Jukka Relander Järkivihreä

Kalasoppa ja kansantalous

Jasper Pääkkösen ja Maa- ja metsätalousministeriön ympärillä porisevaa keitosta kutsutaan lohisopaksi. Nimi on harhaanjohtava. Kyse on paljon muustakin kuin vain lohista. Oikeastaan kaikki vaelluskalakannat ovat uhanalaisia, samoin kuin saimaan nieriä. Pitäisi puhua kalasopasta.

 

Homman tekee hankalaksi se, että uhanalaisten kalojen suurin uhkaaja on pestattu niiden vartijaksi. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa pyyntirajoituksista, ja aika isosta osasta toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vesistöjen tilaan. Ministeriö hoitaa vesistöjen rehevöittämisen ja uhanalaisten kalojen liikalastuksen kätevästi samalta luukulta.

 

Ministeriö ei tee tätä pahuuttaan, vaan omaa tehtävänantoansa noudattaen. Ministeriön tehtävänä on tuottaa luonnosta rahaa. Jossain linjapapareissa voidaan toki viitata kestävään kalatalouteen ja vehreisiin metsiin, mutta paino on kuitenkin sanalla talous. Maa- ja metsätalousministeriön luontoarvot mitataan rahassa.

 

Näihin mittauksiin ministeriöllä on lisäksi aivan oma rahayksikkönsä. Tuottoa ei näet mitata meille yhteisessä kansantaloudellisessa rahassa, joka hyödyttää kaikkia, vaan sellaisessa valuutassa, joka hyödyttää vain ministeriön oman hallinoalan piirissä olevia, ja joka samalla tuottaa haittaa muille.

 

Islannissa on tehty selvitys, jonka mukaan joesta nostettu kala on kymmenen kertaa tuottoisampi kansantaloudelle, kuin merestä pyydetty. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva RKTL on tehnyt vastaanvanlaisia selvityksiä suomalaisilla aineistoilla, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Jostain syystä ministeriö ei ole näillä tuloksilla hehkutellut. Itseasiassa, niistä ei ole puhuttu mitään.

 

Jos puhuttaisiin, ilmenisi että lohet kannattaisi päästää jokiin pyydettäviksi, ja lisääntymään. Mutta kansantalous ei kuulu MMM:n hallinnonalaan. Ministeriön tehtävänä ei ole miettiä sitä, miten yleinen hyvinvointi kasvaisi, jos luontoa hyödynnettäisiin kestävästi ja järkevästi, vaan sitä, miten maanviljelijät, metsänomistajat ja kalastajat voisivat harjoittaa elinkeinojaan mahdollisimman tuottavasti täysin riippumatta siitä, millaista haittaa tämä tuottaa muille.

 

Eikä se lohenpyynti kannata edes ministeriön omilla mittareilla. Norjalainen kassilohi on polkenut hinnat niin alas, että pyynti perustuu julkisiin tukiin. Huomattava osa tuesta on lisäksi piilotukea, joka on kätketty lohen poikasistutuksiin. Istukkaat näet selviävät kantojen heikkenemisen ja Itämeren rehevöitymisen takia vuosi vuodelta huonommin, joten poikasistutuksiin joudutaan käyttämään neljä kertaa enemmän rahaa kuin pyynti tuottaa. Eli jos istutetaan sadalla tuhannella eurolla, kalaa saadaan pyydettyä kahdellakymmenellä viidellä tuhannella takaisin. Siinä ei ole mitään järkeä.

 

Istukkaiden harvetessa yhä suurempi osuus merellä pyydetystä kalasta on luonnonkalaa. Ja sitä taas on rajallisesti. Siinäkään ei ole mitään järkeä.

 

Lohen osalta ministeriö puolustaa hyvin harvojen lohta pyytävien ammattikalastajien etua paitsi matkailuelinkeinon etua, myös ammattikalastajia itseään vastaan. Jos kalakannat olisivat paremmassa kunnossa, tuottokin olisi parempi.

 

Vielä kornimpi esimerkki liittyy kuhan alamittaan. Saaristomerellä se on tällä hetkellä 37 senttiä, ja se taas on aivan liian vähän. Nopeakasvuisimmat kuhat eivät eivät ehdi sukukypsiksi ennen pyyntiä. Vain hidaskasvuisten lisääntyessä kanta taantuu. Huono kuhakanta rehevöittää lisäksi vesistöjä, kun särkikalat jäävät petojen puutteessa syömättä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan korkeampi alamitta johtaa siihen, että saaliit paranevat, ja taloudellinen tuotto nousee rutkasti. Mutta kun siellä Maa- ja metsätalousministeriössä ei kuunnella tutkijoita.


Ruotsista tulee toinenkin vekkuli esimerkki. Suuriin lohijokiin verrattuna suht pienen lohijoen, Mörrumin, lupatulot ovat 7 miljoonaa kruunua vuositasolla. Ja kyse on siis pelkistä kalaluvista, laskematta mukaan majoitusta ja muita matkailutuloja. Samaan aikaan koko Ruotsin ammattimaisen lohenkalastuksen vuosituotto oli 8 miljoonaa kruunua, ja siihen lukuun päästäkseen lohia piti tappaa kymmeniä tuhansia. Mörrumilla joesta nostettiin neljäsataa kalaa, joista osa laskettiin takaisin.

 

Pitääkö tästä oikeasti edes keskustella?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Pitää keskustella ja toistaa faktoja niin kauan, että jostain ministeriöstä saadaan asetukseen järkevät alamitat ja pyyntirajoitukset. Jostain syystä ihmisten on vaikea uskoa, että virkamiehet toimivat tahallaan vastoin parempaa tietoa. Tai että kalastajien ahneus sokaisee ajattelemasta kalakantojen kestävyyttä ja koko kalastusalan tulevaisuutta.

Ns. "yhteismaan ongelma" on kalastuksessa ikuinen ongelma, jonka voi ratkaista vain kiintiöillä, valvonnalla ja rajoituksilla. Fiinimmin ilmaistuna sivistyneellä kalastuskulttuurilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteismaan_ongelma

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Toistetaanpa tosiasioita: "Kansliapäällikkö on hallinnonalansa korkein virkamies". EEI...

MINISTERI on hallinnonalansa korkein virkamies. Viranhaltijat tekevät, mitä esimies määrää - ja jos on niin selkärangaton, ettei määrää, viranhaltijat tekevät, mikä lystää-

Tällä hetkellä tiettävästi KAIKKI ministerit ovat kansanedustajia. Siis kansan vapaissa vaaleissa valitsemia. Toisinkin olisi voinut valita.

Toistetaanpa (taas) tosiasioita: "Syyllisen" etsinnässä kannattaa politiikassa useimmiten vilkaista peiliin.

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Niin, paitsi että kansa ei lopultakaan pääse valitsemaan kuka mihinkin ministerin tehtävään valitaan. Eduskunnan 200 kansanedustajan joukosta löytyisi varmasti päteviä henkilöitä eri alojen ministereiden tehtäviä hoitamaan, mutta pätevyydellähän ei tämän asian kanssa ole mitään tekemistä vaan sillä, että kuka on minkäkin puolueen puheenjohtajana ja paljonko kyseinen puolue sai vaaleissa ääniä.

Sinä päivänä, kun voin kansalaisena äänestää haluamani henkilön ministerin tehtävään enkä ole tyytyväinen siihen miten tämä on tehtävänsä hoitanut, niin silloin etsin osasyyllisen lähimmästä peilistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

"paljonko kyseinen puolue sai vaaleissa ääniä."

Tässä homman ydin. Kyse ei ole siitä, että Katainen sai viime vaaleissa yli 20 000 ääntä, vaan siitä, että hän oli edellisellä vaalikaudella näyttänyt, millaista politiikkaa hän ajaa.

Ja hänet valittiin uudestaan.

Toisinkin olisi voinut valita.

Ja siitä hallituksesta: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja sitä käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Missä tuossa mainitaan hallitus?

Kyse on siitä, mitä valitut kansanedustajat tekevät. Kataista on turhaa syyttää siitä, että hänellä ja hänen hallituksellaan on kansan enemmistön tuki.

Siitä kansan tahdosta ja vaaleista vielä: Kumman luulet pelottavan maata nyt hallinnoivaa savolaismafiaa enemmän: Se, että heidän puolueensa saa seuraavissa vaaleissa yhtä monta paikkaa kuin on nyt, mutta he itse putoavat pois, vai se, että heidän puolueesa menettää puolet eduskuntapaikoista, mutta he itse pääsevät läpi?

Vaihtoehtoja toki on. Vaaleissa on edokkaita muistakin kuin nykyisistä eduskuntapuolueista. Mutta eduskuntaan pääsee VAIN JOS ON KANNATUSTA.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Maatalousministeriöllä on perinteenä tukea luontaiselinkeinoja.

Ehkä metsästys ja kalastus pitäisikin siirtää turismin kehittämisestä vastaavan ministeriön alaisuuteen?

Ruotsin TV:ssä oli taannoin dokkari, joka kuvasi Itämeren lohta kalastavan ammattikalastajan ja paikallisten virvelin/perhonheittäjien välistä kamppailua, jonka ko. ammattikalastaja hävisi.

Suomessakin ovat näköjään nämä virvelimiehet heränneet.

Matti Heikkinen

Kyllä virvelimiehet ovat heränneet. Heitä vain kuunnellaan vielä vähemmän kuin asiantuntijoita. Lappialaisia ihmisiä eli äänestäjiä on niin vähän, että heiltä voi huoletta lohetkin ryöstää. Kaiken muun kolonialismin lisäksi.

Timo Saarinen

"lohet kannattaisi päästää jokiin pyydettäviksi ja lisääntymään".
Miten joesta pyydetty lohi pystyy lisääntymään?

"Ruotsalaistutkimuksen mukaan korkeampi alamitta johtaa siihen, että saaliit paranevat, ja taloudellinen tuotto nousee rutkasti."
Tässä viitataan Hjälmaren -järveen. Aina unohdetaan, että samana vuonna kuin alamitta ja solmuvälisäätely otettiin käyttöön, annettiin myös luvat merimetsojen suojametsästykselle. Eli koko järvelle muistaakseni vuosittain n. 1800 linnun metsästyslupa 11.8. alkaen (ja saattaa olla että ammattikalastajat saavat ampua aikaisemminkin pyydysten läheltä). Toisaalta Hjälmarenilta ei ole tehty kunnollisia merimetson ravintoselvityksiä, joten ei tiedetä paljonko kuhia ne yleensä käyttävät. Siellä kun on paljon kuoretta, joka on varmasti kiinnostava ravintokala. Hjälmarenin kuhasaaliit ovat olleet nyt viime vuosina laskussa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Löytyy niitä esimerkkejä Suomestakin. Höytiäisellä kuhan alamitta on 45 cm ja verkkojen silmäkoko 55 mm. Siksi kuha menestyy loistavasti.

http://yle.fi/uutiset/hoytiainen_on_huikea_kuhajar...

Tosin lohikaloille se 55 mm verkkokin on vielä liian tiheä.

http://yle.fi/uutiset/runsas_verkkopyynti_haittaa_...

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Puskaradio tietää kertoa, että Höytiäiselle olisi tulossa 60mm silmäkoko vuoden päästä. YES!

Raimo Luukkanen

Arvoisa Jukka Relander. Aivan täyttä asiaa, kun vertaa sinun tv esiintymiseen Heidi Hautala jutussa, jossa intit mustaa valkoiseksi. No, nöyrästi kysyn: Pitäisikö nämä kala-asiat kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja etenkin ne toimenpiteet.
Seraavassa hallitusohjelmassa: 1.Saimaan lohen kutujoet perattava padoista ja sähkölaitoksista( Ainakin osasta).2. Merilohen kalastuskielto joka toinen vuosi, silloin kun se parveutuu Ahvenananmaalla ja alkaa vaeltaa ylös. Ammattikalastajille silloin korvaus.3. Etenkin kemijoen kohdalla sähköyhtiöt velvotetaan rakentamaan kunnon lohiportaat. Nämä vaatimukset ovat kohtuullisia, vaikka kepu ja kokoomus ei näihin sitoudukkaan.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Yritimme kunnianhimoisia kirjauksia nykyiseen hallitusohjelmaan ja lisäämme tavoitetasoa, jos olemme mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa. On sitten eri asia, mihin esimerkiksi Keskusta ja RKP suostuvat.

Käyttäjän PaavoSuominen kuva
Paavo Suominen

Ihmetyttää kyllä miten Relander määrittelee uhanalaiset kalat. Ministeriöstä onneksi löytyy asiantuntemusta siihen, että he osaavat ottaa huomioon muutakin kuin mustavalkoisia ja asiantuntemattomia lausuntoja antavia julkkiksia ja poliitikkoja. Lopputulos lienee sitten aina jonkinlainen kompromissi, jossa kaikki ovat hieman tyytymättömiä.
Usein tätä hehkutetaan, että lohi on arvokkaampi joessa. Näin voi ollakin tietyillä mittareilla, mutta hiilijalanjälkeäkin voitaisi hieman pohtia jos asiaa vihreästä näkökulmasta ajattelee. Oli miten vain niin kaikkea kalastusta ei voida noin vain siirtää jokeen eikä näin tule tehdäkään. Perinteistä rannikkokalastusta on onneksi vielä edes vähän jäljellä suomen rannikolla. Lohi muodostaa yhden pilarin rannikkokalastajan leivästä. Rajoitukset ja hylkeet uhkaavat lopettaa tämän ammattikunnan. Kehitys -80 luvulta tähän päivään on useilla paikkakunnilla todella surullinen. Lohikantoja on jo nyt hallinnoitu niin, että merikalastus on supistunut valtavasti ja kalastuksen pääpaino on siirtynyt jokisuihin ja jokiin kuten Relanderkin vaatii, mutta kun mikään ei riitä. Lohia pääsee kyllä jokiin myös lisääntymään, mutta kalastus meressä ei ole lohen menestymisen ongelma, vaan useat muut tekijät. Lisäkalastuskielloilla ei todennäköisesti saavuteta mitään, mutta vievät leivän usealta.
Kalastuselinkeinoa tuet ovat perin vähäisiä. Lohi-istutukset ovat pääosin voimalaitosvelvoitteita, eikä piilotukea. Epäilen, että istutustulosten heikkenemisen merkittävimpänä syynä on räjähtänyt norppa ja hyljekanta enemmänkin kuin rehevöityminen ja kantojen heikkeneminen.
Minusta olisi karmeaa, jos Suomessa saisi ostaa vain norjalaista kassilohta. Relander pitää kalastuksen kieltämistä kalastajan itsensä etuna. Lohenkalastusta merellä on rajoitettu -80 luvulta lähtien jatkuvasti rajummin. Mikähän kalastajasukupolvi merellä palkitaan näistä rajoituksista. Ei todellakaan ole ihme että ammattikalastajat vastustavat tällaisia esityksiä.
Kuhasta en jaksa tässä yhteydessä kommentoida sen enempää kuin, että senkin alamitalle saaristomerellä on omat tutkitut ja hutkitut syynsä. Kyllä Maa- ja metsätalousministeriössä kuunnellaan tutkijoita, mutta onneksi siellä on muutakin järkeä. Ammattikalastaja on uhanalainen laji.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mikäli aivan oikeasti on kiinnostunut esimerkiksi jonkin kalalajin tulevaisuudesta, luulisi henkilön kirjoittavan sen nimen oikein:

Saimaan nieriä, ei saimaan nieriä.

Pekka Salo

Minua mietityttää, mitä voitaisiin tehdä nyt ja äkkiä.

Minulla on myös ehdotus. Rakas sikspäkhallituksemme saavuttaa puolimatkan krouvin. On aika kierrättää ministereitä, jotta saadaan uuta verta sekä dynamiikkaa hommiin.

Tästä johtuen ympäristöministeri Niinistön(vihr) ja maa-sekä metsätalousministeri Koskisen(kokoomus) pitää vaihtaa päikkäin tehtäviään. Silloin alkaisi Lyyti kirjoittaa kummassakin hallinnonalassa. Tuo olisi ihan fantsua.

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen

Kuinka pitkään kalastustaukoon Pääkköset ja muut jokialueilla huseeraavat vapakalastajat ovat valmiita vaelluskalakantojen turvaamiseksi? Viisi vuotta on pieni uhraus? Kun samalla rajoitetaan pyyntiä merialueilla voimaperäisesti mukaanlukien uistelu, nousukalaa pitäisi olla pilvin pimein? Jos tämä ei auta, puheet kalastusrajoituksista ovat turhia.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Ei Saimaan nieriä, eikä saimaan nieriä vaan saimaannieriä. Ehkä tämä todistaa että kommenttisi osui oikeaan?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jukka R.,

Olet väärässä. On olemassa Saimaan nieriä ja saimaannorppa.

Olen pahoillani, jos olen loukannut turhamaisuuttasi. Epäuskossasi voit ottaa yhteyttä vaikka Jasper Pääkköseen ja Börje Uimoseen. Edellinen heistä on profiloitunut Saimaan nieriän ja jälkimmäinen saimaannorpan suojeluun.

P.S. Oletko edelleen "ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä" ?

Harri Lehtimäki

Siinä vaiheessa käännyn Vihreäksi, kun keksitte, kuinka taataan LAKIIN kirjattu oikeus yrittämiseen ja työhön. Vai pitäiskö sekin poistaa lakikirjasta?

Toinen kysymys liittyy kalansyöntiin noin yleisemmin. Miksi Vihreiden mielestä Vietnamista rahdattu pangasius-file on eettisempää, kuin kotimainen kala? Miksi kananpaskan alla kasvatettu kala, joka rahdataan tuhansia kilometrejä tänne Suomeen, on parempaa, kuin kotimainen kala?

Suomessa syödään liian vähän kotimaista kalaa, vaikka sitä olisi saatavilla paljonkin. Itse söisin esim. kotimaista purkkikalaa (särkeä ym.), jos sitä saisi jostain, ennemmin, kuin esim. tonnikalaa. Mutta Vihreiden kannattama yrittämisen vaikeutus estää sen pääsyn markkinoille.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Itse yrittäjänä koen, että Suomen laki ei tätä oikeutta mitenkään rajoita. Työn erityinen rooli on huomioitu perustuslaissakin.

Tässä kala-asiassa kyse ei ole vihreästä politiikasta, vaan taivaan kiitos paljon laajemmasta ilmiöstä.

Pangasiusta ei kannata syödä, useimmat vaalealihaiset kotimaiset kalat taas ovat hyvinkin suositeltavia ruokapöytään. Jos asia kiinnostaa, kannattaa tutustua WWF:n kalaoppaaseen http://wwf.fi/maapallomme/itameri/kestava-kalastus...

Kyse ei ole vihreästä julkaisusta, maailman luonnonsäätiön piirissä on väkeä kaikista poliittisista ryhmistä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei,

Kestävää kalastusta ei saada aikaan niin kauan, jos oletetaan luontaiskalastuksen palautuvan täysimittaisena tähän maahan, puhumattakaan globaalilla tasolla. Ihminen on ahne ja pitää hyvin visusti kiinni omista periaatteistaan, varsinkin jos on kysymys ammatinharjoittamisesta ja elinehdosta.

Pelkästään perinteisin poliittisin keinoin ja lakijärjestelyin, ei minun mielestäni päästä tehokkaasti eteenpäin. Kuten edellä on mainittu, tutkijoita ei kuulla. Tulisi olla kansallinen / kansainvälinen asiantuntijaelin, johon olisi koottu mm. kalataloutta edistävä tutkijaryhmä, joka voisi käsitellä myös luonnonsuojeluteemoja. Ryhmän asiantuntevuus ja mielipiteet, sekä päätäntävalta olisivat suvereenit. Ryhmä konsultoisi suoraan eduskuntaa / parlamenttia.

Kun esitykset tuodaan eduskuntien ja parlamenttien käsiteltäviksi, ne ovat siinä määrin kattavat ja perustellut, joita eduskuntien / parlamenttien on helpompi tulkita.

Totuus on kuitenkin se, että istuvalla eduskunnalla ja lakivaliokunnilla ei ole riittävää kompetenssia asettua tiedemiehiksi ja naisiksi.

Vastaavanalaisia asiantuntijaelimiä voisi olla muitakin.

Käyttäjän jkullber kuva
Jaakko Kullberg

Eiköhän se Relander seuraa Suomen uhanalaisten eläinten ja kasvien listaa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=11423

Kyseinen lista on laadittu IUCN http://www.iucn.org/ periaatteiden mukaan. Itse perhostyöryhmään kuuluneena voin sanoa, että uhanalaisuuden määrittely on viety menetelmällisesti todella pitkälle ja matemaattiselle pohjalle tutkimustietojen perusteella. Yksittäisellä tutkijalla tai tutkimusryhmällä ei olen uhanalaisuuden tasoa arvioidessa juurikaan mahdollisuutta väännellä datasta sitä se ei ole. Sitten voidaan todeta, että Suomen listaa on yleisesti pidetty parhaana ja kattavimpana maalistana, joka on julkaistu.

Tässä valossa on mielenkiintoista minkälaista roskanpuhumista ja omaa tietämättömyyttään ymmärtämättömien päättäjien höpinää joutuu hämmästelemään samalla, kun ruohonjuuritasolta lähtevä ahneus ja kateus hoitelee kalakantoja. Musta tämä taktiikka on nähty ja itseasiassa Sirpa Pietikäinen esitti oikein hyvän perusmallin, miten hallinto luonnonvarojen käytön suhteen tulisi järjestellä tässä maassa.

Maailmassa ja Suomessakin on hyviä esimerkkejä siitä kuinka kalakannat on saatu kasvuun ja uudelleen rikkaiksi ja yksikään ei edusta tätä meikäläistä hallintoratkaisua. Merimetsot ja hylkeet eivät ole hävittäneet yhtäkään kalakantaa sukupuuttoon - ihminen on. Merimetso tekee juuri nyt sitä duunia ilmaiseksi, mistä joillekin kalastajille maksetaan - nostaa pikkukalaa pois merestä.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Kala on terveellistä ja se pitäisi saada pöytään omista vesistä. Jos ammattikalastajat kuolee sukupuuttoon olemme lähes täysin ulkomaisen kalan ja allaskirjolohen varassa.
Toimivat kalaportaat rakennettava. Sopivassa suhteessa rajoituksia sekä merelle että jokiin. Mitä se auttaa jos lohi pääsee nousemaan jokeen, mutta pyydetään pois joessa ennen kutemista.
Pielisellä sanovat kalastajat, että kuha jota on lukumääräisesti paljon, on kääpiöitymässä. 45 sentin yli meneviä saavat harvemmin. Mikä tämän kääpiöitymisen aiheuttanee.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Noin prosentti, ehkä puolitoista, syömästämme lohesta on ammattilakastajien pyytämää, loput on kassikalaa.

Käyttäjän MikaJrvinen kuva
Mika Järvinen

Kalasoppaa on käännetty ja väännetty sekä kiintiöistä kiistelty, mutta olisi aika tarkastella asiaa myös laajemmin eikä vain kinastella ammattikalastajista tai vapaa-ajankalastajista. Suomen rannikoilla löytyy tusina ja enemmänkin potentiaalisia Lohi ja Meritaimenjokia jotka pystyvät tuottamaan luonnonkalaa enemmän kuin tarpeeksi, ja näistä joista sekä näiden jokien ongelmien korjaamiseen pitäisi keskittää enemmän voimavaroja. Perimmäinen syy ongelmiin kun on Raha, ja ilman rahaa ei ongelmatkaan tule korjaantumaan. Ongelmat kun ovat kalateiden puutteessa tai niiden toimimattomuudessa, kutusoraikkojen vähyys, jätevesipuhdistamoiden vanhentunut laitteisto sekä puhdistamoiden ylikuormitus ja jätevesipäästöt jokiin. Mistä rahat näiden ongelmien korjaamiseen ?

Toimituksen poiminnat