Jukka Relander Järkivihreä

Miksi Guggenheimille pitää asettaa tiukat ehdot?

Miksi Guggenheimille pitää asettaa tiukat ehdot?

 

Tammikuussa 2011 julkistettu Guggenheim-hanke vaikutti ensikuulemalta todella hyvältä. Bilbaon museo oli jättimenestys, ja jotain samanlaista uskottiin tarjottavan myös Helsinkiin: kulttuurimatkailijoita, piristyvää taide-elämää, luovien alojen työpaikkoja ja positiivista kasvojenkohotusta.

 

Kiiltävää pintaa raaputtamalla alkoi kuitenkin löytyä ikäviä asioita. Hanketta kotimaan päässä vetäneen Janne Gallen-Kallela Sirénin ja eturivin kuvataiteilijoidemme välit olivat avoimen vihamieliset. Jo lähtökohta takasi, että hanke ei tulisi nauttimaan taiteen kentän tukea.

 

Suunnitelmaan kuului Kaupungin taidemuseon korvaaminen Guggenheimilla. Kun vielä kuultiin, että Bilbaon vastapainoksi Helsinkiin haluttiin design -vetoinen museo, lyötiin kuvataiteilijoita jo avokämmenellä.

 

Yhä huononevien uutisten huipennukseksi nähtiin talousluvut: korkea lisenssimaksu olisi taannut Guggenheim-säätiölle tasaisen tulovirran, riski taas olisi ulkoistettu helsinkiläisille veronmaksajille.

 

Tuossa vaiheessa vihreä valtuustoryhmä, johon en vielä kuulunut, sanoi hankkeelle viisaasti ei.


Säätiön halukkuus viime syksynä alkaneeseen toiseen kierrokseen herätti epäuskoista jupinaa, mutta kannatustakin oli.

 

Itse en oikein osannut päättää puolesta tai vastaan, mutta ehdotin vihreiden valtuustoryhmässä, johon jo tässä vaiheessa kuuluin, että asettaisimme omat ehdomme, joiden puitteissa museon voisi rakentaa. Ehtojen pitäisi olla reilut, mutta tiukat. Ensimmäisen kierroksen virheet pitäisi kerta kaikkiaan korjata.

 

Linjauksemme julkaistiin heti vuoden vaihteen jälkeen: museon olisi rakennuttava osaksi helsinkiläistä kuvataiteen kenttää ja sen olisi tehtävä yhteistyötä kotimaisen taiteen tekijöiden kanssa. Kaupungin osuus rahoituksesta olisi rajattava ja riskit jaettava tasan. Hankkeseen ei saisi käyttää kulttuurimäärärahoja, sillä kyse olisi ensisijaisesti elinkeinopoliittisesta hankkeesta, josta kulttuurinen lisäarvo lankeasi ikäänkuin bonuksena. Siksi museoon pitäisi suhtautua investointina: jos siihen käytettäisiin kaupungin rahaa, olisi etukäteen laskettava, että se myös toisi enemmän kuin veisi.

 

Edelleen: taiteen ja designin suhde museon näyttelytoiminnassa tulisi selvittää etukäteen: ei olisi realistista odottaa kovin suuria kävijämääriä, jos esillä olisi vain esineitä. Samalla tulimme tinkaisseeksi kaupunginmuseolle lisää rahaa toimintaan, ja edellyttäneeksi, että jos jostain karsitaan, niin tienrakennushankkeista, ei kulttuurista. Ensin keskustakirjasto, sitten vasta museo. Terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyviin investointeihin ei luonnollisesti kajottaisin museon rahoitamiseksi lainkaan. Itäväylän ja kehä ykkösen liittymästä voisi sen sijaan luopua.

 

Helsingissä on tapana huitaista erilaiset liikennehankkeet nuijankopautuksella, mutta aina kun halutaan panostaa kulttuuriin, aletaan keskustella siitä, että eikö saman rahan voisi laittaa sairaanhoitoon, koulutukseen tai muuhun välttämättömään.

 

Minusta on itsestään selvää, että välttämättömät hankkeet on rahoitettava. Mutta en pidä ihan jokaista moottoritieliittymää välttämättömänä: ja yhden sellaisen hinnalla saa sekä keskustakirjaston, että Guggenheimin.

 

Odotamme Guggenheim-säätiöltä reilua vastaantuloa. Saman reilun pelin hengessä halusimme myös julkistaa ehtomme jo ennen arkkitehtikilpailun aloittamista.. Arkkitehtikilpailu on iso investointi ja sen säätiö joutuu kustantamaan täysin ilman helsinkiläisten veronmaksajien tukea. On tärkeää, että säätiö tietää, millä ehdoilla olemme valmiita puoltamaan hanketta. Jos ehtomme tuntuvat liian tiukoilta, säätiöllä on mahdollisuus vetäytyä ennen kuin rahaa käytetään.

 

Mutta tärkeintä on tämä: jos haluamme, että kaupunki houkuttelee matkailijoita, meidän on panostettava siihen mitä itse teemme, sen sijaan että kyhäisimme joulumaita tai potemkinin kulisseja vieraiden tölllisteltäviksi. Kun itse käyn ulkomailla, haluan tutustua paikalliseen kulttuuriin; nähdä asiat niinkuin paikalliset ihmiset näkevät. Vieraan katseelle esitetty on aina teennäistä.

 

Guggenheim toimii vain, jos saamme nivellettyä sen osaksi kaupunkia; jos säätiö oikeasti ymmärtää, mihin he ovat tulossa, ja jos he aidosti haluavat panostaa tähän kaupunkiin. Ja edelleen, kokonaisuus toimii vain jos osaamme ottaa sen omaksemme.

 

Jos hanke näillä meidänkin ehdoillamme herättää epäluuloja, se ei ole toteutettavissa helsinkiläisten yhteisenä projektina. Silloin siihen ei myöskään kannata ryhtyä.

 

Hankkeelle kannattaa antaa mahdollisuus. Mutta säätiön pitää aidosti lähteä uudelta pohjalta, jos se museonsa haluaa: sen pitää kulkea kuin Kekkonen pitkää silta ja tulla ”puoleen väliin vastaan, ehkä ylikin”.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Lauri Korhonen

"Hävettää."
-- Börje Uimonen

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Keskustakirjasto valmistuu suunnilleen samaan tahtiin kuin kirjapainotoiminta Suomessa lakkaa kokonaan.

Guggiksen idea on ihan yhtä syvältä. Rakennetaan mielummin se Itiksen eritasoliittymä. Siitä on veronmaksajille iloa ja hyötyä.

Lauri Korhonen

"Yleensä eritasoliittymiä perustellaan liikenteen sujuvoittamisella ja ruuhkien pienentämisellä. Ruuhkien ja autossa istumisen on kerrottu aiheutavan pienhiukkaspäästöjä ja saastuttavan ilmaa muutenkin."

http://osakarik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157554-vi...

I rest my case.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

Eritasoliittymät eivät vähennä ruuhkia ja sujuvoita liikennettä kuin tilapäisesti. Jos maailmassa on jotain liikennesuunnittelusta opittu, niin se, että yksityisautoilun olosuhteiden parantaminen lisää yksityisautoilua kunnes uusien väylien kapasiteettikin on täynnä. Yksityisautoilua tukemalla saadaan, yllätys, yllätys, lisää yksityisautoilua.

Lauri Korhonen

Lyytinen. Eikö joukkoliikenne käytä ollenkaan yleisiä väyliä pelkästään yksityisautoilijat?

Onko Helsingin väkimäärä eli liikkumisen tarve laskussa vai kasvussa?

Yllätys yllätys.

Samuli Mikkola

"Eritasoliittymät eivät vähennä ruuhkia ja sujuvoita liikennettä kuin tilapäisesti."

Samalla logiikalla voisi väittää, että ei olisi koskaan kannattanut tehdä kinttupolkuja kummempia teitä niin ei olisi liikennettä.

"Yksityisautoilua tukemalla saadaan, yllätys, yllätys, lisää yksityisautoilua."

Mikäli on autoilua niin sitä varten tarvitaan ensin tie.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, jossa pitäisi jokaiselle taata mahdollisuus liikkua ja käydä töissä tämä ei edes olisi mikään huono asia. Liian monella ei ole varaa ajaa autolla, vaikka tarvetta olisi.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Yksityisautoilijoilta kerätään erilaisten verojen muodossa moninkertainen määrä rahaa teiden ylläpitoon ja perusparannukseen käytettyihin varoihin nähden. Jos moottoritiet ja tieverkostomme pääväylät olisivat aikoinaan jääneet rakentamatta, meidän infrastruktuurimme olisi kehitysmaiden tasolla ja kilpailukykymme sen mukainen. Suomessa ei tueta yksityisautoilua eikä mustaa saa valkoiseksi.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #17

Off-topic, mutta... IS sopivasti toisessa ikkunassa kertoi:

Suomen tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen siirtyy tänä vuonna vain noin joka viides veroeuro.

Valtiovarainministeriö on tänä vuonna arvioinut kerättävän suoria autoiluun liittyviä veroja vähintään reilut neljä ja puoli miljardia euroa. Näiden lisäksi tulevat vielä esimerkiksi vakuutusmaksuverot, katsastusmaksuverot ja muut veroja sisältävät autoilun kulut siten, että autoilun kautta on suomalaisilta eri arvioissa todettu kerättävän tänäkin vuonna lähes seitsemän miljardia euroa.

Kolmen miljardin potti

Hallitus on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2968 miljoonan eli noin kolmen miljardin euron määrärahoja vuodeksi 2014. Tästä summasta liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan yhteensä 1980 miljoonaa euroa, ja siitä liikenneverkon osuus on 1701 miljoonaa eli 1,7 miljardia euroa.

Tiestön ylläpitoon seitsemäsosa

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon esitetään 1061 miljoonaa eli reilua miljardia euroa, eli noin joka seitsemäs kerätty veroeuro siirtyy suoraan autoilijoiden hyväksi. Tämän lisäksi aikaisemmin päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen varataan 378 miljoonaa euroa.

Lisäksi jo valmistuneiden elinkaarihankkeiden ja jälkirahoitteisten hankkeiden takaisinmaksulle varataan 91 miljoonaa euroa, ja aloitetaan neljä uutta tiehanketta. Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Vuoden 2014 osalta rahoitus on 15 miljoonaa euroa.

Yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen ehdotetaan 5 miljoonaa euron määrärahaa. Kaiken kaikkiaan autoilijoilta kerätyistä verovaroista noin joka viidesosa päätyy suoraan tieverkoston hyväksi.

-------Mutta mihin kuluvat loput kerätyt verovarat?

Esimerkiksi liikenteen ostoihin ja tukemiseen käytetään 227,3 miljoonaa euroa. Lisäksi varoja käytetään muun muassa Länsimetron rakentamiseen, uuden jäänmurtajan hankkimiseen sekä junien kauko- ja lähiliikenteen palvelujen ostamiseen.-------- Ja Guggenheimin rahoittamiseen?!

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Ehkä nyt olisi oikea aika kaivaa Smith-Polvisen liikennesuunnitelma naftaliinista ja iskeä lapiot Äiti Helsingin kankkuun?

http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Guggenheim toimii vain, jos saamme nivellettyä sen osaksi kaupunkia; jos säätiö oikeasti ymmärtää, mihin he ovat tulossa, ja jos he aidosti haluavat panostaa tähän kaupunkiin. Ja edelleen, kokonaisuus toimii vain jos osaamme ottaa sen omaksemme."

Jos ja jos... Helsingillä on aiheetonta ylemmyydentuntoa tässä asiassa. Kukaan ei tule Helsinkiin vain siksi, että siellä on amerikkalainen Guggenheim. Ei edes kotimaasta, ...Kyllä jämpti on niin...

Ei tarvitse leimautua taiteen/kulttuurin vastustajaksi vaikka vastustaakin tuota hanketta. Tuo ei ole suomalainen hanke. Suomalaisuutta siinä on vain rahoittajan ja viimeisen vastuun ottajan sija, jos homma menee pieleen.

Aivan liian suuri riski, enkä olisi uskonut, että vihreillä on noin naiivi usko suomalaisen oikeiston ja amerikkalaisten vakuutteluihin Guggenheimin ihanuudesta.

Jos Jukka Relander (vihr) haluaa nivoa Guggenheim-hankkeen ja Helsingin kaupungin noin vahvasti toisiinsa, vapauttakaa valtio kustannuksista.

Tehkää helsinkiläiset siitä vetovoimanne. Tehkää se itse.

Lauri Korhonen

Jospa Vihreät maksaisivat sen omasta kukkarostaan - kuten sen lastensairaalankin.

Vai muistanko nyt väärin?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Kumpi on sinusta tärkeämpää- lastensairaala vai armeijan määrärahojen palautus kunnialliselle tasolle?

Antti Jokinen

No mitäs pienistä, rahaa Helsingissä on. Kaikenmaailman paperittomille (laittomille) roskaväellekin ollaan antamassa oikeus terveydenhoitoon ja sosiaaliturvakin avattiin koko euroopalle Niin tasapuolisuuden nimissä voidaan kai nyt yksi taidepaviljonkikin avata hiukan "paremmalle" väelle.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Tästä jää lähinnä poliittisen kaupanteon kyseenalainen maku suuhun: Vihreät vastusti hanketta kunnes sai neuvoteltua vastavuoroisesti tukea omille lemmikkihankkeilleen, kuten kaupungin kirjastolle.

Lisäksi on yleisesti tiedossa, että Vihreät suhtautuvat nuivasti moottoriliikenteeseen joten ei ole minkäänlainen yllätys, että kulttuurihankkeelle haetaan rahoitusta tieliikenteen kehittämisestä i.e. torppaamalla Kehä I monitasoliittymä: kun työmatkalainen polttaa bensaa ruuhkassa istuessaan, niin Guggenheim ei suuremmin mieltä tule lämmittämään.

Vaikka city-vihreä kulkeekin kaupungissa sujuvasti pyörällä niin onko se niin vaikea ymmärtää, että monille, etenkin ympäryskunnissa asuville, auto on ainoa käytännössä toimiva kulkuväline etenkin, kun julkista liikennettä on vuosia heikennetty vaikka hinnat ovat nousseet? Kun töiden lisäksi pitäisi huolehtia lapsista, lemmikeistä ja harrastuksista, niin ei se vain ole realistista käyttää tuntikaupalla aikaa julkisilla tehtyyn työmatkaan, jos omalla autolla pääsee olennaisesti nopeammin.

Toisaalta Vihreiden tavoitteenahan on tehdä autoilusta niin kallista ettei tavallisella ihmisellä tulevaisuudessa olisi siihen enää varaa joten turhahan sitä olisi tieverkostoakaan kehittää, eikö vain?

Kyseenalasta on myös sekin, että kulttuurihankkeen kuluja pyrittäisiin kattamaan myös Helsingin kaupungin elinkeinorahoituksen kautta ja jättää kulttuurivarat muihin hankkeisiin. Ilmeisesti Helsingin elinkeinojen kehittäminen ei ole niin tärkeää kuin kulttuuri? Ihmisillä pitää olla töitä joista mielellään jäisi verojen ja muiden maksujen jälkeen jotain käteenkin, että olisi varaa nauttia kulttuurista.

On siis ok laittaa käsi muiden instanssien taskuun ja ottaa muilta pois, kun omille lemmikkihankkeille ei riitä budjetissa varoja? Muutenhan olisi selvää, että kaikki kaupungin kulttuuritoiminta rahoitettaisiin kulttuuribudjetista sen sijaan, että haettaisiin varat kehityshankkeista jotka eivät edes liity kulttuuriin.

Anteeksi, että sanon suoraan mutta kyllä tästä aika paska maku jää suuhun: Guggenheimin lisenssimaksuilla kattaisi jo merkittävän osan itsenäisen kulttuurikeskuksen vuosikuluista, mutta sillä ei liene merkitystä koska se ei olisi Guggenheim? Ei vaikka rakennettaisiin kansainvälistä huomiota herättävällä arkkitehtuurilla tilat kaupungin paraatipaikalle ja täytettäisiin tilat suomalaisella taiteella sillä turistejahan kiinnostaa vain Guggenheimin imago, ei niinkään itse kohteen sisältö?

On kuitenkin ihan hyvä tietää millä hinnalla Vihreiden poliittinen tuki kyseenalaisille hankkeille on ostettavissa lama-aikaan.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Tuliko kuinka isona yllätyksenä että poliittisessa hankkeessa on mukana politiikkaa ja omien lempihankkeiden edistämistä?

Lauri Korhonen

Rehellisesti? Ei tullut. Forrest Gump -politiikkaa.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Toki politiikassa takki kääntyy vähän väliä poliittisen uskottavuuden kustannuksella. Nyt kansalaisen usko on kovasti koetuksella, kun Vihreät ensin pitivät Guggenheimin torjuntaa ensimmäisellä yrityksellä poliittisena saavutuksenaan, mutta nyt liputtavatkin Guggenheimin olevan Helsingin asukkaiden edun mukaista.

Jos asia laitettaisiin kunnalliseen kansanäänestykseen, niin miten moni valitsisi Kehä I monitasoliittymän Guggenheimin sijaan? Asiasta ei kuitenkaan tulla äänestystä järjestämään sillä hanketta enemmistössä ajavat poliitikot tietävät ettei tulos olisi heidän etujensa mukainen.

Tyypillistä politikointia, kyllä. Turha miettiä miksi poliitikkoja halveksitaan niin laajalti.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Itse olin Guggenheimia vastaan kunnes kuuntelin Ylen Puheesta ohjelman. Taiteilija kärvisteli suomalaisen taide eliitin tiukkaa linjaa, jossa ei hyväksytä kaiken näköisiä taiteilijoita. Hän puolusti Guggenheimi sellaisilla argumenteilla jotka olivat fiksuja. Se parantaisi suomalaisen taiteen monimuotoisuutta, rikkoisi tiukkaa taiteen vallinta linjaa ja veisi suomalaista taidetta maailmalle.

Lauri Korhonen

Taiteilija ei sitten ollut valmis itse viemään taidettaan maailmalle?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kyseinen taiteilija on todella menestynyt ulkomailla. Suomessa hänen tekemisiinsä suhtauduttiin uran alussa, ja edelleen negatiivisesti.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Miksi siis voisi olettaa, että Guggenheim millään tavalla edistäisi taiteilijan uraa Suomessa?

Mane Harjunpää

Kannatan Guggenheim museota mutta kun vihreät tuli mukaan niin jotain on arveluttavaa.

Juhani Kahela

Oho. Olen aina sanonut, että minun ei paljon tarvitse asoita selvittää itselleni. Vihreät selvittävät kantansa, niin tiedän oman perustellun kantani, joka on päinvastainen. Tuttavani ovat ilkkuneet, että Guggenheimin kohdalla olisimme samalla kannalla. Ei Guggenheimia julkisella rahoituksella. Ei missään tapauksessa. Nyt kasvoni pelastuivat. Vihreät ovat myötäsukaan Guggenheim suunnitelmiin.

Olin joulukuussa NYCissä ja kävin Guggenheim museossa. Ei ikinä, ei ikinä Helsinkiin. Kun katseli asiakasvirtaa NYCin kokoisessa kylässä, niin helsingin kylässä vierailijoita riittää viikoksi ehkä kahdeksi, jos heidän vierailunsa aikatauluitettaisiin. Kun katseli vierailija virtaa, niin Guggenheimilla täytyy olla tuskainen tarve saada lisää rahaa ja joku on kertonut, että Helsingissä on helpoiten retkutettavat päättäjät.

Jukka Matti

Sama on tullut mieleeni monesti,että pitkätukkaisia ja sinisilmäisiä jymäytetään. Ja kun on tullut noista EU ja € aisoissa selväksi, että suomalaiset maksavat suhteessa enemmän EU-jäsenyydestä ja tuki€:sta kuin monen muunmaalaiset. Jos siis vertaa ostovoimia erivaltioiden kesken.

Ei ihme että Guggenheimiläiset on innoissaan tulossa keräämään veroa Suomesta.

EI koko puljulle.

Lauri Korhonen

Paljonkohan guggis tulee Vihreille lopulta maksamaan - vai meinaavatko kenties tienata tällä?

Kuinka moni äänesti Vihreitä koska nämä viimeksi olivat hanketta vastaan?

"My momma always said, "Life was like a box of chocolates. You never know what you're gonna get.""
-- Forrest Gump

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Heti aluksi pitää pyytää anteeksi, että heitän saappaani boolimaljaan, etenkin kun Relander on joskus kai ollut jossain määrin samalla alalla.

Mutta yhtä asiaa pitää kysyä: miten tähän ehdoista tinkaamiseen ja asian uudelleen harkitsemiseen istuu se, että ennen viime vaaleja Helsingin vihreiden puheenjohtaja ja nyttemmin valtuustossa istuva Hannu Oskala vakuutti mainoksissaan, että Guggenheim kuoli ja kuopattiin?

Tai se, että vaalien jälkeen Helsingin vihreät esittelivät Guggenheimin kaatamista äänestäjilleen saavutuksena?

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Kai siinä on se että diiliä nyt yeitetään neuvotella isosti uudestaan ja vihreät on tälle uudellekin diilille asettaneet tiukat reunaehdot. Jopa nii tiukat että mun kristallipallosta katsoen noilla ehdoilla kokoomus ei voi suostua koko hankkeeseen. Nyt kai puhutaan vielä tonttivarauksesta, joita helsingissä tehdään vuodessa paljon. Ei museon rakentamisesta.

Lauri Korhonen

Joka tapauksessa Vihreää valoa vilautettu.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Meinasin kysyä, miksi ihmeessä teeskennellä suostumusta ja asettaa reunaehdot siinä toivossa, että kokoomus kieltäytyy. Sitähän voi aivan yhtä hyvin kieltäytyä suoraan itse, ja siinä samalla toimia sen mukaan miten on vaaleissa meteliä pitänyt.

Mutta sitten tietysti muistin, että kokoomuksellehan ei voi sanoa Helsingin paikallispolitiikassa suoraan "ei". Eikä tämä tietysti minulle kuulu, koska en luojan kiitos asu Helsingissä.

Käyttäjän hannuoskala kuva
Hannu Oskala

Heippa Jussi! Nyt vasta huomasin kommenttisi täällä kun sitä minunkin blogillani mainostettiin.

Lauseiden irroittaminen asiayhteydestään on hieno laji, mutta ei kovin ylevä sellainen. Vaalivideoni löytyy osoitteesta:

http://www.youtube.com/watch?v=2gd_IqyyG-Q&feature...

ja se katsomalla asiayhteys ehkä selkenee. Tai sitten ei. Vaalivideota kuvattaessa Guggenheim oli kuollut ja kuopattu. Itse olisin toivonut tuolloinkin hankkeen etenemistä. Kuten blogiltani aivan selvästi kävi ilmi.

Sittemmin Guggenheim teki uuden ehdotuksen ja sen pohjalta nyt sitten asiaa käsitellään.

Vaalivideossani puhun taiteen tukemisesta, helsinkiläisen taidekentän kehittämisestä ja taidemuseon rakentamisesta Helsinkiin. En minä siinä Guggenheimia vastusta. Checkpoint Helsinkiä, jota videossa kehun, olen ollut tukemassa viime vuonna kaupunginhallituksessa.

Mä en näe tässä mitään ristiriitaa.

Heli Hämäläinen

Meillä on mahdollisuus tuon satama-alueen kanssa rakentaa itsekin tänne turistipyydyksiä tai wautsiarkkitehtuuria.

Tuon matkailunähtävyyden osalta pitäisi laskea mitä sellaista Suomi voisi tarjota, jota Venäjä ei itse voi tarjota. Pohdin tätä jonkin aikaa ja sitten keksin, että venäjänkielinen homokeskus. Arkkitehtuurikilpailua ei tarvita, koska rakennus olisi muumitalo isolla sateenkaarenvärisellä sipulitornilla. Sisällä olisi EU:n FRA:n (perusoikeusvirasto)toimintaa usealla kielellä ja Stonewall museo. Museossa Venäjä ja venäjän kieli olisivat selkeästi esillä.

Lisäksi keskus vetäisi varmasti väkeä muistakin maista, joten sillä pitäisi olla kansainvälinen olemus. Se piristäisi myös Kauppatoria rentoudellaan ja presidentti voisi esitellä sitä vierailleen linnansa parvekkeelta.

Jari Laine

Olen niin rasittuneen masentunut, että tontti varataan tyhjänpäiväi-
syyteen.
En koe Konstsamfundetia kovin rakkaaksi, mutta se maksaa sentään
kulunsa ja ei koe itseään pääkaupungin kulliksi.
Tontti pitäisi varata kombinaatioon, missä on lasten päiväkoti ja
vanhusten hoitokoti.
Sukupolvet voisivat näin kohdata toisiaan.
Luin aikoinaan, miten Jussi Pajunen esitteli rakkaimman paikkansa
Helsingissä. Se oli jossain Laajasalon Kaitalahdessa.
Sinnehän voisi virittää varauksen Guggenheimin tornille.
Näkymät olisivat komeammat Kruunuvuorenselälle.
Ja vihreät hävetkää.
Ikäänkuin myisitte Waltarin Sinuhen 50:luvun Hollywoodille.

Jari Laine

Heli Hämäläinen.
Wautsivau.
USA:n taidetta ovat kai Neil Young, William Faukner ja Mark Twain.
Sara Hildenillä on museo Tampereellä.
Homokeskus Guggenheimin sisällä olisi kyllä hieno.
Voisin heteromiehenä tulla käännyttämään sinua rakkauden työssä.
Kaikella rakkaudella.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Mikä tahansa yhteiskunnallinen projekti on tärkeämpi kuin Guggenheim. Kyseessä olisi vain yksi uusi rahareikä, joka ei kata omia kustannuksiaan kuin hankkeen ajajien utopististen oletusten perusteella.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Mitäs jos luovuttaisiin raitiotieliikennettä houkuttelevasta Kruunuvuoren sillasta ja pannaan se 210 miljoonaa tähän Kuukkeliin?

Toimituksen poiminnat