Yhtenäiskoulu, opetusvirasto ja opetuksen ihmiskuva
Käpylän yhtenäiskoulun tulevaisuudesta käyty kiista päättyi kompromissiin, johon kukaan ei ole täysin tyytyväinen. Lukio meni, mutta peruskoulu jäi.
Lopputulos ehkä lohduttaa opetusviraston johtoa, joka on yrittänyt lakkauttaa Ynkin lukiota vuodesta 1990, mutta siellä oltaisiin haluttu eroon koko koulusta, joten tulos tuntuu kokonaisuudessaan tappiolta. Yhtenäiskoululle lukion menetys taas on raskas isku, ja monet pelkäävät että se on askel kohti koko koulun lakkauttamista.
Peruskoulun pelastuminen perustui poliittisten ryhmien väliseen sopimukseen, jonka takia jouduin itsekin äänestämään vastoin kantaani lukion lakkauttamisen puolesta. Päätöksen hyvä puoli oli se, että koulun ainutlaatuinen työilmapiiri, yhteisöllinen perinne ja pehmeä pedagoginen traditio saivat nyt ainakin jatkoaikaa. Mutta samalla yhtenäiskoulu ei enää ole yhtenäiskoulu sanan alkuperäisessä merkityksessä, kun aiemmin 12-vuotinen koulupolku katkeaa pelkän peruskoulun mittaiseksi.
Kannatin Yhtenäiskoulun jatkoa paitsi valtuutettuna, myös ynkkiläisen isänä. Mutta olisin kannattanut muutenkin: Yhtenäiskoulun lapsi- ja yhteisökeskeistä kulttuuria pitäisi levittää muuallekin, eikä juuria kaupungista pois.
Tässä ei ole kyse myöskään elitismistä. Koulukeskusteluissa levitettiin väärää mielikuvaa siitä, että Yhteäiskoulu tarjoaisi kallista erityisopetusta eliitin lapsille. Yläasteen kokoa kasvattamalla koulun opetus saadaan samanhintaiseksi kuin muualla, ala-asteen ja lukion osalta hinta on kaupungin keskitasoa jo nyt. Käpylän keskiansiot ovat samaa luokkaa kuin Pukinmäessä, ja Ynkin oppilaaksiottoalueella tämän alle, koska alue sisältää merkittävän määrän kaupungin vuokrataloja.
En koko prosessin aikana löytänyt opetusviraston kanssa yhteistä kieltä, niinkuin ei löytänyt moni muukaan. Virasto esitti erilaisia numeroita lapsiluvuista, koulutuksen kustannuksista ja tehoneliöistä. Vaikka osa näistä numeroista piti jopa paikkansa, ne kuvasivat koulun koettua todellisuutta todella heikosti.
Opetusvirasto haluaa isompia yksiköitä, joissa on enemmän mistä valita. Tällainen markkinaideologian mukainen yksilöiden valintoja korostava ympäristö suosii tutkitusti niitä, joilla menee muutenkin hyvin, ja syrjii niitä, joiden asema on jo valmiiksi heikoin.
Kyse on oikeastaan kahdesta vastakkaisesta periaatteesta. Opetusviraston linja palvelee yksilöitä, jotka raivaavat tilaa menestykselleen löyhässä yhteisössä. Yhtenäiskoulu taas pyrkii tarjoamaan kasvua tukevan yhteisöllisen ympäristön, jossa kaikki voivat pärjätä, ja ennenkaikkea, jossa lapset voivat hyvin.
Lasten hyvinvointi, josta vertailututkimuksissa puhutaan kouluviihtyvyytenä, loistaa poissaolollaan kotimaisissa koulukeskusteluissa.
En halua kasvattaa lastani yhteiskuntaan, joka perustuu vain kilpailulle, pärjäämiselle ja menestykselle. Näin kuitenkin teemme, lasten hyvinvoinnista riippumatta. Pisa-tuloksissa olemme maailman kärkeä, kouluviihtyvyydessä kuulumme länsimaiden mutasarjaan. Lapsemme osaavat paljon, mutta he voivat huonosti.
Opetusviranomaiset ovat mielellään korostaneet, että ylästeen oppilaiden viihtyvyys koulussa on parantunut. Ehkä se onkin, mutta lähinnä suhteessa omiin aiempiin huonoihin tuloksiimme. Vuonna 2012 tehdyssä kansainvälisessä vertailussa (HBSC tutkimus) osoittautui, että Suomessa niiden osuus, jotka todella pitivät koulunkäynnistä, oli Euroopan alhaisimpia kaikissa ikäryhmissä. Samaan aikaan koulunkäynnin tuottamat paineet olivat maanosamme terävintä kärkeä.
Menestystä Pisa-tuloksissa voi pitää pienenä ihmeenä. Huono viihtyvyys korreloi näet masennuksen kanssa ja masennus taas heikentää menestystä. Kärjistäen voikin kysyä, kuinka hyvin menestyisimmekään jos lapsemme viihtyisivät koulussa.
Olemme alkaneet pudota Pisa-tuloksissa Aasian kiinalaisenemmistöisten alueide taakse. Eikä ihme. Esimerksi Singaporessa vanhemmat laittavat 2-vuotiaita lapsiaan matematiikan kursseille, ja ostavat kuusivuotiaille ylimääräisen kuudennen koulupäivän lauantaiksi. Onnellisuustutkimuksissa Singapore on maailman huonoin maa.
Uskon, että yhteisöllinen ja lapset yksilöinä huomioiva kasvuympäristö kasvattaa parempia kansalaisia, jotka osaavat myös soveltaa oppimaansa. Tästä haastaisin opetusvirastoa dialogiin. Tällä hetkellä tuntuu, että lasten koulunkäynnistä keskustellaan hyvin kapean ihmiskuvan pohjalta.
Mutta ennen dialogiin ryhtymistä opetusviraston on saatava oma pää puhtaaksi. Käyty prosessi toi esiin sen, että Helsingin opetusvirastolla on ilmeisiä vaikeuksia tuottaa paikkansapitävää ja puolueetonta tietoa. Syyt tähän olisi pikaisesti selvitettävä, ja tarvittaessa ryhdyttävä henkilövaihdoksiin, ellei toimintakulttuuri tästä kohene.
Terveisiä vaan Helsingin opetusvirastolle yli puoluerajojen. Korkea aika vaihtaa porukkaa. Virhetili täyttyi jo aikaa sitten. Virkamies on kansalaisen palvelija. Ei dogmaattinen huru-ukko. Kalan mätäneminen alkaa päästä. Opetusviraston pää on johtaja esikuntineen. Vaihtoon ja vikkelästi.
Ilmoita asiaton viesti
Olipas nynnyä äänestää omaa ja vielä julistamaansakin kantaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa edetä nopeasti tuossa opetusviraston toimintatapojen arvioinnissa, jota blogisti lopuksi peräänkuuluttaa. Varsin pian on todennäköisesti edessä taas uusia prosesseja, jossa jotain uuttaa helsinkiläistä koulua esitetään lakkautettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää että omaa kantaa pitää perustella sellaisellakin argumentilla että ”emme ole varakkaita”.
Hölmöläisen touhua jos mikä. Varakkaiden argumentteja pitäisi kuunnella kahta tarkemmin, siihen on syynsä että he ovat varakkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää että itse kirjoitat täysin kestämättömän argumentin. Mitä se kertoo ihmisestä, että ihminen on hyvin varakas. Se kertoo tasan sen, että ihminen on hyvin varakas, ei mitään muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Googlaa sana ”korrelaatio”. Argumenttini on pomminkestävä, et vain taida sitä itse kestää.
Ilmoita asiaton viesti
On syytä purkaa nämä poliittiset suojatyöpaikat ja pestata ammattitaitoista väkeä
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi en ole poliittinen toimija, sillä omantunnon kanssa voisin äänestää vain oikein.
Tämä lukion tappaminen on roikkunut niin pitkään ilmassa, että esikoiseni ei hakenut ko. kouluun vaan aloitti elokuussa Kalliossa.
Hienot julkiset sanat yhtenäiskoulusta oli helppoa heittää roskiin. Todella harmi. Miten hyvä mahdollisuus oppimisen ja viihtyvyyden kannalta ekaluokkalaiselle olisi kasvaa samassa pihassa lukiolaisten kanssa!
Veikkaan, että virasto ja valtuusto lopettavat seuraavalla kaudella loputkin rammasta koulusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pidän äärimmäisen outona Vihreiden kaksilla rattailla ajoa näissä kouluverkkoratkaisuissa. Minerva Krohn ei kuunnellut vanhempia, kaupunginosayhdistyksiä eikä koulujen johtokuntia päättäessään Tapanilan alakoulun, Jakomäen, Puistolan ja Poromäen koulujen tilojen lakkauttamisista ja kouluverkon supistamisesta. Käpylän kouluverkon supistamisestakin oltiin vielä toukokuussa Kokoomuksen kanssa sulassa sovussa.
Opetusvirasto on ollut tyytyväinen Krohn-Rydman -sopimukseen, jota on ajettu kuin kuuluisampaa Molotov-Rippendrop -sopimustakin: muiden mielipiteistä tai vastaperusteluista piittaamatta. Onhan Krohnilla ja Rydmanilla ollut kaikkia muita paremmat tiedot ja taidot päättää asioista.
Vihreät ja Kokoomus ovat olleet liian lähellä toisiaan pääkaupunkiseudulla, kahdestaan ne saivat runnotuksi päätökset muiden poliittisten ryhmien vastustaessa.
Vasta Käpylän kohdalla seinä nousi vastaan: Käpylä on Vihreiden kannattajien pääalue. Siinä vaiheessa Krohnilta loppui rohkeus ja Krohn-Rydman sopimus kariutui.
Hassua on, että opetusvirasto, joka on saanut pyyhkeitä myös esim. Tapanilan alakoulun lakkauttamiseen johtaneista selvityksistä, nostettiin Vihreiden takinkäännön syntipukiksi. Krohn on myötäillyt virastoa kaikissa sen tekemissä selvityksissä ja lausunnoissa, olivatpa ne kuinka huonosti valmisteltuja tai ristiriitaisia tahansa. Käpylän kohdalla viraston valmistelussa ei ollut kuitenkaan niin pahoja puutteita kuin muissa, jo hyväksytyissä lakkautuspäätöksissä. Silti oman takinkäännön kaataminen viraston syyksi sopi Vihreille äärimmäisen hyvin.
Itse toivon, ettei Vihreitä äänestäneet tapanilalaiset, puistolalaiset, jakomäkeläiset eivätkä käpyläläisetkään unohtaisi, että Vihreät Kokoomuksen toimiessa apupuolueena runttasi kouluverkkouudistuksen läpi, myös Käpylässä osittain. Asukkaiden ja alueiden viihtyvyydestä piittaamatta.
Ilmoita asiaton viesti