*

Jukka Relander Järkivihreä

Mitä kirkko voisi olla?

Muutos ei perinteisesti ole kirkon vahvaa aluetta. Ennemminkin tuntuu siltä, että mitä vähemmän muuutoksia, sen tyytyväisempi kirkko.

 

Tämä asento ei ole syntynyt sattumalta. Sillä on historiansa.

 

Valtakunnallisesti kirkko on toiminut modernisaatiopuskurina jostain 1700-luvun lopulta alkaen. Oli isojakoa, orastavaa rahataloutta, kasvavaa individualismia, yhteisöjen hajoamista ja teollistumista. Maailman muuttuessa kirkko tarjosi turvaa ja lohtua muutoksen ahdistamille.

 

Nykyinen ahdasmielinen fundamentalismi on tämän tarinan viimeinen luku. Se nousi vastustamaan kaupungistumiseen vääjämättä liittynyttä lisääntyvää yksilönvapautta, johdonmukaisena jatkona kirkon edellisellä vuosisadalla omaksumalle roolille. Evankeelisuus nousi 60-luvun murroksen keskeiseksi vastavoimaksi, vaatien paluuta Perinteisiin Arvoihin, jotka olivat syntyneet juuri reaktiona muutokseen. Mutta jotka olivat samalla hyvin uusia perinteitä.

 

On myös toinen tarina, ja toinen kirkko. Minun sukupolveni kirkko.

 

En ole koskaan osannut eläytyä turvan tarpeeseen. Ken sellaista kaipaa, sitä myös etsiköön, ei siinä mitään. Mutta kiinteät määreensä menettänyt moderni maailma nyt saattuu olemaan minulle se ainoa koti. En tarvitse suojaa sitä vastaan. Se on ainoa paikka, jossa koen olevani turvassa.

 

Minulle kirkon ei välttämättä tarvitse olla paikka, jossa sanotaan että Isän pojan ja pyhän hengen nimeen, minua haukotuttaa. You feel sleepy, ja leikitään että maailma tuolla ulkopuolella on ja pysyy samanlaisena.

 

Ei se pysy. Pysyvää on vain muutos. Ja nyt on myös kirkon aika muuttua.

 

Kirkon syvenevä kahtiajako kertoo, että muutos on alkanut. Mutta se ei riitä, että käydään sinänsä tärkeää keskustelua tasa-arvosta ja kaikkien jakamattomasta oikeudesta tulla tunnustetuksi. Kirkko pitää avata aivan uudella tavalla ihmisille, jotka elävät sen vaikutusalueella.

 

Tästä syystä pidän Kallion seurakunnassa käynnissä olevaa kirkkoherran vaalia tärkäenä. Vaalissa on sinänsä vain hyviä ehdokkaita, mutta haluaisin todella nähdä Teemu Laajasalon kirkkoherrana. Teemun ideana on avata se mäen päällä jököttävä bunkkeri ihmisille. Tekemiselle ja toiminnalle. Jakaa kirkon avaimia kaiken maailman tyypeille ja katsoa mitä kalliolaiset saavat itsestään irti. Olla läsnä, kokeilla uutta, pistää ihmisiin töpinää.

 

Nykyisin useimmat kirkot ovat pienen sisäpiirin suljettuja yhteisöjä, joissa tapahtuu harvemmin mitään uutta ja jännittävää. Kirkko voisi olla jotain aivan muuta: osa kaupunkia, osa elävää kaupunkikulttuuria, osa ympäristönsä ihmisten arkea. Juuri Kalliossa tämä kirkko-niminen mopo kannattaisi antaa Teemun käsiin ja katsoa, miten se keulii.

 

 Tässä vielä Teemun tukiryhmältä saamani ohjeistus miten äänestää.

 

Kuulutko kirkkoon ja asutko Kalliossa, Alppilassa, Hakaniemessä, Sörkässä, Merihaassa tai Siltasaaressa? Jos kyllä, voit äänestää Teemua tänään perjantaina 2.11. klo 9-18 kirkkoherranvirastossa (Neljäs linja 18), sunnuntaina 4.11. klo 12-19 Kallion kirkossa ja 5.11. maanantaina vielä Alppilan kirkossa Kotkankadun kulmassa. Ota henkkarit mukaan ja muuta kirkko. Äänestysprosentti on perinteisesti noin 2%, joten äänellä on ihan oikeasti merkitys.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Varo Kirkko, liittymistsunami uhkaa, onko pumput verkossa ja hiekkasäkit täytetty.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Historiallisten rituaalien ja tottumusten massan hitaus on yksi kirkon viehättävimpiä puolia. Erityisesti minua viehättää tämän hitauden ylisukupolvisuus. Muutos on jatkuvaa, mutta tahti on kymmenesosa muun maailman rytmistä. "Ai, maa kiertääkin sitten aurinkoa? Tämä asia on varmaan pakko seuraavan parin sadan vuoden aikana tunnustaa, mutta eipähän hötkyillä."

Ihmisoikeuksien kohdalla kirkolle ei tule antaa erivapauksia lain edessä. Työyhteisönä kirkon tulee noudattaa lakeja ja that's hyvä - poikkeuksia ei tule sallia vaikka kuinka ahdistaisi ajatus homoilevasta papista tai naispuolisesta kirkkoherrasta.

Sekä ns. vapaan osaston kirkkokansa, eli niinsanotut hippiuskikset, että uuskonservatiivit tai fundit, toimivat kuitenkin samalla tavalla tätä kirkon suosikkipiirrettäni vastaan. Halutaan muutosta nopeasti, vaikkakin toki eri suuntiin. Konservatiivit eivät tässä asiassa ole sananmukaisesti 'säilyttäjiä' he haluavat kovasti että kirkko muuttuisi nopeasti vähemmän suvaitsevaiseksi ja äkkiä tiukkapipoiseksi.

Suvaitsevainen puoli ei osaa olla tyytyväinen kirkon muutoksen (heidän kannaltaan) oikeaan suuntaan, vaan muutoksia edellytetään tämän kvartaalin aikana - tai sitten mökötetään. Myönnän itsekin ajattelevani aika ajoin näin.

Itse en enää asu Kallion seurakunnan alueella, mutta nyt kaikki sikäläiset äänestämään! Hop hop!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Onko tämä Teemu ns. sateenkaariväkeä? On harmillista, kun nämä jukkarelanderit eivät jostain syystä tahdo puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Tarja Parkkila

"Nykyisin useimmat kirkot ovat pienen sisäpiirin suljettuja yhteisöjä, joissa tapahtuu harvemmin mitään uutta ja jännittävää. Kirkko voisi olla jotain aivan muuta: osa kaupunkia, osa elävää kaupunkikulttuuria, osa ympäristönsä ihmisten arkea. Juuri Kalliossa tämä kirkko-niminen mopo kannattaisi antaa Teemun käsiin ja katsoa, miten se keulii."

Mutta hyvänen aika, eikö tässä ajassa ole jo tärkeintä päästä eroon ikiaikaisesta kirkon istuttmasta antisemitismistä.

"Jumalan /Jeesuksen murhaajat", "isästä perkeleestä ", "kyykäärmeen sikiöt", tämä on törkeää, tämä on väärin, tämä on historian hirmuteko jota mitään valistuksen ajat evät ole pystyneet muuttamaan.
Vaivautukaa lukemaan evankeliumia ja heräätte näkemän todellisen vihapuheen, sen, mistä juutalaisviha on syntynyt.

Se sijaan, että mietitään miten kirkon tulisi muuttua, pitäisi vaatia sitä tunnustamaan syntinsä ja pahat tekonsa. Kirkko perustuu väärennöksille ja testamenttimuunnoksille, hävitykselle ja miekkalevitykselle.
Pahinta tässä on se, että myös islam on imenyt tämän vihan itseensä. Koko maailman kannalta kirkon synnintunnustuksella olisi suuri merkitys.

Perustuuhan koko uskonto katumukselle ja parannuksen teolle, sen on nyt aloitettava itsestään.

Jaakko Tuononen

Kirkko on tietysti osa kulttuurihistoriaa. Sellaisena se pitäisi ottaa (mielestäni). Itsekin olen eronnut kirkosta, mutta tein sen raskain sydämin. Uskonto sinänsä on aika omituinen asia. Mutta jos kristinusko ymmärrettäisiin samoin, kuin esim. Kalevalan tarusto, niin silloin se olisi ok.

Minua kiehtoo kirkkojen kauneus ja kirkonmenojen mystiikka, sekä varsinkin virret. Onhan se osa eurooppalaisuutta, jota tänä kapitalismin ja pääoman, sekä rahavallan pirun aikana olisi syytä puolustaa.

Käyttäjän jukkarelander kuva
Jukka Relander

Pertti: Yritätkö kysyä että onko Teemu homo? No ei ole, sai juuri kolmannen lapsensa. Mutta kannattaisin toki Teemua silloinkin, jos hän olisi.

Jos homoseksuaalisuus kiinnostaa sinua enemmänkin, kanattaa ottaa yhteyttä Setaan. Sieltä saa informaatiota!

J.

Käyttäjän mikkohormio kuva
Mikko Hormio

Jukka ei tarvitse suojaa eikä turvaa. Ei moni muukaan. Mutta jotkut kirkon työntekijät uskovat, että kaikki tarvitsevat samoja asioita, samaa suojaa ja samaa turvaa.
Bloggasin:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=696&id...

Toimituksen poiminnat