Jukka Relander Järkivihreä

Tiedot kirjastojen kuolemasta vahvasti liioiteltuja

Tiedot kirjastojen kuolemasta vahvasti liitoiteltuja

 

Teemu Luukka julkaisi Hesarissa kirjastoja käsittelevän näkökulman.

http://www.hs.fi/kulttuuri/E-kirja+voi+harventaa+kirjastoverkkoa/a1399172132421

 

 

 

Luukka nosti ansiokkaasti esiin kirjastoja ja niiden merkitystä ihmisille. Totta, kirjastot luovat hyvinvointia, ja totta sekin, että kirjasto on varmasti se rakastetuin lähipalvelu. Mutta paria juttua jäin miettimään.

 

Oli sinänsä lämmittävää lukea myötäelävää tulkintaa kirjastojen kehityssuunnasta. Luukan mukaan kirjastoissa käydään vähemmän ja lainaluvut laskevat. Kun hankintamäärärahoja karsitaan, tuntuisi kierre olevan valmis: yhä huonompi palvelu ei houkuta, luvut jatkavat laskuaan ja kun sähkökirjan tuleminen vie lainauksen nettiin voikin viimeinen nutturapää sammuttaa valot.

 

Onneksi Luukan huoli on turha.

 

On totta, että kirjastoilta leikataan. Kouvolassa, Lappeenrannassa, Hollolassa, Jyväskylässä, Salossa, Joensuussa ja Ähtävällä on suoranainen kirjastokriisi. Helsingissä kirjastomäärärahat tulevat pysymään edellisen vuoden tasolla, vaikka yleinen kustannustaso nousee jatkuvasti. Jostain pitää siis säästää. Kirjastoalalla onkin tämän vuoden kuluessa lähestulkoon luovuttu henkilökunnan koulutuksesta, koska rahat eivät riitä.

 

Laskevat luvut pitää kuitenkin asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Lainausmäärien laskeva trendi selittyy voittopuolisesti sillä, että tietokirjoja lainataan vähemmän koska Google on kätevämpi tapa hankkia tietoa. Kaunokirjallisuuden lainausmäärät osoittavat parin prosentin laskua edellisestä vuodesta, mutta kun huomioidaan, että vuoden 2012 kuluessa Suomessa lakkautettiin 12 kirjastoa, lasku on aika vähäistä. Lastenkirjojen lainaus osoittaa jatkuvaa kasvua tästäkin huolimatta.

 

Isompi kuva täsmäntää mittasuhteita edelleen. Tällä hetkellä kaunokirjallisuutta lainataan kaksi kertaa enemmän kuin 1970-luvulla, ja puolitoista kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Näin siitä huolimatta, että kymmenet tv-kanavat, tietokonepelit, videot ja netin loputon tarjonta kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Kirjoilla ja kirjastoilla on todella sijansa ihmisten sydämissä. Laskevissa luvuissa on kyse parin vuoden notkahduksesta. Samaan aikaan kirjastojen käyttö on monipuolistunut.

 

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kirjastojen menestys vain korostuu. Kävijämäärät ja lainausluvut ovat aivan omaa luokkaansa mihin tahansa maailman maahan verrattuna. Suomalainen lainaa keskimäärin 18,6 teosta vuodessa, ruotsalainen 9, vaikka Ruotsikin on vielä kirjastomaailman kärkikymmenikössä. Lainausluvuissa ja kirjastokäynneissä olemme kirkkaasti maailman ykkönen, paljon ylivoimaisemmin kuin Pisa-tuloksissa parhaimpanakaan vuotena.

 

Sähkökirjan tuleminen tulee ravistelemaan kirjastolaitosta ennakoimattomalla tavalla, mutta vielä en kutsuisi puskutraktoreita paikalle. Akateemisisssa kirjastoissa 70% aineistosta on sähköistä jo nyt. Kirjastoissa käydään yhtä ahkerasti kuin ennenkin, ja henkilökunnan työmäärä on vain kasvanut.

 

Vainaja voi olosuhteisiin nähden aika hyvin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat