuna koskialue moninkertaistaisi virtavesikutuisten kalojen lisääntymismahdollisuudet Helsingin kaupungin vesialueilla.

 

Vanhankaupunginkosken itähaara on myös suosittu virkistyskalastuskohde. Padon purkamisen myötä tuo virkistyskeidas laajenisi noin kymmenekertaiseksi. Jos vedenlaatua saataisiin parannettua, jossain kaukaisessa tulevaisuudessa voisi siintää päivä, jolloin Helsinki olisi kalastusmatkailukohden. Jonne siis oikein matkustettaisiin kalastamaan. Miettikää sitä.

 

Kosken palauttaminen alkuperäiseen asuunsa on tehtävä viisaasti. Pikkukosken uimarannan on voitava toimia jatkossakin. On pidettävä huolta kaloista. Ne tarvitsevat kutusoraikkoja ja suojapaikkoa. Ja ennenkaikkea ne tarvitsevat puhdasta vettä.

 

Aivan yhtä tärkeää on pitää huolta kulttuuriarvoista. Vanhankaupunginkosken miljöö on historiallisesti ainutlaatuinen. Sitä on vapaana kuohuvan kosken ympärillä suojeltava, varjeltava ja kehitettävä. Kosken palauttaminen ei merkitse yhdenkään olemassaolevan rakennuksen purkamista, edes osittain. Pato lähtee, mutta kaikki muu jää.

 

Jos haluat olla mukana palauttamassa Helsingin nimikkokoskea, voit liittyä yhdessä Jasper Pääkkösen kanssa perustamaamme ryhmään:

 

www.facebook.com/groups/Vanhankaupunginkoski/

Vapautetaan Vanhankaupunginkoski

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Matias Härkönen

Varmaan ensimmäisiä kertoja kun olen jostain samaa mieltä Vihreiden kanssa. Kiitokset Jasperille, jonka maahantuomaa elokuvaa olin katsomassa R&A festivaaleilla. Viimeistään tuolloin vakuutuin idean kannattavudesta.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Ilman Jasperia tätä aloitetta ei olisi kannattanut tehdä.

Matias Härkönen

Samaa mieltä. Huomasin myös muutama ilta sitten maikkarin uutisissa, miten voimalayhtiötkin olivat kovin suopeita kalaportaiden rakentamiseen. Kun vastassa on Jasperin tapainen hyvämaineinen julkkis joka harrastaa intohimoisesti kalastusta, ei varmasti kannata ainakaan julkisuudessa alkaa vastustamaan hankkeita. Sen häviää varmasti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei,

Kommentoisin hieman valtuustolle esittämääsi aloitetta VKK:n padon purkamisasiassa.

Onko aloitteen pohjaksi tehty riittäviä tutkimuksia, eli onko kuultu asiantuntijaelimiä siitä, minkälaiseen uomaan ennallistettu Helsingfors asettuu. Oma käsitykseni on, että tuleva kuohuva koski ei toteudu, jopa kahden kilometrin matkalle, niinkuin on oletettu.

Vantaanjoen uoma / maa-aineksen profiili vaihtelevat ja virtausnopeus on myös muuttuva. Joki on ajan saatossa muodostanut altaita, syvänteitä ja matalikkoja, kiviä ym. jotka osaltaan reguloivat virtausta. Vantaanjoen koko matkalla, maa-aineksen profiilin muutokset voivat siis olla hyvinkin dramaattiset ja vedellä on sellainen ominaisuus, että se asettuu vatupassiin.

Kun pato puretaan (riippumatta miten), vesimassa vapautuu sitä nopeammin, mitä jyrkempi laskukulma on. Suurin laskukulma asettuu VKK:n kohdalle, jolloin vesimassan palautuessa vapaaseen virtaukseen, sen pinta laskee olellisesti ja virtaama pahimmassa tapauksessa voi tyrehtyä kokonaan. Lopulta yläjuoksulle jää vettä vain syvänteisiin ja altaisiin kuivina kausina.

Oletetun kahden km:n matkalla, koskessa oleva vesimassa kyllä säilyy (ellei ole kuivunut), mutta pinnankorkeus vähenee ja haihtuminen lisääntyy, koska korvausvettä ei ole. Joen vesimassa ja sen virtaama on keskimäärin vakio, tietyllä marginaalilla. Mitä ylemmäksi jokiuomaa menemme, sitä matalampaa vesi on ja lopulta joen latvat saattavat kuivua.

Padotuksen merkitys on juuri hidastaa veden virtausta ja se toimii samalla vedenpinnan säätelijänä (varsinkin kuivina aikoina).

Vaikka luonnolla itsellään onkin kyky palauttaa itseään patoa purettaessa, palautuminen ei koskaan asetu samoihin uomiin.

Mielestäni, padon purkamiselle ei ole riittäviä perusteita.

Kun kalataloutta halutaan kehittää ja edistää, sen luonnonmukaistamista on yhtä vaikeaa mieltää, kuin VKK:n padon purkamista. Biodiversiteetti voi päinvastoin kärsiä.

Rakentavasti AK.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei,

Kommentoisin hieman valtuustolle esittämääsi aloitetta VKK:n padon purkamisasiassa.

Onko aloitteen pohjaksi tehty riittäviä tutkimuksia, eli onko kuultu asiantuntijaelimiä siitä, minkälaiseen uomaan ennallistettu Helsingfors asettuu. Oma käsitykseni on, että tuleva kuohuva koski ei toteudu, jopa kahden kilometrin matkalle, niinkuin on oletettu.

Vantaanjoen uoma / maa-aineksen profiili vaihtelevat ja virtausnopeus on myös muuttuva. Joki on ajan saatossa muodostanut altaita, syvänteitä ja matalikkoja, kiviä ym. jotka osaltaan reguloivat virtausta. Vantaanjoen koko matkalla, maa-aineksen profiilin muutokset voivat siis olla hyvinkin dramaattiset ja vedellä on sellainen ominaisuus, että se asettuu vatupassiin.

Kun pato puretaan (riippumatta miten), vesimassa vapautuu sitä nopeammin, mitä jyrkempi laskukulma on. Suurin laskukulma asettuu VKK:n kohdalle, jolloin vesimassan palautuessa vapaaseen virtaukseen, sen pinta laskee olellisesti ja virtaama pahimmassa tapauksessa voi tyrehtyä kokonaan. Lopulta yläjuoksulle jää vettä vain syvänteisiin ja altaisiin kuivina kausina.

Oletetun kahden km:n matkalla, koskessa oleva vesimassa kyllä säilyy (ellei ole kuivunut), mutta pinnankorkeus vähenee ja haihtuminen lisääntyy, koska korvausvettä ei ole. Joen vesimassa ja sen virtaama on keskimäärin vakio, tietyllä marginaalilla. Mitä ylemmäksi jokiuomaa menemme, sitä matalampaa vesi on ja lopulta joen latvat saattavat kuivua.

Padotuksen merkitys on juuri hidastaa veden virtausta ja se toimii samalla vedenpinnan säätelijänä (varsinkin kuivina aikoina).

Vaikka luonnolla itsellään onkin kyky palauttaa itseään patoa purettaessa, palautuminen ei koskaan asetu samoihin uomiin.

Mielestäni, padon purkamiselle ei ole riittäviä perusteita.

Kun kalataloutta halutaan kehittää ja edistää, sen luonnonmukaistamista on yhtä vaikeaa mieltää, kuin VKK:n padon purkamista. Biodiversiteetti voi päinvastoin kärsiä.

Rakentavasti AK.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius

Kaikelle on aikansa, nyt aika on tullut purkaa näitä ihmiselle turhia mutta luonnolle erittäin haitallisia patoja. Suomessa on reilut 200 sähköä tuottavaa patoa joista maksimissaan 150:llä on jotain merkitystä energiantuotannossa. Niiden suhteen oikea ratkaisu on tehdä toimivat kalatiet ja edistää muutenkin vaelluskalojen elinmahdollisuuksia (vesivoimayhtiöt ovat tätä vastuuta onnistuneesti pakoilleetkin vasta 70 vuotta).
Loput - 90? on täysin merkityksettömiä energiantuotannon kannalta. Niiden purkaminen ja vesiluonnon ennallistaminen on erittäin perusteltua.

Näiden lisäksi meillä on parisentuhatta muuta patoa/vaellusestettä jotka katkaisevat vaelluskalojen nousun, tai ainakin haittaavat sitä. Niistä jokainen on vähintään purkamisen harkinnan arvoinen.

Aloittamalla kohteesta joka palauttaisi kosken josta pääkaupunkimme on saanut nimensä annettaisiin selvä ja tuntuva lähtölaukaus erittäin kestävälle toiminnalle joka tulevaisuudessa tullaan muistamaan vain hyvällä.
Free Helsingfors! FreeVKK!

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Voisiko tuosta laatia ihan virallisen adressin?

En kuulu facebookiin, eikä moni muukaan, joten kannattamisen arvoinen idea ei saa kaikkien ääniä facebookin kautta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Oikein hienoa. Vielä kun saisi Riihimäen ja Hyvinkään jätevedet kuriin, niin joki nousisi Uudenmaan helmeksi.

Vantaanjoen vesistössä on meneillään muitakin erittäin positiivisia patojen purku- tai ohitushankkeita. Näyttää mahdolliselta, että Tikkurilan kohdalla Keranvanjoen oleva pato puretaan.

Kellokosken padon ohittaminen pohjapadon ja luontaisen uuden jokiuoman kautta odottelee pikaista aloittamista. Toimenpidelupa alkaa mennä umpeen parin vuoden kuluessa, eikä ole järkeä aloittaa luvitusprosessia alusta. Tämän jälkeen Vantaanjoen suurin sivuhaara Keravanjoki olisi auki Haarajoen yksityispatoa lukuunottamatta Hyvinkäälle saakka.

Tuusulanjoen yläpäässä olevan pienen säännöstelypadon vaihto pohjapadoksi olisi myös merkittävä ekoteko. Siinä ei ole edes turbiinia, joiten kyse on pikkurahoita ja viitseliäisyydestä. Silloin vaelluskalat voisivat nousta Rusutjärvelle saakka.

Sivistys saavuttaa Suomen ehkä vielä minun elinaikana.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Jätevesien lisäksi maatalous aiheuttaa isoja ongelmia. Sieltä tulee typpeä, fosforia ja kutusorakot tukkivaa kiintoainesta.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Vielä kun saataisiin pohjoiset kalatiet kuntoon ja luonnonlohi ja muut vaelluskalat lisääntymään entisillä paikoillaan. Se varmasti olisi hieno lisäarvo Lapin ihmisille sekä turisteille.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Hyvä ehdotus, onko teillä myös rahoituslaskelmat siitä miten muutostyö rahoitetaan?

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Tuo on tavallaan relevantti kysymys. Samalla tavalla relevantti kysymys on "miksi Helsingin kaupunki käyttää rahaa Suomenlinnan liikenteeseen, vaikka kaupungin kouluissa ei saa riittävästi lihaa joka päivä". Tms. Siis Suomenlinnan linnoitus on valtava rahareikä kaupungille, mutta siitä huolimatta sitä pidetään yllä. Tuottolaskelman sekä Suomenlinnan että Vanhankaupungin kosken hylkäämiseksi pystyy tekemään tunnissa, ja toisen mokoman niiden supersuojelemiseksi. Omasta puolestani olen vastustanut helsinkiläisenä nykyistä Kansallisoopperaa vuodesta 1986, mutta kyllä silläkin ansionsa on.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vedenpinnan korkeintaan muutaman metrin nostamiseen tarkoitetut matalat padot voisi tosiaan toteuttaa myös nostamalla itse koskea,
tällöin kalat voisivat nousta täysin luonnollisesti ja koski"pato" itsessään tarjoaa patoputousta paremman elinympäristön monelle lajille.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Luin juuri Antti Koskelan blogin kokouksesta, jossa yksityistettiin osa Palmiaa. Vihreät kannattivat tätä niukasti voittanutta esitystä - ja saivat palkinnoksi Osmo Soininvaaralle hyvän eläkeviran.

Jukka Relander haluaa ilmeisesti unohtaa perusteellisesti tuon kiusallisen kokouksen ja sen äänestyksen ja kirjoittaa sitten hämäykseksi blogin näin ihmeellisestä aiheesta - ja saa sen vieläpä "etusivulle", karuselliin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuon padon purkaminen on merkittävämpi ja pitkäkestoisempi Vihreä hanke kuin yksikään muu Helsingin poliitikkojen toimenpide tällä valtuustokaudella. Vaikutusaluetta on Riihimäelle saakka. Jos nykyrakentamisella tuotettu kaupunkikirjasto kestää enintään 150 vuotta, niin vapautettu koski toimii vähintään seuraavat parituhatta vuotta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Olen eri mieltä ja perustelen asiani seuraavasti. Usein kesällä vantaan joki on niin alhaalla että tuosta "padon" kohdalta ei vesi juurikaan virtaa. Joten "padon purkaminen laskisi vantaanjoen pintaa huomattavasti, saattaisi jopa näivettää sen puroksi pahimpina kuivuusaikoina. Tästä kärsisivät pikkukosken uimaranta, samoin kuin joen varren muutkin uimarannat. Myös kalat kärsisivät, kun joenpinta laskisi puron mittaiseksi!

Tosin pahimpina tulva-aikoina "padon" purkaminen saattaisi ehkäistä tulvia, mutta hyöty ei korvaisi haittoja jotka aiheutuisivat kuivempina aikoina!

Käyttäjän GaiusSteri kuva
Gaius Säteri

Vanhankaupungin voimalaitos on historiallinen kokonaisuus, eikä sitä pidä muuttaa. Pato toimii myös vedenkorkeuden säätelijänä ja mahdollistaa Pikkukosken uimarannan toiminnan.

Padon purkaminen vain sen vuoksi, että jokeen saataisiin uusia kalalajeja, ei ole järkevää. Miksi pitäisi lisätä uusia kaloja urheilukalastajien kidutettaviksi?

Urheilukalastus on syytä lopettaa tai ainakaan sitä ei ole syytä edistää. Ihmetelen, että kukaan vihreistä kannattaa kalojen kiduttamiseen perustuvaa ajanvietettä.

Kaloja varten on olemassa koskihaara ja jos jotkut kalat eivät siitä pääse ylös, niin koskea voidaan aina kehittää.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Padon purkaminen vain sen vuoksi, että jokeen saataisiin uusia kalalajeja, ei ole järkevää. Miksi pitäisi lisätä uusia kaloja urheilukalastajien kidutettaviksi?"

Tarkoitus olisi että kalat pääsevät nousemaan vanhoille lisääntymisalueilleen. Ja siten vahvistaa kalakantaa Itämeressä. Sitä kautta se hyödyttää ammattikalastajia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Turbiini olisi hyvä poistaa pelkästään sen takia, että se pätkii kutureissulle lähtevät ankeriaat. Padon purkamisen vuoksi ei joen vedenkorkeutta tarvitse muuttaa. Kosken niska muodostaa pohjapadon ja nykyinen pystysuora seinä korvautuu pidemmällä ylämäellä.

Käyttäjän GaiusSteri kuva
Gaius Säteri

Turbiinia tuskin tarvitsee poistaa, riittää, että sen käyttö sähköntuotantoon lopetetaan kalavaellusten ajaksi ja vesi ohjataan sen ohi.

Pystysuoraa patoa voisi pikemminkin korottaa sen verran, että ainakin vähäisen virtaaman vesi kulkisi kosken kautta. Jos koski on liian jyrkkä, niin sitä voi aina muokata kaloille sopivammaksi.

Joillekin tuntuu olevan periaatekysymys kaiken vesivoimatuotannon jälkien hävittäminen.

Eläimiä kiduttavan kalastuksen laajentaminen Vantaan vesistössä ei ole kannatettava ajatus.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #18

Tarkoitus on esimerkiksi lisätä erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymismahdollisuuksia.

Toisaalta Vantaanjoesta saisi Kymijoen kaltaisen lohijoen keskelle ruuhka-Suomea.

Valtuustoaloitteen toiveena on vahingoittaa mahdollisimman vähän alueen museoarvoja. Toimivan kosken rakentaminen museoarvot säilyttäen on tietysti selvästi kalliimpaa kuin padon hävittäminen kokonaan.

Kalojen "kiduttaminen" on enimmäkseen höpöjuttuja. Kalojen tuntohermojen määrä ei nykytiedon valossa riitä kivun ja kärsimyksen välittämiseen aivoihin. Jos kiduttaminen tutkimustiedosta huolimatta ahdistaa, niin kannattaa vastustaa massiivista "kidutusta" kuten troolausta tai verkkokalastusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

Kyllä,

Jos turbiini / turbiinit toimivat hydrostaattisen paineen avulla (vesimassan paine pyörittää turbiinien lapoja), jolloin turbiinien suulle syntyy kierteistä imua, se voidaan estää valmistamalla erikous-seinämä turbiinien eteen. Tässä yhteydessä on ehkä turhaa mennä rakenteen detaljeihin, mutta periaate on se, että seinämä estää kalojen ym. eliöden pääsyn turbiineille, säilyttäen hydrostaattisen paineen. Tällöin ei tarvitsisi lopettaa sähköntuotantoa.

Vesivoima, -tuulivoima, -aaltovoima jne, ovat hyödyllisiä energialähteitä, joita pitäisi edelleen kehittää ja hyödyntää sopivissa mittasuhteissa, yhä enemmn luontoa (kaikki elämä mukaanlukien) säästämällä. Tämä jos jokin, olisi ekologisesti kestävää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei,

Olen samoilla linjoilla, ettei patoa tulisi purkaa. Urheilukalastusta en myöskään hyväksy missään muodoissa. On sanomattakin selvää, että urheilukalastus aiheuttaa kaloille kärsimystä, vaikka se tieteellisesti olisi todistettu toisin. Sekin on jo eettisesti arvelluttavaa, että tehdään tutkimusta kalojen kärsimysvasteista, urheilukalastuksen nimeen.

Olet myös oikeassa, että itäistä koskihaaraa on mahdollista kehittää, päinvastoin kuin patoa purkamalla, sitä korottamalla. Näin itäiseen haaraan saadaan enemmän virtausta ja jos itäinen haara on liian jyrkkä, jolloin virtaus on liian voimakas, luonnon kiviä virtausta hidastamaan.

Käyttäjän MattiTaneliVilhunen kuva
Matti Vilhunen

Jos tälläistä purkuhanketta puolustellaan kalojen nousun parantamisella, olisi kai järkevää ensin odottaa selvitystä tänävuonna asennetun kalojen ultraääni laskurin tuloksista. Tiedettäisiin täten miten itähaaran kunnostettu kalatie toimii.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Toimii verrattuna mihin? Potentiaaliinsa nähden joen merilohen ja siian poikastuotannon määrä on todella surkea. Meritaimen on lisääntynyt kutupaikkojen kunnostusten ja mätirasiaistutsten vuoksi jonkin verran paremmin. Pato on iso ongelma kalastolle, eikä se tosiasia mihinkään jahkailemalla muutu.

Käyttäjän MattiTaneliVilhunen kuva
Matti Vilhunen

Tuo on ihan hyvä kysymys ihan kummalta tahansa kantilta/kannalta katsottuna. Kalatien tarkoitus kai on olla nimensä mukaisesti kalatie joka turvaisi vaelluskalan nousun ja sitämyöden myöskin lisääntymisen latvasesissä, eikö? Jos kalatie toimii tarkoituksen mukaisesti niin onko tarvetta purkamiselle? Tästä kai tässä keskustelussa on kyse, ainakin niin olen ymmärtänyt.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #22

Vanhankaupunginkoskella ei ole kalatietä. Kalatie VKKlta purettiin jo 1997, se kunnostettiin siitä luonnonuomaksi.

Kalat eivät nouse siitä, pl lohi ja taimen, juuri ollenkaan. Vimpa, ankerias, nahkiainen, siika ym. ei pääse ylös.
Lohi ja taimenkin vain osittain, osaa putouksen puolen virtaama houkuttelee niin paljon enemmän, että ne menevät sille puolelle ja hyppivät kiveä vasten kunnes kuolevat, revitään kyljestä isoilla koukuilla salakalastajien toimesta tai löytävät itähaaran.

Padon korotus on muuten ihan hyvä idea, mutta itähaara ei kestä sitä. Se on liian pieni ja sen rakenne hukkuu vesimassan alle, ts. vesi tulee voimalla kaiken yli tehden uomasta rännin ja sitten kala ei nouse muuta kuin matalalla vedellä.
Itähaaraa ei myöskään voi loiventaa, koska se on kalliota ja sen alla on kaukolämpötunneli/putkia. Tuotakin tehdessä pelättiin jo romahdusta.

Vantaanjoen kalojen vaellusaika on helmikuusta joulu-tammikuuhun. Keväällä lähtevät vaellus-smoltit liikenteeseen ja kuolevat turbiiniin suureksi osaksi. Heti tulvan laskeuduttua taimen aloittaa nousun joka jatkuu lokakuulle. Huippunousu on heinä-lokakuu. Lohi tulee heinäkuussa ja lopettaa lokakuussa.
Kuteneet lohet ja taimenet tulevat joesta alas joulu-tammikuussa, osan jäädessä jokeen ja valuen alas "talvikkoina" keväällä. Tähän kun lisätään Vimpan vaellus touko-heinäkuussa. Nahkiaisen vaellus keväällä ja syksyllä sekä ankeriaan vaellukset, niin huomataan että koko ajan olisi kala liikkeessä.

Ongelma on kumminkin pahin alas-vaelluksen osalta. Smoltit silppuuntuu, ankeriaat tulevat vaaksaan pätkinä turbiinista ja putouksen puolelta tulevat talvikot saa vaan niin paljon hittiä tullessaan, että keväällä kyllä raatoja etsivä löytää. Tähän ei mikään kalatie tule koskaan auttamaan, vaan ne pitää ohjata/kerätä pois ennen pturbiinia.

Kalatiet on muutenkin aika suurta viherpesua esim. em. mainitun seikan johdosta. Toinen asia mikä kalaportaita kiusaa, on se, että vaikka toimiva rakennetaan, niin voimayhtiöt eivät halua päästää sinne vettä. Koska se on energiantuotannosta pois.

Turbiinin liiasta käyttämisestä VKKta ei voi syyttää ja hatunnosto heille siitä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kuntalaisena olen ollut huolissani julkisuudessa käydystä keskustelusta, Vanhankaupunginkosken padon purkamisasiassa. Aloite padon purkamisesta on edennyt Helsingin valtuustolle Jasper Pääkkösen ja Jukka Relanderin toimesta.

Vanhankaupunginkosken padon purkamiselle, ei ole riittävän järkeviä perusteita!

Ensiksi, sen sijaan että pato purettaisiin, sitä tulisi korottaa järkevissä mittasuhteissa. Näin saataisiin itäiseen jokiuomaan enemmän virtausta.

Virtauksen lisäämiseksi, kalaportaat pitäisi purkaa kokonaan ja saattaa itäinen jokiuoma mahdollisimman luonnonmukaiseksi, jotta koskikalat pääsisivät kutupaikoilleen. Näin myös vältyttäisiin mahdollisilta tulvilta yläjuoksulla ja toisaalta, estettäisiin sedimenttien irtoaminen siinä tapauksessa, jos pato purettaisiin (vesimassojen oleellisesti kasvava vapaa virtaus / aikayksikkö).

Nykyinen pato edustaa myös Vantaanjoen virtauksen regulointia, jottei kuivina kausina joen pinta pääsisi laskemaan ratkaisevasti.

Vesivoimalan sähköntuotantoa voisi hyödyntää (ei purkaa) niin, että sitä käytettäisiin enemmän paikallisesti, luomalla uusia innovaatioita vanhoihin tiloihin (modifiointi). Välillisesti yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Valoshow / MentalFidness -työpaja tms, jota ihmiset voisivat käyttää. Mielikuvitus on vapaa.

Turbiinien eteen voisi suunnitella kala / -nahkiais esteet, normaalia insinööri ajattelua hyväksi käyttäen. Sen ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

Yleisesti, pitäisi kehittää koko alueen infrastruktuuria vanhaa säilyttämällä ja sopivasti uutta lisäämällä. Näin saisimme tuoretta ilmettä koko miljööseen ja houkuttelevuutta virkistystoimintaan. Oli sitten kysymyksessä kalastus, tai padon / putouksen tuottama visuaalinen ja jopa mentaalinen hyöty, niin myös samalla voisimme nauttia erinäisistä työpajoista.

Ne kaikki, jotka käyttävät aluetta virkistystoimintaan omalla tavallaan, olisivat tyytyväisiä.

Näkisin että Museovirasto ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto, sekä Helsingin Energia puoltavat aloitetta.

Jos haluamme purkaa em. padon, silloin tulisi purkaa kaikki padot koko maasta, jotka eivät tuota riittävästi energiaa ja jotka aiheuttavat kalakuolemia ja tai ympäristöhaittoja jne. Silloin kysymyksessä on jo paljon laajempi poliittinen ja ympäristöllinen kannanotto, jolla on huomattavasti suurempi ja efektiivisempi vaikutus.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Voi voi...

Padon korotus tuo lisää vettä pieneen haaraan, joka joskus on tarpeen, joskus liikaa.

Kyse on kulmista. Itä-haaraa ei saa loivemmaksi, koska siellä on peruskallio vastassa ja sen alla menee putkia. Viime kunnostuksessa se laitettiin niin alas, kuin sen voi. Luonnontilassakaan se ei tuon loivempi ole ollut vaan pää-uoma oli se loivempi nousu-uoma.
Nykytilanteen jyrkästä kulmasta johtuen heikommat kalat kuten Vimpa, siika, nahkiainen, eivät nouse sen jyrkkyyden takia, liikaa könkäitä. Siika kärsii vielä nousuajan kylmästä vedestä, joka tekee siitä heikomman, kuin se on.

Vantaanjoki on reguloinut itseään tuhansia, miljoonia vuosia. Se ei ihmis-patoa kaipaa.

Turbiinien edessä on sihti ja välppä. Se ei auta, koska siitä ei voi tehdä tarpeeksi tiheäsilmäistä. Joen mukana tulee niin paljon pskaa, että semmoiset menee tukkoon heti. Joku hieno koneellinen ratkaisu joo, VKKn 36000€n vuosituotolla sen takaisinmaksu veisi kymmeniä vuosia. Järjetöntä jonkun kulttuurin takia.

Työpajoista??? Ei ne mitään patoa tarvitse.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kalojen ym. pelastamiseksi (silppoutumiset), tulisi vielä kehittää 2000 -luvun modernia, kehittynyttä teknologiaa. Siinäkin olisi yksi työtilaus ja innovointikohde.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyvää lauantai päivää. Totta on, että padon korotus tuo vesimassaa lisää itähaaraan ja se tuo sitä enemmän, mitä suurempi padon korotus on ja sitä vähemmän, mitä pienempi korotus on. Kokonaisvesimassa joka yläjuoksulta tulee, se myös vaihtelee riippuen sadekausista / kuivuudesta. Tämä yhtälö kertoo siitä, että jos Vanhankaupunginkosken kohdalla ei olisi patoa, tällä nimenomaisella kohdalla regulointi ei toimisi, jolloin veden kokonaisvirtaama kasvaisi ratkaisevasti. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että kuivina kausina itähaara kuivuisi kokonaan ja länsihaaran virtaama vähenisi ratkaisevati.

Toisaalta, on mahdottomuus ottaa huomioon koko Vantaanjoen pituudelta sen korkeusprofiilia, jotta kykenisimme määrittelemään kokonaisreguloinnin ja virtausnopeuden suhdetta koko matkalla, siksi on hyvä pitäytyä vain Vanhankaupunginkosken kohdalla.

Itähaaran korkeuskulma vaikuttaa myös veden virtausnopeuteen ja jos se nykyisellään on liian jyrkkä ja jos sen perusta on kalliota, -semminkin jos sen alla kulkee lämpöputkia, ruoppaaminen on tietenkin unohdettava. Jyrkkyyden loiventaminen voidaan suhteellisen helposti ratkaista, lisäämällä virtauksen regulointia, asettamalla esim. luonnonkiviä vesireitille. Tässäkin kohtaa mielikuvitus on vapaa.

Kun mainitsin edellä 2000 -luvun teknologian, ei se välttämättä ole pelkästään koneellinen ratkaisu kalojen pelastamiseksi. Elämme tosiaankin pitkälle 2000-lukua ja avarusaikaa, niin eikö silloin olisi korkea aika myös soveltaa tietämystä kalojen ym. vesieliöiden pelastamiseksi mm. turbiinineilta, saasteilta ja vesistöihin surutta työnnetyiltä myrkyiltä.

Se mitä tulee em. työpajoihin, ne saattavat tarvita energiaa, eli sähköä ja sen ne saavat nykyisestä vesivoimalasta paikallisti, ilman sähkönsiirtomaksuja. Jos vomala tuottaa nykyisellään 0,2MW + padon korotus, se nousee suhteessa vesimassan kasvuun. Tätä energiaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Tässäkin suhteessa mielikuvitus on vapaa.

Alueen virkistystoimintaa tulisi kehittää ei pelkästään kalastuksen ja kalojen ym. eliölajien pelastamiseksi, vaan myös meidän kaikkien, jotka haluavat eri tavoin nauttia paikallisesta luonnosta. Ja kuten edellä mainitsin, nämä kysymykset ovat mittasuhteiltaan vain osa valtakunnallista kannanottoa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Edelleen vaikka virtausnopeutta saataisiin pienennettyä, niin pudotuskorkeus jää lyhyelle matkalle, se tarkoittaa kynnyksiä, joista semmoinen kala joka ei hyppää, ei pääse ylös + kylmän veden aiheuttamat ongelmat siihen.

Jos johonkin vesi pääsee, niin sinne pääsee kalakin, näin se vaan tuppaa olemaan. Pitäisi tosiaan olla Star Trekin vaiheiset, että ne voitaisiin sädettää muualle. :)

Padon korotus metrillä on museo-ja kulttuuriteknisesti sama juttu kuin sen poistaminen. Siinä vaiheessa kun siihen kosketaan kummin päin vaan, se lakkaa olemasta juuri se kulttuuripato, jota museot suojelee.

Alkuperäisen kosken palauttaminen toisi paljon erilaisia lintuja, mm kahlaajia, nisäkkäitä mm. saukkoja, kaloja ja hyönteisiä.

Melojat tykkäisi, biodiversiteetti kasvaisi, ilma puhdistuisi, kävely ja ulkoilu lisääntyisi.

Padon korotus metrillä ei laitoksen tehoa juurikaan nostaisi, nykyisellään jos museolla on tuhatkunta 40Wn lamppua, niin juurikin sähkö riittää niihin. Montaa 2kWn työkalua pato ei jaksa pyörittää koskaan.

Vesivoima on yleisestikin yksi huonoimmista tavoista tehdä sähköä. Vaikutukset rakentamisvaiheessa luontoon on suuret. Kalat, koskifauna, luonnollinen suodatus, yleinen diversiteetti kärsii niin paljon ja sukupuuton uhasta kärsii patojen takia muitakin lajeja kuin kalat.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kysymys kuuluu eli mennäkseni detaljeihin:

Onko Vanhankaupunginkosken pudotuskorkeutta itäisessä haarassa empiirisesti tutkittu ja millä matkalla ja minkäsuuruisista kynnyksistä on kysymys?

Tarkoitan noin lyhyesti, että minkälainen on korkeusprofiili ks. kohdassa silloin, kun siihen on asetettu esim. sopivan kokoisia kiviä, sopivin välein ja jos vesimassa kattaa kivien korkeusprofiilista esim. 50%? Eikö silloin voisi olettaa, että sellaisetkin kalat jotka eivät hyppää, pääsevät helposti nousemaan kivistä muodostuvuen suvantojen kautta.

Ymmärtäisin myös, että pintavedet riippumatta vuodenajoista ja oli sitten käytössä modifioitu itähaaran koski tai puretun padon seurauksena syntyvä koski, ne ovat lämpötiloiltaan samat. Kylmän veden ongelmaa ei siis ole olemassa, olettaen että vesimassan profiili on jotakuinkin sama.

Totta on, että sinne minne vesi pääsee, pääsee kalatkin. Mutta visiossani oleva"erikois-seinämä" estää kalojen pääsyn turbiineille, kuitenkin säilyttäen hydrostaattisen paineen jota turbiinit tarvitsevat, joten "Star Trekin vaiheisia" ei tarvita. Ne jääköön nuorempien fantasioiksi:)

En ota sen enempää kantaa siihen, onko padon / putouksen korottamisella tai sen purkamisella enemmän tai vähemmän museaalista ja tai kultturellista vähä- tai lisäarvoa, se kai lienee sama asia. Tärkeämpi kysymys minun mielestäni on putouksen visuaalinen ja mentaalinen ja jopa emotiaalinen merkitys.

Jos alkuperäinen Helsingfors vapautetaan, onko takeita siitä, että "uusi" Helsingfors on samanlainen vuolaasti virtaava koski, kuin ammoisina aikoina? Onko takeita siitä, että vesieliöt lisääntyvät jos koski ei saavutakkaan entisenlaista loistoaan? Miten käy Pikkukosken uimalan? Entä yläjuoksulla olevat sedimentit ja penkereet?

Vuosien saatossa Vantaanjoen vesiuomat ja maa-aineksen profiili ovat muovautuneet kokonaisvirtaaman ollessa tunnettu ja virtaavan veden määrä on pysynyt vakiona tietyllä marginaalilla. Jos pato puretaan, veden virtaama lisääntyy ja pinta laskee ratkaisevasti, varsinkin kuivina kausina. Pahimmassa tapauksessa voi mennä vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennenkuin joen maa-aineksen profiili asettuu uusiin muotoihin ja veden virtaus sen mukana ns. luonnolliseen tilaan. Miten siis käy bioversiteetille ja myös minulle tärkeille kaloille ym. eliöille?

Vesivoimalan teho on 0,2MW / altaan tilavuudelta vettä ja jos patoa nostetaan esim. 1 m: llä, se tuo jo ratkaisevasti enemmän lisätehoa. Tämä tehonlisäys on kuitenkin lisätehoa.

Se mitä olen tarkoittanut työpajatoiminnoilla, on enemmänkin aivoriihitoimintaa, johon liittyy tietotekniikan hyödyntäminen ja mentaaliset toiminnot ylipäätään. Tietotekniikka tarvitsee energiaa, eli sähköä, jota voitaisiin hyödyntää paikallisesti, ilman siirtomaksuja.

Tämä aivoriihitoiminta voisi sisältää myös luonnonsuojeluteemoja ja tulevaisuuden visioita.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että vesivoima (rakennusvaiheessa) aiheuttaa yleisen diversiteetin huononemista. Kuitenkin, kaikki voimalatyypit aiheuttavat ympäristölle haittoja enemmän tai vähemmän. Vantaankosken vesivoimala on aiheuttanut ympäristöhaitat jo 1800 -luvun vaihteessa, eli efektiivisesti haitat tänä päivänä liittyvät vain kalatalouteen.

Valtakunnallisesti, tilanne on toinen. Jos haluamme kalatalouden elpyvän ja kehittyvän koko maassa (ei missään tapauksessa urheilukalastuksen), minun mielestäni Vantaankosken padon purkaminen ei ole silloin relevanttia. Purkamisella on enemmänkin energiapoliittinen vaikutus ja Vanhankaupunginkosken padon purkaminen on silloin ennakkotapaus.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #31

On, tulvasuunnittelu 1965, Hkin geologian instituutti. Uoma on arvioitu geoteknisen instituutin avulla 1984 ja Reidar Grangen kalatien valmisteluilla 1986. Pöyryn Maa ja Vesi kartoitti kosken vuonna 1998.
82 metriä on pituus ja pudotusta siinä 6,1 metriä. Suurin osa pudotuksesta jää lyhyelle matkalle. Nykyäänkään tuossa itähaarassa ei kivet pysy, vaikka ne on kiinni toisissaan ranteenpaksuisilla betoniraudoilla ja betonilla.

Nyt viime kesänä pohja on kaikuluodattu, se on erittäin kova pohja(ei siis sedimenttiä juurikaan): Vaikutus ulottuu enitään Ruutinkoskelle asti, todennäköisesti ei sinnekkään asti. Pikkukosken ei käy kuinkaan, siinä on nyt 11 metriä vettä. Hiekkaa voi joutua ajaa alemmaksi, mutta ei muuta.
Kun vesi lasketaan hitaasti alas, niin sedimenttienkin liikkellelähtö ylempää on vähäisempää.

Se minkälainen koski tuolta paljastuu on siitä kiinni, onko sitä ruopattu esim. uittoa varten. Ja saahan sen kunnostettua alkuperäistä vastaavaksi.

Jos jonkun keinon joku keksii kuinka smoltit saa elävänä turbiinien läpi, hänelle voin ennustaa jonkinastista varallisuutta tulevaisuudessa. Ongelma on maailmanlaajuinen ja useamman voimalan joessa kuolleisuus on melkein 100%.

Padon purkamisessa olisi energiapoliittinen merkitys, jos kysessä olisi joku Isohaara tai Harjavalta. Nyt kun kysessä on lähinnä isoa aurinkovoimalaa vastaava nappikauppa, niin energiapoliittinen polku ei sinne johda.

Tärkein kysymys on tosiaan visuaalinen, emotionaalinen ja mentaalinen arvo. Me ihmiset ollaan toiminnallamme vahingoitettu luontoa ja sen korjaaminen ja ennallistaminen tuo juurikin noita asioita.
Mikään ei ole hienompaa kuin nähdä, että me ihmisetkin pystymme korjaamaan aiheuttamamme vahingon. Itsekkyys kun kuuluu luonteenpiirteisiimme ja on kiva huomata, että ajat muuttuu ja epäitsekkyys vahinkojen koraamiseksi nostaa päätään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

Huomenta. Olisi mielenkiintoista nähdä nämä em. tutkimukset. Ovatko ne julkisia dokumentteja?

Itäisen haaran pituus on siis n. 82m, ja korkeutta tällä matkalla on 6.1m. Keskimääräinen laskukulma on siis olematon 0,07°. Olisi myös mielenkiintoista tietää, mille osalle suurin laskukulma muodostuu ja kuinka suuri se on?

Kivet irtoavat ja liikkuvat enimmäkseen roudan ja jäätymisen myötä, riipumatta siitä, minkä vahvuisella raudoituksella ja tai betonilla ne ovat kiinni vain toisissaan. Kivet tulisi ankkuroida kallioon. Kivien ei myöskään tarvise olla suhteettoman suuria (pienempi kokonaismassa), varsinkaan loivemmilla osuuksilla. Peruskallion muotoja voi myös käyttää hyväkseen kiviä ankkuroitaessa. Noin yleisesti, tekniikka olisi ns. täsmärakentamista, kivi-kiveltä. On myös huomioitava kiven laatu, joka kestää jään ja roudan vaikutukset.

Toisaalta, sama jään ja roudan vaikutus liikuttaa padon purkamisen jälkeen "uutta" Helsingfors kivimassaa, vaikkakin ne ovat kiinni pohjamudassa. Se kuinka hyvin kivet ankkurodaan itäisen haaran peruskallioon, referenssiksi voidaan ottaa pohjamudan kyky sitoa kiviainesta (kesäisin ei sido juuri ollenkaan, roudan aikaan tehokkaammin). "Uuden" Helsinfors kosken oletettu pituus / kiviainekseen ja kosken laskukulma tietenkin vaikuttavat.

Pikkukoskessa on siis vettä 11m syvyydelta. Jos pato puretaan, juoksuttaako Pikkukoskessa oleva vesi Vantaanjoen virtausta padon purkamisen jälkeen? Todennöisesti vain hetken, kunnes pinnankorkeus asettuu. Silloin ns. korvausvesi tyrehtyy ja Pikkukosken uimala säästynee. Mutta Pikkukosken vesikapasiteetilla (syvyydeltä vettä) ei siis ole ratkaisevaa merkitystä. Kokonaisuudessaan Vantaanjoen virtaamalla on sensijaan paljon suurempi merkitys.

Onko smolttien mentävä välttämättä turbiinien läpi, jos on olemassa erikois-seinämä, joka sen estää. Siihen riittää silloin avoin "ohituskaista".

Energiapoliittinen kysymys on valtakunnallinen kysymys, silloin se koskee kaikkia vesivoimaloita tässä maassa. Kuten edellä mainitsin, jos VKK:n pato puretaan, vesivoimala näivetetään ja silloin se on ennakkotapaus. Vesivoiman teholla ei ole silloin merkitystä ja kuka sen "riittävän" tehon määrittelee ja mikä vesivoimala asetetaan purkutuomioon. On vain ajan kysymys, milloin vesivoima loppuu kokonaan tästä maasta. Toivoa sopii, että atomivoima pysyy turvallisena energian lähteenä (Fukusima, Tsernobyl jne.), kunnes löydetään ratkaisu puhtaampaan tapaan luoda energiaa.

Luonnolla on sellainen kyky, että se osaa ennallistaa itseään. Ihmisen toimet luonnon muokkaajana ja saastuttajana, ovat tietenkin llmeiset. Ilmaston muutos on kuitenkin huomattavasti suurempi ongelma ja siihen vaikuttavat ihan suoraan tehotuotanto, suurteollisuus, me ihmiset jne. Jos ajatellaan globaalisti, suurimmat saastuttajat löytyvät Itänaapurista ja Yhdysvalloista. Pienen Suomen saastejäämä, on hyvin pieni osuus tästä kakusta.

Toki jokaiselle kuuluu ottaa vastuu luonnon saastuttamisesta, mutta kysymys on kuitenkin niin laaja, ettemme kykene vaikuttamaan siihen kuin poliittisin keinoin ja asenteita muuttamalla. Tähän nähden, VKK:n padon purkaminen palvelee vain osaa ihmisistä, eli ts. kalastajia VKK:n kohdalla. Jos haluamme palauttaa kalastuksen luonnonmukaisemmaksi, silloin mm. urheilukalastus tulisi kieltää kokonaan, samoin troolaus ym. Se miten me voimme kalastaa luonnonmukaisesti on yhtä vaikeaa mieltää, kuin se, että me kykenisimme ennallistamaan vanhan Helsingfors kosken.
Mitään tässä maailmassa ei voida ennallistaa niin, että se "palautuu" alkuperäisiin uomiin.

Jos vahinko on välitön, se ehkä voidaan palauttaa.

Olen myös luonnon asialla ja se merktsee minulle yhtäpaljon, kuin laadukas elämän muoto. Laadulla tarkoitan tasapainoista suhdetta ihmisien ja luonnon välillä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #34

On julkisia. Liikuntavirastosta löytyy osa.

Muut eivät liene ihan yhtä huolissaan asiasta, koska kuntalaisaloitteella on vain viisi kannattajaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #37

Hyvä näin, että tutkimuksia löytyy. Mutta uusille tutkimuksille on myös sijansa ja uudelleen arviointi.

Kannattajia on valtettavasti tosiaan tässä vaiheessa vasta 5, mutta saan syyttää siitä vain itseäni, koska myöhästyin aloitteessani. Nähtäväkäsi jää jos ja kun Relanderin aloite saa lopullisen siunauksen padon purkamisen puolesta, onko meillä tulevaisuudessa vuolaasti virtaavaa "uusi" Helsingfors, vai osittain tai suurelta osin kuivunut uoma.

Rakentavasti AK.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Täytyy vaan toivoa ja uskoa, että Helsingin valtuusto on tekemässä oikeata ja järkevää ratkaisua tässä asiassa ja että asiantuntija -elimiä on kuultu ja otettu opiksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuo kulma 0,07 (rad) tuli epähuomiossa radiaaneina. Asteina se tietysti on 4,25°...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos kalataloutta halutaan edistää ja antaa mahdollisuus mm. kahlaajille, saukoille jne. "ennallistetun" Helsingforsin oletettu kahden km:n mittainen kuohuva koski, voi pahimmillaan jäädä samanmittaiseksi saviuomaksi kivikkoineen. Tällaisella matkalla veden virtaama on voimakas ja se puolestaan vähentää vesimassaa. Tähän kun lisää veden haihtumisen kuumina päivinä, tulos voi olla edellä mainittu kuivuminen. Missä ovat silloin em. kalat, saukot ja kahlaajat?

Olen tästä yhtä huolissani, kuin useammat muutkin.

Padon purku voi tuuoda odottamattomia vaikutuksia koko ekosysteemille ja minä ainakin suosittelisin tekemään lisätutkimuksia, ennenkuin on liian myöhäistä.

Kaikkea sopivassa suhtessa.Yksi elementti vaikuttaa kokonaisuutueen, haluamme tai emme.

Jukka Mikkonen

"Pato kalaportaana Vanhankaupunginlahdella" blogikirjoitus tarjoaa idean patoa koskevaan ristiriitaan:

http://rd.elomatic.com/blog/ideakalojen-ja-teollis...

Toimituksen poiminnat