Jukka Relander Järkivihreä

Fennovoima on tulonsiirtoa kunnilta teollisuudelle

Istuin tiistaina Vantaan energian halllituksessa, kun päätettiin siitä että kasvattaako yhtiö osuuttaan Rosatomin ydinvoimahankkeesta reilusta neljästä prosentista noin viiteen prosentiin.

 

Olin eri mieltä Fennovoiman-Rosatomin hankkeeseen osallitumisesta viime keväänä, kun sitova päätös tehtiin. Olin myös eri mieltä VE:n osuuden kasvattamisesta kun siitä päätettiin nyt.

 

Äänestin molemmilla kerroilla vastaan, mutta jäimme vantaalaisen vihreän Siru Kauppisen kanssa vähemmistöön yhtiön hallituksessa. Vantaan energia jatkaa Fennovoima -projektissa ja on nyt hankkeen keskeinen osakas viiden prosentin osuudella.

 

Vantaan energian päätös oli ehkä ratkaiseva sysäys koko hankkeelle, joka tuntui pitkään kaatuvan siihen, että tarpeeksi moni yhtiö ei ole valmis ottamaan ydinvoiman rakentamiseen liittyvää riskiä.

 

Kaikki yksityisen sektorin firmat, joiden toiminta liittyy tavalla tai toisella kuluttajamarkkinoihin, vetäytyivät hankkeesta jo ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä. Joukkopako Hanhikivestä ei siis ollut ulkopoliittinen, vaan liittyi ihan siihen, että ydinvoiman maine on huono ja suosio alhaalla. Firmalla, joka myy kuluttajille tavaraa tai palveluita, ei ole varaa lähteä tällaiseen hankkeeseen mukaan. Pelko asiakkaiden menettämisestä pitää nöyränä.

 

Fennovoiman hankkeeseen jäi lähinnä vain kunnallisia energiayhtiöitä, Venäjän hallituksen alaisen Rosatomin lisäksi. Nämä energiayhtiöt eivät toimi markkinaperusteisesti, vaan päätöksenteko on poliittista: kun ydinvoimapäätös tuodaan kunnallisen energiayhtiön hallitukseen, paikalla on vain poliitikkoja päättämässä.

 

Ne puolueet jotka ajavat ydinvoiman lisärakentamista eduskunnassa, ajavat samaa myös hallitsemissaan energiayhtiöissä. Yrityskohtaisessa päätöksenteossa lähtökohtana huomioidaan toki taloudelliset realiteetit, mutta päättämisen poliittinen ulottuvuus mahdollistaa sen, että myös muut tekijät vaikuttavat: elinkeinopolitiikka, talouspolitiikka, ympäristöpoitiikka ja ulkopolitiikka, tärkeimmät mainitakseni. Unohtamatta Vientiteollisuuden Etua.

 

Kunnalliset energiayhtiöt ovat poliittisesti ohjattuja, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö niiltä odotettaisi tuottoja omistajilleen. Päinvastoin. Esimerkiksi Helsingissä energiayhtiöiden, pääasiassa Helsingin energian, tuloutus on ollut parhaillaan satoja miljoonia.

 

Mutta hetkinen, eivätkö myös kunnalliset energiayhtiöt myy sähköä suoraan kuluttajille, jolloin niiden tulos on riippuvainen kuluttajamarkkinoista?

 

Kotitaloudet ovat tärkeä asiakasryhmä energiayhtiöille, mutta niiden tilanne on erilainen kuin vaikkapa Keskon, joka vetäytyi hankkeesta. Kunnalliset energiayhtiöt nauttivat osittaista kilpailusuojaa, koska ihmiset suhtautuvat patrioottisesti kotikuntiensa yhtiöihin. Mikkeliläisen kynnys ostaa kuopiolaista sähköä voi olla korkea. Ja vaikka se naapurikaupungin yhtiö saisikin sähkösopimuksen, omistaa paikallinen firma edelleen jakeluverkon ja kerää puolet tuotosta.

 

Kunnallisten energiayhtiöiden ei oikeastaan tarvitse pelätä asiakkaiden joukkopakoa lainkaan, sillä tuotetun sähkön voi aina myydä sähköpörssiin vaikka osa kuluttajista katoaisikin alta.

 

Jos vähän kärjistää, Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu ennen kaikkea sen takia, että kotimaiset sähkömarkkinamme eivät toimi. Sähköä myyvien yhtiöiden ei ole pakko huomioida asiakkaidensa arvoja, toiveita ja mielipiteitä, koska sähkö menee kaupaksi joka tapauksessa. Ja vaikka ihmiset ostaisivat sähkönsä suoraan Venäjältä, jakeluverkkojen osalta vallitsee paikallinen monopoli kaikkialla.

 

Se, että enemmistö ihmisistä vastustaa ydinvoimaa, ei siis ole näille energiayhtiöille ongelma, toisin kuin niille firmoille, jotka myyvät tuotteitaan toimivilla kuluttajamarkkinoilla.

 

Taustat tuntien on ehkä vähän helpompi ymmärtää, miksi olemme syöksymässä ulkopoliittisesti arveluttavaan ja taloudellisesti hyvin kyseenalaiseen hankkeeseen.

 

Yhtiöt ovat mukana Fennovoiman-Rosatomin hankkeessa eri kokoisilla osuuksilla, ja vastaavasti sitoutuvat ostamaan tuotettua sähköä omakustannushintaan. Jos markkinahinta on matalampi kuin Hanhikiven omakustannushinta, kuntien yhtiöt joutuvat maksumiehiksi. Näin käy mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

 

Se on rajallinen ongelma kunnallisille yhtiöille, johtuen monikerroksisesta tulonmuodostuksesta. Teollisuudelle ydinsähkön hinnalla taas ei ole väliä. Jos sähkön kokonaistuotanto nousee reippaasti, kaiken muun sähkön hinta laskee. Vaikka teollisuus ostaisikin kallista ydinsähköä, kuukausitasolla sähkölasku on kuitenkin pienempi.

 

Ja teollisuus ei ole kovin hanakasti ostamassa Hanhikiven sähköä. Tuo riski on ulkoistettu kuntalaisille.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Olisi kiinnostavaa tietää, että millaiseksi Vantaan energia määritteli sähkön reaalihinnan voimalan valmistuessa vuonna 2034, inflaatiokorjatusti EUR 1XX/MWh?

Matti Adolfsen

Hyvä kysymys. Kaupallisen ydinvoiman historiassa tunnetaan vain yksi reaktori, joka on valmistunut aikataulussaan ja budjettikin piti. Se tapahtui ydinvoimabuumin aikaan 70-luvulla.

Rosatomin projekteissa on yleisesti vaivannut viivästymisten ja budjettiylitysten lisäksi korruptio ja laatudokumenttien väärennökset. Intiassa nämä kaikki osa-alueet ryöpsähtivät pintaan keväällä 2013, jolloin Rosatomin urakoima laitos oli reilut 3 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan.

Fennovoiman YVA- ja PAP-valmistelu ei mennyt taaskaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Kansalaiskuulemisessa on tapahtunut pahoja ylilyöntejä ja myös kuulemisvaiheiden aikataulut oli kiireessä laadittu niin, että edellinen osio ei ehtinyt valmiiksi ennen seuraavan kuulemisvaiheen päättymistä. Tästä voisi tehdä kantelun oikeuskanslerille ja lopulta EU-komissiolle?

Kalevi Wahrman

Kunnat ovat mukana myös nykyisessä ydinvoimatuotannossa.
Vihreät ovat siirtyneet ydinvoiman vastustamisesta, sähköntuotannon vastustamiseen missä venäläiset ovat mukana.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Jukka, ovathan siellä Fennovoimaa omistamassa myös muun muassa Outokumpu, SSAB Rautaruukki ja Valio (Majakkavoiman kautta). Jännä nähdä, keitä muita on ehkä vielä tulossa.

Tässä Fennovoiman/Voimaosakeyhtiö SF:n omistajat:

http://www.voimaosakeyhtio.fi/?page_id=10

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Totta puhut, Huusko.

Pointtini oli lähinnä se, että kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset vetäytyivät. Olisi pitänyt mainita, että muutama teollisuusyritys jäi.

Jukka Mäkinen

Kesko vetäytyi sen vuoksi, ettei se voi millään saada samanlaista katetta pääomilleen mistään teollisesta toiminnasta, kuin se saa myymällä suomalaisille ylihintaan ala-arvoisia elintarvikkeita.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tällä hetkellä ja nähtävässä tulevaisuudessa kaikki vähähiiliset energianmuodot ovat tulonsiirtoa veronmaksajilta teollisuudelle - joko suomalaiselle tai ulkomaiselle. Rehellisyyden nimissä tämä olisi syytä myöntää eikä teeskennellä, että esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffia (vähintään 83,5 €/MWh 12 vuoden ajan) ei ole olemassa.

Jos ilmastotavoitteet halutaan ottaa tosissaan, vähähiilisen energian tuotantoa on pakko lisätä erittäin merkittävästi: emme ole kyenneet nitistämään fossiilisia polttoaineita vielä edes sähköjärjestelmässä, jossa se on helpointa, saati sitten muualla kuten liikennepolttoaineissa, joissa se on aidosti vaikeaa. Fennovoiman suunnittelema reaktori lisäisi tähän korvausurakkaan kipeästi tarvittavaa vähähiilistä energiantuotantoa vuositasolla noin 9 terawattituntia (TWh), mikä on vain hieman vähemmän kuin koko Tanskan tuulivoimatuotanto yhteensä.

Jos suljemme pois todella huonot vaihtoehdot eli maakaasun tuonnin kasvattamisen (Venäjältä), hiilen, ja turpeen, vaihtoehtoja Fennovoimalle ovat käytännössä tuulivoima ja biomassa. Näistä ainoa aidosti vähähiilinen on tuulivoima. 9 TWh tuotannonlisäys tuulivoimalla maksaisi nykytariffein sekä yksityisten sijoittajien tai kuntien maksaman voimaloiden hinnan - tuotettuun energiaan suhteutettuna samaa luokkaa kuin ydinvoimalassa - ETTÄ syöttötariffia tai vastaavaa tukea valtion kassasta vähintään noin 300 miljoonaa euroa vuodessa 12 vuoden ajan. Jos Vihreiden heiluttelemat arviot sähkön alhaisesta hinnasta toteutuvat, hintalappu on suurempi. (Samaten, jos osa tuosta energiasta tuotetaan vielä kalliimmalla ja Suomen energiankulutusprofiiliin huonosti sopivalla aurinkosähköllä.)

Kukaan vihreä tai kukaan muukaan ei ole tietääkseni koskaan osoittanut, miltä momenteilta tämä raha otettaisiin pois. Se kuitenkin pitäisi ottaa, koska kuten jokainen tuulivoima-alaa seurannut tietää, rakentaminen onnistuu vain niin kauan kun tukiaiset virtaavat. Näin ollen tämä vaihtoehto on silkkaa kuumaa ilmaa ja sumutusta: seuraava tai sitä seuraavakaan eduskunta ei takuulla kykene tälläisestä tukipaketista päättämään.

Jäljelle jää siis biomassa, maakaasun ja turpeen ohella. Vihreiden oma energiapoliittinen ohjelma nojaa vahvasti (n. 70 % tuotannonlisäyksestä) biomassaan. Biomassakaan ei ole aivan kilpailukykyistä ja vaatii siis de facto tukiaisia (jälleen, kukaan ei ole selvittänyt, mistä nämä otetaan pois), mutta suurempi ongelma on toisaalla: toisin kuin Suomessa yleisesti kuvitellaan, biomassa ei ole päästöneutraalia. Tosiasiassa biomassalla on ylipäätään mahdollista vähentää päästöjä vain jos sillä korvataan fossiilista energiaa; tästä on sekä SYKE:n että Metlan että kansainvälisten tutkijoiden runsaita ja yhdenmukaisia lausuntoja. Ydinvoimalan korvikkeeksi rakennettavat biovoimalat tasan tarkkaan lisäävät päästöjä, eivät vähennä niitä.

Toinen ongelma on se, että jo nykyinen biomassan kulutus saattaa olla liiallista, koska jopa tuo ylläoleva saattaa aliarvioida kokonaispäästöjä, joita metsien polttaminen aiheuttaa. (Lisäksi biomassaa, eli puuta, tarvittaisiin mm. metsiin kasvamaan ja hiiltä sitomaan, sekä rakennusmateriaalina nykyistä enemmän, jos erittäin päästöintensiivistä betonia ja terästä haluttaisiin korvata. Pitäisi korvata, jos ilmastotavoitteisiin halutaan päästä.) On enemmän kuin todennäköistä, että biomassan nykyisin poliittisesti päätetty päästöneutraalius puretaan ennemmin tai myöhemmin, ja sille lätkäistään realistinen päästökerroin ja -hinta. Tämä luultavasti tarkoittaa, että biomassalle lyödään yhtä kova päästöhinta kuin maakaasulle - ehkä jopa kovempi. Tietääkseni Vihreiden, Keskustan, Perussuomalaisten ynnä muiden bioenergian perään haikailleiden suunnitelma tämän erittäin luultavan tapahtuman varalta on "sitten itketään ja maksetaan."

Suomessahan tästä aiheesta ei saa puhua, ja venettä ikävästi keikuttaneisiin tutkijoihin on usealta tutkijalta kuulemani kokemusten mukaan suhtauduttu hyvin yliolkaisesti, jopa vihamielisesti. Mutta silmien ummistaminen ei ikävä kyllä tässä asiassa johda mihinkään hyvään.

Fennovoiman ja ylipäätään ydinvoiman torjuminen Suomen oloissa johtaa siis suurella todennäköisyydellä

- päästöjen kasvuun
- metsätuhoihin
- puun polttamiseen sen sijaan, että siitä jalostettaisiin korkeamman jalostusarvon tuotteita
- de facto lisääntyneeseen riippuvuuteen sekä maakaasua että biomassaa toimittavasta Venäjästä
- suuriin taloudellisiin riskeihin, jos ja kun biomassan päästökerroin lasketaan realistisemmin
- ilmastokysymyksen sivuuttamiseen.

Ymmärrän jossain määrin vastustuksen turvallisuuspoliittisista näkökohdista, vaikkakin näitä näkemyksiä käsittääkseni liioitellaan: Ukrainalla ei ole ollut ongelmia tuottaa nytkään noin 50 % sähköstä venäläisperäisillä ydinvoimaloillaan. Mutta tämän hankkeen vastustaminen samalla kun esittää olevansa ympäristön asialla on kyllä kaksilla kärryillä ajamista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse olen alkanut kallistua sille kannalle, että niin suomalaiselle kuin yleensäkin länsimaissa tapahtuvalle ydinvoimarakentamiselle Fennovoiman rakentaminen on iso riski joka epäonnistuessaan (jopa tekniikasta riippumattomista syistä) saattaa tappaa ydinvoimarakentamisen laajalta alalta kokonaan. Jos Olkiluoto 3:n jälkeen tulee toinen isompi taloudellinen epäonnistuminen tältä saralta on tulevan rahoituksen saaminen kovin vaikeaa mahdollisille tuleville hankkeille.

Ja Fennovoima on varsin ongelmallinen. Siltä puuttuu vuosien ponnisteluiven jälkeen edelleen satoja miljoonia ja se on maailmanpoliittisen myrskyn uhkaama. On harvoja tahoja jotka ovat valmiita sijoittamaan satoja miljoonia hankkeeseen joka saattaa viivästyä vuositolkulla. Sillä pääoman seisottaminen nollakorolla edes pienen infaaltion aikana on sangen huonoa bisnestä. Pääoman puute on ongelmana myös mahdollisten(tai pikemminkin todennäköisten) lisäkustannusten kattamisessa. Mitä tapahtuu jos ja kun hankkeen kustannuksia korotetaan sadoilla miljoonilla? Mistä rahat jatkoon? Rosatomilta vaiko suomalaisilta kunnilta? Vai vaikeuksissa olevilta metalliyhtiöiltämme?

Voi jopa olla, että Fennovoima on pahinta mitä ydinvoimarakentamiselle voisi tapahtua.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

On totta että tuulivoimasta tulee lähivuosina mittasuhteiltaan käsittämätön fiasko.Viimeisimpänä jo Saksankin lehdistössä esille tullut Bard Offshore 1:n epäonnistuminen, 80 tuulimyllyä merellä, ilmoitettu teho 400 MW mutta toteutunut murto-osa siitä, ylipääsemättömiä teknisiä ongelmia, viime vuodelta 340 mijoonan euron ylimääräiset kustannukset, ja osakkaiden kilpailu siitä kuka pääsee lakiteitse nopeimmin irti koko hankkeesta.Sama ilmiö on toistumassa ympäri maailmaa, tuulivoiman hyöty kun on nyt selvitetty yhdessä aurinkovoiman kanssa, eikä enää paljoa kannata uutisissa mainita ilmoitettuja tehoja:Aurinkovoima todellisuudessa noin kymmenesosa ilmoitetusta tehosta ja tuulivoima noin viidennes ilmoitetusta tehosta.Jos ja kun niiden haittoja on laskettu ilmoitetun tehon suhteen, voidaankin jo puhua satojen ja satojen miljardien ympäristökatastrofista, vai luuleeko joku että nurin menneet firmat ihan itse poistavat tuulimyllyt mereltä?Jokaisen yksittäisen tuulimyllyn, maalla ja merellä, ympärille pitää varata kilometrin turva-alue kun jarrutusjärjestelmä lopulta pettää ja ylikierroksille päässyt mylly lennättää kappaleita joka suuntaan.Näistä on jo nettividoita, ja esim Havaijin hylätty tuulipuisto on vaara-aluetta kokonaisuudessaan.
Ilmastonmuutosvouhotus on poikinut näitä lieveilmiöitä joihin hukkaan mennyt raha olisi voinut tehdä maailmasta havaittavasti paremman paikan.Siksi jokainen tutkija, viheraktiivi, median edustaja, poliitikko, energia-alan lobbari ym , olkaa nyt rehellisiä ja ryhdistäytykää.Te ette todellisuudessa paranna maailmaa vaan teette sitä pahemmaksi vähäosaisille ,suurin osa aiheeseen tutustuneista kun tietää ettei hiilidioksidin vaikutus ollutkaan väitetty, mutta silti käyttää sitä keppihevosena henkilökohtaisten tarkoitusperiensä ajamiseen.Siitä tulee rutosti negatiivisia Karmapisteitä...
Ydinvoima on cleantech tuotantoa joka tuottaa sähköä taloudellisesti sen minkä lupaa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Jukka Relander. Sinun pitäisi kyllä tietää, että Pyhäjoen Hanhikivi-1 on Fennovoiman ydinvoimalahanke. Ei siis suinkaan Rosatomin. Voimalan toimittaja on Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas.

Rosatom on yksi maailman johtavista ja luotettavimmista ydinvoimarakentajista. Sen tytäryhtiö Rusatom Overseasin varajohtaja on suomalainen Säteilyturvakeskuksen (STUK) pitkäaikainen pääjohtaja Jukka Laaksonen.

Vihreille oli vain muotoseikka olla mukana toukokuussa 2010 Vanhasen II hallituksessa, kun Fennovoima sai nykyistä paljon suuremman voimalan rakennusluvan. Tuolloin kumppanina oli vielä saksalainen E.ON ja laitetoimittajana japanilainen Toshiba. Eduskunta vahvisti luvan heinäkuussa 2010.

Vihreän puolueen johto on täynnä russofobeja ja Venäjä-syöjiä. Puolue käyttää porvarimedian ja Lännen trollien nostattamaa ryssävihaa Fennovoiman hankkeen vastustamisessa ja hyytyvän kannatuksen elvyttämisessä.

En kannata ydinvoiman lisärakentamista. En Fennovoiman enkä TVO:n. TVO:n Olkiluoto III:n rakennustyöt pitäisi keskeyttää ja etsiä rakennukselle jokin muu käyttötarkoitus. Syntyneet vahingot pitäisi maksattaa Ranskan valtion ydinvoimayhtiö Arevalla ja TVO:n omistajilla.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Nyt haluaa penaalin terävimmätkin samaan veneeseen turbomoottoriturpa Niinistön kanssa, ei taida rannalla ruikuttaa Soininvaaran lisäksi kukaan aatteen velvoittama.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ydinvoima on vesivoiman jälkeen edullisin tapa tuottaa sähköä eikä varmasti tarvitse julkista tukea kun lupiin. Kumma ettei takuutuottoinen sijoitus kelpaa eläkeyhtiöille.

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

Minä en usko, että syöksymme yhtään mihinkään vaikka Vantaa päättikin lisätä osuuttaan puhtaasa energiantuotannossa, ydinvoimassa. Sen sijaan Helsinki syöksyy kohti kasvihuoneilmiötä polttamalla järkyttävät määrät hiiltä hiilivoimaloissaan. Miksei Helsingistä löydy poliittista liikettä vastustamaan hiilen polttoa?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"vaihtoehtoja Fennovoimalle ovat käytännössä tuulivoima ja biomassa."

Ei ole yhtä ratkaisua vaan useiden ratkaisujen kudos. Niistä kaksi ovat rajoituksista puhdistettu, ilman erikoisi tukia toimiva hajautettua sähkön pientuotanto yhdistettynä älykkääseen sähköverkkoon, jossa tariffi muuttuu minuuteittain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Olisin itse valmis liittymään tällaiseen järjestelmään sähköntuottajaksi myymällä joutilaan kWh silloin tällöin, kun hinta on sopiva tai itsellä ei ole tarvetta ja akut on täynnä. Tällä systeemillä kulutuspiikit saataisiin leikattua ilman kallista varavoimaa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tuottaako hajautettu sähkön pientuotanto sähkön

a) tuulivoimalla, biomassalla ja aurinkovoimalla, vai
b) fissiolla, fuusiolla, nollapiste-energialla tai yksisarvisten lannalla?

Jos vastaus on a), tuotannon hajauttaminen ei vaikuta mitenkään muuten kuin hyötysuhdetta heikentävästi. Lähes poikkeuksetta suurempi voimala on tehokkaampi ja/tai edullisempi. Esimerkiksi puun polttaminen pienissä uuneissa ei lisää millään tavalla puusta saatavaa lämpöarvoa, ja todennäköisesti hukkaa enemmän energiaa erilaisiin häviöihin.

Pientuulivoiman suhteen tilanne on vielä huonompi: vähänkin epäoptimaalisesti asennettu pientuulivoimala ei välttämättä koko elinikänsä aikana tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistukseen on kulunut.

Aurinkosähkö on järkevintä hajautettua sähköntuotantoa, mutta siinä on omat ongelmansa. Esimerkiksi se, että sähkön pitkäaikaisvarastointi on erittäin kallista ja vaikeaa, ja Suomen oloissa suurin osa aurinkopaneelien suhteellisen pienestä tuotosta tulee kesällä, jolloin sähkö on sekä halpaa että liki yhtä vähäpäästöistä kuin aurinkosähkö. Päästöihin sillä ei siis juurikaan vaikuteta.

PS. Suomessa sekä taloudellisesti että ympäristömielessä ehdottomasti järkevintä hajautettua energiantuotantoa olisi aurinkolämpö.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Ilman muuta hajautetulla tuotannolla on huonompi hyötysuhde niin teknisesti kuin erityisesti taloudellisesti. Tiedän molemmat hyvin omasta kokemuksestani. Ja siten se voi kattaa vain maksimissaan esim 15% kokonaiskulutuksesta. Mutta sen suurin etu on joustavuus. Tätä et näytä ymmärtäneen. Suurin osa kulutuksesta käytetäänkin paikallisesti. Minä käytän nyt kaiken mitä tuotan. Mutta osa menee hukkaan, keskikesällä ja keskitalvella, välillä muulloinkin, koska tuotanto ylittää tarpeeni. Kun laitteistot halpenevat edelleen ja yhä useammat haluavat varmistaa "huoltovarmuutensa" ja omavaraisuutenesa epävarmassa maailmassa, oletan että pian Suomessa on yli miljoona pienjärjestelmää, jotka sekä tuottavat, että varastoivat sähköä. Kesän tilanteen jo kerroit ymmärtäväsi, mutta aurinkoisinakin talvipäivinä vapaa-ajan asuntoni aurinkopanelit kykenevät helposti pitämään akuston täynnä ja osa suurin tuotosta menee hukkaan. Möisin sen mielelläni, jos se olisi mahdollista, en liiketoimintana vaan hieman kattaakseni pieneltä osin kuluja. Minulla on nyt vain aurinkovoimaa, mutta naapurustossa on pientuulivoimaakin.
Avainsana, jota et kommentoinut ja ilmeisesti sen merkitystä tajunnut, on se "älykäs sähköverkko". On esitetty, että jopa sähköautojen akuistojen taltioituja tehoja voitasiin käyttää tällä perustalla kulutushuippujen tasoittamiseen. Niitä ei meillä tosin, siis sähköautoja, ole poliittisena valittuna ratkaisuna. Avainsana on sähkön kulutushuippujen leikaaminen kustannuksilla, jotka tulevat omaehtoisen varmistautumisen lisäksi ikäänkuin kaupanpäälliseksi! Tämä on todellisuutta jo nyt ja realisoitumistaso kasvaa vuosi vuodelta.
Jep. Olen jonossa odottamassa myös LENR-reaktoria, kun se pääsee markkinoille saatuaan turvallisuussertifioinnin. Olen tehnyt varauksen. Se voi toteutua 5-10 vuoden sisällä, paljon aikaisemmin kuin Olkiluoto3, puhumattakaan Fennovoima1 (joskus 2030-luvulla) valmistuu.

Ai niin. Bioenerergia eri muodoissaan on erittäin realistinen kehityssuunta. Harkitsen sitäkin.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Sen verran olen aiheeseen perehtynyt, että meiltä on tulossa asiasta kirja toivottavasti ensi vuoden aikana. Tarkoituksemme on perehtyä energia- ja ympäristökysymyksiin lähtökohtaisesti vertaisarvioituun tutkimukseen perustuen ja jokainen argumentti lähdeviitoittaen. Mistä seuraa, että olen tosiaan lukenut jonkin verran aiheesta.

Hajautettu tuotanto on ihan hyvä, mutta sillä ei kyetä tuottamaan teollisuuden ja esimerkiksi liikenteen käyttämää energiaa tai riittävästi primäärienergiaa esim. jälkimmäisen korvaamiseksi synteettisillä polttoaineilla. Kotitaloudet taas ovat energiankulutuksesta varsin pieni osa.

Keskustelu älyverkosta muistuttaa hyvin pitkälti esiteinien puheita seksistä: kaikki kertovat kuinka mainio se on, mutta kukaan ei tunnu oikein tietävän, mitä se tarkkaan ottaen pitää sisällään. Sähköverkon älykkyys eittämättä lisääntyy, mutta miten paljon se loppujen lopuksi auttaa, on kysymysmerkki.

Auton akkujen käyttäminen tehonsäätöön on huikean kallis ratkaisu. Palataan asiaan sitten, kun akkujen kestoikä on nykyistä noin 10 kertaa pidempi.

Kulutushuippujen tasaamisen vaatiminen sopisi muuten paljon paremmin ydinvoiman ja muiden tasaisesti tuottavien energianlähteiden puolustajille. Jos päivittäinen kulutuskäyrä olisi suora, muuta kuin perusvoimaa ei pahemmin tarvittaisi.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #20

Ei mitään uutta. Minähän sanoinkin heti, että energiaratkaisut vaativat useita osaratkaisuja, hyvin monia. Ei ole yhtä viisastenkiveä, ainakaan vielä... Hajautettu pientuotanto kattaisi maksimissaan suunnilleen sen osan minkä esitin, ehkä 15% kokonaiskulutuksesta, kuten samaa suuruusluokkaa toisaalta vaikkapa tuulivoima, joka tarvitsee paljon säätövoimaa.

Hajautettu pientuotanto yhdistettynä nimenomaan älykkääseen sähköverkoon (kunhan sellainen joskus toteutetaan) mahdollistaa kokonaisosuuttaan suuremman kyvyn toimia säätövoimana sillä edellytyksellä, että sen paikallisohjaimilla on käytössään älykkään verkot reaaliaikainen tieto kulutuksesta, tarjonnasta, hetkellistariffista.

Akkujen kestoikään vaikuttaa huomattavasti niiden älykkäästi ohjattu käyttö. Kymmenkertaistumista ei tarvita. Olen kuullut ensimmäisen polven aurinkosähkön mökkisoveltajilta, että heillä on yli 12v käytössä ollut akusto vielä ihan hyvin toimiva. Sitä ei koskaan pureta alle nimelliskapasiteetin puolenvälin ja lataaminenkin on aurinkokäytössä hyvin rauhallista, ei mitään pikalatausta. Samoin purku. Mihin tarvitaan 120 vuotta?

Muuten kuluttajien itse tuottaman sähkön hintatasolla on selvästi laskeva trendi, ja uskon että se jatkuu pitkään. Eihän teollisuuden kuluttaman sähkön hinta voi olla sitä kalliimpaa kun OL3 ja FV1 valmistuvat, eihän? Toisaalta olen kuullut haluista verottaa kuluttajien itselleen tuottamaan sähköä, siis maksaa teollisuuden kulutusta. FV1:n "omakustannushintaennuste" on aika huima. Sikamaisia pyrkimyksiä!

Tietysti myös LENR-voimaloiden markkinoilletuloa tullaan yritettämään kaikin keinoin estää kunhan se tulee ajankohtaiseksi.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Hajautettu pientuotanto vaatii säätötehoa tai älyverkkoja aivan samalla tavalla kuin vähemmän hajautettu tuuli- tai aurinkotuotanto. Sääilmiöt korreloivat koko Suomen mitassa niin paljon. Sen sijaan hajautetussa tuotannossa on tehokkuusongelmia, jotka juontuvat esim. siitä, että kunnollisen huollon järjestäminen on vaikeampaa ja kalliimpaa.

Jostain syystä monien tuntuu olevan vaikea uskoa, että esimerkiksi polttoaineen lämpöarvoon ei vaikuta se, poltetaanko polttoaine yhdessä isossa uunissa tai monessa pienessä.

Puhuit auton akuista, ja minä puhuin auton akuista. Nyt puhut sitten kiinteistä akuista. Suosittelen perehtymään aiheeeseen vähän tarkemmin; kyseessä on hyvin erilainen tilanne. Autokäytössä olevissa akuissa ei käytännössä voida välttää esim. mainitsemaasi syvää purkua tai pikalatausta.

Jos pidät hajautettua tuotantoa kannattavana, niin sinulla on täysi vapaus investoida. Ihan hyvä jos niin teet. Mittaluokat ovat kuitenkin kertaluokkaa tai kertaluokkia eroavia siihen, miten paljon tarvitsemme vähähiilistä energiaa.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #22

"Jos pidät hajautettua tuotantoa kannattavana, niin sinulla on täysi vapaus investoida. Ihan hyvä jos niin teet. Mittaluokat ovat kuitenkin kertaluokkaa tai kertaluokkia eroavia.."

Jos aurinkosähkön ja pientuulivoiman hinnan putoaminen jatkuu (fissioydinvoiman hinta jatkaa nousemistaan) ja meitä on pian Suomessa miljoona taloutta, jotka pystyvät hetkellistariffin sopivasti kohotessa antamaan jonkun aikaa akkupatteristaan ja kennoistaan 1kW:n verran tehoa, siitä tulee 1000 MW yhteensä. Se on pienen ydinvoimalan teho. Kyllä sillä on säätövaikutusta leikkaamaan kulutuspiikkien vaikutusta kun samalla me samat kuluttajat suljemme esim. jääkaappimme muutamaksi tunniksi jne. Kaikki tapahtuu tietysti niin, että ko piensähköntuottaja ei itse edes huomaa tapahtunutta.

Itsekin ihmettelin ehdotusta sähköautojen akustojen käyttöä varavoimana, mutta pitäisi kysellä Elon Muskilta idean järkiperäisyydestä. Hän on myös perustamassa aurinkokennotehdasta ja massiivista aurinkovoimalaa. Koska hän on ultramenestyvä ja innovatiivinen liikemies ja insinööri, en voisi kuvitellakaan hänen perustavan fissiovoimalaa. Tai ostavan Venäjältä.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #23

Niinpä, pienen ydinvoimalan teho. Mutta kun tarvittaisiin monen ison ydinvoimalan teho tai vastaava määrä muita fossiilittomia lähteitä, jos haluamme esim. ilmastotavoitteet saavuttaa. Tämä se on se ongelma: vaikka ottaisimme kaikki nuo hajautetut resurssit optimaalisesti käyttöön, jäämme silti kauaksi tavoitteesta. Eli kannattaisi ottaa hajautettua energiantuotantoa käyttöön niin paljon kuin se on järkevää, ja lisäksi rakentaa muuta hiiletöntä energiaa.

Suuruusluokka-tarkastelu: jos 50 % suomalaisista rakennuksista saisi katolleen aurinkopaneelit, sähköä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 10 TWh, eli hieman enemmän kuin Fennovoiman yksi reaktori. Pelkkä sähkönkulutus on luokkaa 80 TWh ja primäärienergiankulutus noin 400 TWh.

Juuri äsken tuli tieto, että sijoittajana Muskia jonkin verran menestyneempi Peter Thiel laittoi hyvin paljon rahaa fissiovoimaan. Jossain määrin tunnettu Bill Gates on näin tehnyt jo vuosia sitten. Mutta näillä ei kyllä ole mitään tekemistä Suomen energiaratkaisujen kanssa.

Jukka Mäkinen

Tietysti jos Fenovoiman johto olisi oikein skarppia, niin ne rakentaisivat ropelin ydinvoimalan katolle, ja sitten myisivät koko tuotannon tuulivoimana 82 euron tukitariffihintaan. Kukaan oikein ajatteleva ei tietenkään kehtaisi epäillä tuulivoimalan tuotantolukuja. Siellä katolla korkeuksissa kun tuulee niin lujaa. Samalla olisi laaja suoja-alue mahdollisiin meluhaittoihin.

Toimituksen poiminnat